Parhaimmat / huonoimmat kitarasoolot

[Eino_Mies]

Pop -ja rock musiikissa sähkökitara on yksi keskeisimmistä instrumenteista. Monissa sävellykissä yleensä kappaleen keskivaiheilla tulee esiin keskimäärin kahdeksan tahdin pituinen kitarasoolo. Nyt oliskin kiva kuulla JA:n musa-diggareiden mielipiteitä skittasooloista. Kuka kepittää parhaat soundit missäkin biisissä ja missä kappaleissa kitara taas naukuu surkeimmin siinä kohdassa, missä pitäisi olla soolo-osuus.

Ei siis kitaravirtuooseja paremmuusjärjestykseen vaan nimenomaan tiettyjen kappaleiden soolot. Yleensä heavy-rock-osastossa soolot ovat rajua revitystä ja improviosointia. Mutta se voi olla myös kauniin melodinen, esim tyyliin Gary Moore.

Omia suosikkejani on monia, mutta vain eräitä mainitakseni, Angus Youngin venytys AC/DC:n biisissä You shook me all night long, on tosi naseva. Samoin Yö-yhteen laulun Tia-Marian alkuperäislevytyksellä oleva yksinkertainen mutta toimiva soolo kuulostaa tosi hyvältä. Kitaravelhona hääri silloin muistaaksen Juha Mielonen.

Surkeimpia yritelmiä tällä musiikin saralla on mielestäni Dingon Autiotalon soolo Jonttu Virran esittämänä. Saman tyyppinen plektran heilutus kuuluu Europen The final countdownissa. Mitkä ovat sinun suosikkisi ja inhokkisi kitarasooloissa..anta palaa!

 

[werther]

Viestin lähetti Eino_Mies
Samoin Yö-yhteen laulun Tia-Marian alkuperäislevytyksellä oleva yksinkertainen mutta toimiva soolo kuulostaa tosi hyvältä. Kitaravelhona hääri silloin muistaaksen Juha Mielonen.

Kyllä se oli Petanderin Markku asialla. Mielonen tuli kitaristiksi melko pian Tia-Maria -singlen ilmestymisen jälkeen ja soittaa "Lanka palaa" -levyllä, jolta Tia-Mariakin kyllä löytyy.

 

[1Euro]

Joo Petander oli. Varmisten sen tuolta -> http://www.likaisetlegendat.com/

Kitarasooloista puheenollen; ellette ole jo kunnelleet tuossa allekirjoituksessani olevaa mp3-linkkiä, tehkää se nyt. Porista kajahtaa YÖnkin jälkeen...

 

[Jakke Huuliparta]

Hyvistä kitarasooloista puhuttaessa pitää ottaa esille "pakolliset", eli Hendrixin All along the watchtower ja Eaglesin Hotel California... Thin Lizzyn Black Rosen soolo on myös huikea ja Iron Maidenin Hallowed be thy name on oikeastaan koko biisi aivan saatanan hyvä.

 

[.creep.]

Muutama tuli mieleen
Hyviä:
Pink Floyd-Comfortably Numb
Dire Straits-Sultains of Swing
Van Halen-Eruption
Metallica-Fade to Black
Extreme-Flight of the Wounded Bumblebee
Guns n Roses-Sweet Child o Mine(sp?) & November Rain
Deep Purple-Highway Star
Lynyrd Skynyrd-Free Bird
Chuck Perry-Johnny B Goode

...näitä voisi luetella vaikka kuinka monta.

Erityisen huonoja ei juuri nyt tuu mieleen.

 

[MokkaSiili]

Heitetään nyt pari sellaista esimerkkiä jotka eivät muuten saa huomiota :
Roy Buchanan : Pete's Blues
Dave Edmunds : Sabre Dance ( tykitys kappaleen alusta loppuun ) .

 

[Rod Weary]

Huonoimmat eivät jää (onneksi) mieleen. Parhaista tulee etsimättä mieleen Extreme: Cupid's Dead. Nuno roks.

Jostain syystä tiluttelijat eivät ole koskaan ollut minun suosikkejani. Tyylitaju, tekniikka ja kappaleen kokonaisuus ovat niitä seikkoja, minkä vuoksi joku Tietty Soolo saa joka kerta volume-potikan kierähtämään kohti kaakkoa.

 

[nedomansky]

Albert Järvinen on aidoin
ja Steve Vai teeskennellyin...

 

[Sonny Burnett]

jimi pääkallo = huono

Hyviä = Metallica - sanitarium, master of puppets

Ac/dc - Lukuisia klasikkosooloja

Iron maiden, Koko tuotanto

dream theater, monia

 

[eagle]

Jimi ja USA'n kansallislaulusta oma versio. Yleensäkkin Jimi on se paras ja ainoa oikea.

 

[Noose]

Tällä hetkellä nappaa,

Hide / X Japan - Rusty Nail

 

[kangaroo]

Ei mene pahasti off-topic, TV1:ssä alkoi juuri Rory Gallagherin konsertti vuodelta 1977. Onneksi huomasin - kun kaverilta tuli email otsikolla "Rory on jumala".

 

[Voittaja]

Näin "hieman" humalassa, en muista(tai jaksa kirjoittaa) John Christin sooloja, mutta on muuten aika helvetin kova skitan soittaja...

 

[Tj]

Dire Straitsin Money for nothingin alku ja Brothers in armsin teema ovat aika huikeaa kitarointia Mark Knopflerilta.

 

[Soulreaper]

Old Man's Child -millenium king -kappale sisältää aivan ennenkuulemattoman majesteettisen soolon.
Eipä tule toista vastaavaa pitkiin aikoihin.

 

[ace]

Parhaat soolot:


Kiss/Ace Frehley: Detroit rock city
Twisted Sister/Eddie Ojeda: The Price
Guns n' Roses(Slash: Sweet child o' mine


Huonot ei onneksi jää mieleen.

 

[Hattivatti]

Albert Järvisen soolo Hurriganesin Get On:ssa on aivan legendaarinen. Vanhoista ulkolaisista mieleen on jäänyt Led Zeppelin ja Stairway to Heavenin loppusoolo, Neil Youngin raaka vedätys biisissä Hey, Hey, My, My. Blues puolella Thorogoodin Jonni vetää upeaa sooloa Bad to the Bone:ssa.

Unohtaa ei myöskään saa Matti Nykäsen ilmakitaraa Topless biisissä.

Edit: Juuri kuuntelussa Pink Floyd - Shine on you cracy diamond ja sehän pitää sisällään aivan upeaa kitarointia.

 

[mikkoz]

soolo suosikkeja

Parhaat kitarat soolot:
- Jimi Hendrix: all along the watch tower (ja paljon muita)
- Dave Lindholm: Kaikki menee seinään ja T.H.E. World
- se Juicen kitaristi jonka nimee mäen ikinä muista: outoon valoon

- Knopfler, Van Halen, A Järvinen, SRV : paljon hyviä ei vain tule nimiä mieleen

Huonot soolot:
- bon jovin kitaristi Samboran sooloista en pidä, mikä kylläkin johtuu ko. yhtyeestä.

 

[acidjam]

Hyviä tulee mieleen miljoonia, joten niitä turhaan erottelematta laitan pienen täkyn tähän huonoimmat -sektioon.

Mielestäni Iron Maidenin jok'ikinen soolo on hanurista. Ja ei siitä soittimesta, eikä sillä soitettuna.

En jaksa ymmärtää mihin sillä kitaristilla on aina kiire. Olut väljähtyy takahuoneessa ja biisi on saatava loppuun? Vielä kauheampaa - jos mahdollista - on, että 2. kertosäkeen jälkeen tuleva soolo ei tunnu sopivan ympärillä olevaan biisiin ollenkaan. Kuulostaakin siltä, että soolot tehdään erikseen ja biisit erikseen ja sitten ne yhdistetään jotenkin kasaan.

Kitarasta, mutta hanurista.

 

[Sheedy]

Viestin lähetti acidjam

Mielestäni Iron Maidenin jok'ikinen soolo on hanurista. Ja ei siitä soittimesta, eikä sillä soitettuna.

En jaksa ymmärtää mihin sillä kitaristilla on aina kiire. Olut väljähtyy takahuoneessa ja biisi on saatava loppuun? Vielä kauheampaa - jos mahdollista - on, että 2. kertosäkeen jälkeen tuleva soolo ei tunnu sopivan ympärillä olevaan biisiin ollenkaan. Kuulostaakin siltä, että soolot tehdään erikseen ja biisit erikseen ja sitten ne yhdistetään jotenkin kasaan.

Minusta Maidenin kitarasoolot on nimenomaan hienosti nivottu biiseihin mukaan, usein ne tulevat osana isompaa instrumentaalikokonaisuutta jossa on usein Iron Maidenin tavamerkkiä eli kauniita kitaraharmonioita mukana. Ja aika harva Maiden-soolo on todella nopea, useimpien melodiaa pystyy viheltämään mukana, mitä ei jonkun Malmsteenin kohdalla voi tehdä.

 

[OikeaPakki]

Deep Purplen I'm Lazy:in pitkä intro (osittain koskettimien kanssa) on timanttia.

Kuluneissa ja paljon soitetuissa megahiteissä Hotel California/Eagles ja Stairway to Heaven/Led Zeppelin on jotensakin jumalaiset soolot.

Albert Järvinen sai suomalaisista kitaran svengaamaan aivan helvetin hyvin. Vibraattoa ei voi olla tunnistamatta ja ihailematta.
Niinkin simppelin vanhan lainarokkilallatuksen kuin Blue Suede shoes:in soolo on tosi kuuli.

Lynyrd Skynyrdin intro biisissä I know a Little on kanssa aika näppärä.

Nykyjätkistä Lenny Kravits pistää aika hyvin esim. Are You gonna go my way-biisillä.

 

[timmi]

Rauli Badding Somerjoen Paratiisissa on kyllä kauneimmat kitarasoolot. Kukahan ne alunperin soittaa?

Kauheimman kuuloiset soolot puolestaan on M.A. Nummisen tulkitsemassa "Liljankukka"-kappaleessa. Miten voikin saada kitarasta niin rumat äänet?! Se on jo taidetta. Itse asiassa se ei ole huono. Se vaan on niin kamala.

 

[Taito-Ojanen]

Pysytään ihan rock-muusikoissa.

Parhaat:

Steve Vai: Touching Tongues. On nimittäin todella omaperäinen vetäisy siinä biisissä. Kertakaikkiaan nerokas.

John Petrucci: Under a Glass Moon: Miehen upein soolo. Harmi vaan, että Johnkin sortuu luvattoman usein turhanpäiväiseen tilutteluun.

Joe Satriani: The Summer Song: Reipas rock-iloittelu, joka tempaa mukaansa. Sopii biisin tunnelmaan kuin nyrkki silmään.

Michael Amott: Silverwing. Kuinka moni osaa soittaa kitarasoolon, joka on Death Metal -tyyliin raskasta ja samalla melodista? Amott osaa.

Daniel Gildenlöw: Mikä tahansa sointu, joka tuon miehen kitarasta lähtee, on elämää suurempaa. Äärimmäisen harva progekitaristi tajuaa, miten muutama minimalistinenkin sointu voi tehdä ihmeitä. Daniel tajuaa ja antaa tunnelman kehittyä huippuunsa. Kitarasooloja ei kertakaikkiaan voi tehdä enää kauniimmin.

Surkeimmat:

Hanneman & King: Kyllä on monesti itku päästä, kun näiden herrojen räpellyksiä kuuntelee. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta näiden herrojen tílutuksissa ei ole päätä eikä häntää. Ei ideaa, ei tekniikkaa, ei tyyliä = surkeaa.

Jimmy Page: Todistaa, että nerokas biisinikkari ei tarkoita samaa kuin nerokas soolokitaristi.

Yngwie Malmsteen: Todistaa, että tekninen kitaristi ei ole välttämättä yhtä kuin hyvä soolokitaristi. Tai biisintekijä. Tai mitään muutakaan.

 

[Viikate]

Koska Otra Romppanen on maailman paras kitaristi, täytyy parhaan soolon olla tietysti Otran soittama. Psychoplasman biiseissäkin on hienoja sooloja, mutta niidenkin yläpuolelle nousee silti Otran slide-soolo Xysman "Viewmaster" -biisissä. Koko kappale on aivan klassikkotasoa, ja jossain 6-7 minuutin kohdalla käyntiin parahtava soolo kruunaa sen.

Siitä huolimatta äänestäisin kyllä, jos kitarasoolot kieltävästä laista järjestettäisiin kansanäänestys.

 

[finnishninja]

Olishan näitä...

Mainitaan nyt kuitenkin:

Jukka Tolosen Last Mohican lätyltä löytyy "Ibiza Jim". Kanuuna soolo, fiilistä ja sorminäppäryyttä.

Dave Lindholmin "Se se on rokkii" biisissä lähtee kans.

Huonot menee läpi pään.. ei ennätä jäämään muistin lokeroihin.