Nielikäisen edellinen "kovuus" paikallisissa ennen vdB:tä oli hänen yksipuolinen hyökkäyksensä Tomek Valtosen kimppuun. En usko, että jokereistakaan löytyy arvostusta, jos Nielikäinen nuijii Hirson tai Keräsen yksipuolisesti, sehän ei ole varsinaisen reilua kovuutta.
Muuten hyvää tekstiä, mutta tuohon totean, että se riippuu täysin siitä mitä tälläinen "hirso" tai "keränen" on tehnyt. Jos joku ei-kovana pelaajana tunnettu heiluu esim. stagansa kanssa vaarallisesti, niin siinä vaiheessa "reilu kovuus" käsitteet voi heittää roskikseen. Seiska-Pasi saa hypätä huitojan päälle, oli rikkoja statukseltaan kuinka ei-tappelija tahansa. Sami ei tuollaiseen lähde, vaan kuten itsekin totesit, hän on olemassa raskasta kalustoa varten.
Itse kuulun vähemmistön siinäkin, että ymmärrän myös Heleniuksen ns. showtappelujen tarpeellisuuden, sillä kyllä niissä viestitään joukkueille kovuudesta, munanmittaus -termiä voi käyttää myöskin :). Idea on vähän sama kuin vanhan maailman kaksintaistelussa, missä valitaan pukarit edustamaan kahta leiriä ja nämä tappelevat muiden puolesta kunniasta. Mielestäni kaunis traditio, jos sitä sellaiseksi voi vielä suomilätkän tasolla kutsua. Stadissa ainakin alkaa jo jonkinlaista perinnettä olla tälläiselle. Ja kaikella kunnioituksella brändiä kohtaan, ei se tappeluissa omaa historiaa juurikaan Jokereita enemmän. Se varsinainen fyysisyys, eli lähinnä taklauspeli on sitten ehdottomasti enemmän Hifkille leimallista ja saa sellaisena pysyäkin. Jokerit taklaa normijengin verran ja HIFK sitten enemmän - jo junnuista lähtien.
Mutta takaisin ketjun aiheeseen, eli Nivalaiseen. Rottien koulutuksen lisäksi pitää taklaukset osua ja kovaa. Nielikän liikehän on hyvää, joten taklauspaikkoja pitäisi tulla jo sitäkin kautta. Kaikki kunnia tsemppaaville samuli jalkasille, mutta puhutaan ihan eri luokan impaktista, ja kivusta vastustajalle, kun Nielikäisen voimalla varustettu sälli osuu kohdalle. Oma kantani on tässä varsin selkeä: koska Jokerit ei tule, eikä sen tarvitse tulla, nojaamaan korostettuun taklauspeliin, niin energiahyökkääjien, joiden rooli on pommittaa, pitää satuttaa ja kunnolla. Tilausuuksia kun ei tule montaa per matsi. Pienten sisupussien taklauspeli on ehkä viihdyttävää katsottavaa, mutta se väsyttää ja haittaa usein enemmän taklaaja kuin kohdetta.
Eli itse laitan Nielikäiselle melko kovat vaatimukset. Seiska-Pasi ei ole mielestäni missään liigaseurassa saanut täyttä potentiaaliaan käyttöön, joskus syynä väärä roolitus, mutta useinmiten varmaan syitä voi etsiä lehmipojasta itsestään. Ehkä on odottanut liian suurta roolia tms, mutta Jokereissa Hanlon & Ika tekevät pomminvarmasti selväksi, että jos täsmärooli ei nappaa, niin monoa tulee samantien.