Jotta tähän saisi jonkinlaisen järjellisen käsityksen itsekin, missä mennään niin pitää taas pistää vähän pidempi mietintö. Voisin vaikka alkaa joukkueittain arvioimaan.
Jokerit
Lehtonen on maalivahtikomeetta, nuori ja lahjakas: hyvin peittävä ja rauhallinen. Jos suuntaus jatkuu oikeaan suuntaan Lehtonen lähtee kauden jälkeen rapakon taakse hyvä sopimus taskussa ja liigan MVP:nä. Helanen on sparraaja, joka varmasti hoitaa tonttinsa tarvittaessa hyvin. Pelottavan hyvä kaksikko.
Tappara
Lehto teki hyvää työtä Jypissä ja kuuluu niihin, joilla on valmiudet taistella maajoukkuepaikasta, mutta tapahtuuko se tulevalla kaudella vai vasta tulevaisuudessa? Hovi on ollut huikeassa vedossa niissä otteluissa, joissa on torjunut ja kilpailee varmasti ykkösveskarin paikasta. Hyvä sparrauskaksikko, joista jompi kumpi voi tehdä läpimurron huipulle.
Pelicans
Kuivalainen on kokenut, muttei vieläkään iällä pilattu ja liigaveskareiden huipulla varmasti useita vuosia jäljellä. Rämö haastaa ja saattaisi hiljalleen olla valmis suurempaan vastuuseen. Kuivalaisen rutiinisuoritus nostaa Pelicansia ja Rämö saattaa yllättää ja nostaa vielä lisää.
HPK
Puurulan voisi nostaa yhtä hyvin HPK:n kera tässä listassa ylemmäs, että saisi käsityksen... mutta hän on ensimmäistä kertaa selvänä ykkösmaalivahtina ja kestää todennäköisesti paineet, mutta millä tasolla HPK pelaa? Heinonen on divisioonan parhaita maalivahteja, joita HPK on nostanut liigaan vuosien aikana muitakin. Toimiva sparrauskaksikko, joista Puurula todennäköisemmin lyö läpi.
TPS
Elliott saattaa olla yksi parhaita veskareita. Hän on suurikokoinen, eikä varmasti ole turhaan ollut AHL:n parhaita ja päässyt availemaan luukkuja Detroitissa. Ainoa kysymys on, miten nuori veskari tottuu eurooppalaisiin kaukaloihin ja löytääkö tasaisen torjuntavireen heti alusta. Takana nuoret Lassila ja Karjalainen kuuluvat niihin lahjakkaisiin nuoriin, jotka saattavat torjua tiensä rahakaukaloihin. Jokaisessa ainesta komeetaksi tai flopiksi.
Kärpät
Korhonen on hyvä, mutta ollut liigassa ailahteleva sen lisäksi, ettei ole enää pariin vuoteen saanut vastuuta. Bäckström on tehnyt läpimurtonsa, mutta nouseeko koskaan aivan kirkkaimpaan kärkeen? Potentiaalia on molemmissa, erityisesti Bäckströmissä.
Blues
Myllys on kokenut, perusvarma johtaja maalilla, jonka otteet eivät ole enää aivan samaa kuin pelatessaan maajoukkueen ykkösenä. Blues voittaa hänen ansiostaan matseja, mutta onko veskareiden eliitissä enää? Oksa saattaa jopa yllättää ja napata Myllykseltä vastuumaalivahdin paikan, eikä varmasti jäisi ihmettelemään. Kaksi valmista maalivahtia vastuuseen. Jälleen valinta ja vastuu menestyksestä jää valmentajille.
Ilves
Racine on kokenut maalivahti, joka pitää selvää ykkösmaalivahdin paikkaa ja uskoakseni jälleen mukavasti päälle 90%:n keskiarvoilla. Nissinen on nuori sparraaja, joka tuskin vielä vastuuta saa, liekö siihen edes valmis.
HIFK
Draper on kokenut, mutta ailahteleva huippukeskittyjä. Vaikea sanoa, mikä Draperin taso on ensi kaudella ja miten onnistuu HIFK:n puolustuksen takana, tukiessaan toisiaan molemmat ovat huippuluokkaa. Laaksoharju on ensimmäistä kauttaan liigassa, eikä tulevalla kaudella varmasti ole valmis vastuuseen, tulevaisuudessa ehkä.
SaiPa
Kuokkanen on lahjakas nuori, varmasti tulevaisuuden maalivahteja, ellei Eurooppa vie. Dubasta voi sanoa samaa, mutta tällä hetkellä kummallakaan ei aivan huippumeriittejä ole. Voivat yllättää yhdessä ja nostaa SaiPan sijoitusta.
Lukko
Vehanen oli viime kaudella liigassa yksi parhaita maalivahteja, mutta edessä toinen kausi. Onko hän tarpeeksi kylmähermoinen (todennäköisesti) ja valmis lyömään itsensä eliittiin (varmasti yritystä ja tahtoa löytyy)? Vuorio on kokemattomana ja nuorena aika kaukana Vehasen takana, selvänä kakkosena. Tuskin tulee Vuoriosta Vehasen paikan täyttäjää, jos kauden mittaan jotain sattuu. Vehasen ollessa terveenä hän vie joukkueen pitkälle.
Ässät
Tässä suhteessa olen varmasti pessimisti, mutta Langkow'lla ei ole suuria meriittejä ja on ensimmäistä suhteellisen nuorena maalivahtina SM-liigassa... ailahtelee todennäköisesti aika paljon. Jokela on divisioonan parhaita ja saattaa taistella jopa Langkow'n kanssa ykkösen paikasta, mutta luultavimmin ei ole valmis siihen vielä tällä kaudella. Riippuu paljon valmennuksesta, missä tämä kaksikko huopaa ja soutaa.
Jyp
Leinonen on ollut hyvä kakkosveskarina, nyt olisi tarjolla enemmän vastuuta. Saattaa olla valmis vastuuseen, mutta kuinka tasaisesti ja varmasti pelaa ykkösenä? Pitkämäki on myös entinen kakkonen ja omaa enemmän potentiaalia. Saattaa ottaa ykkösen paikan ja kauden mittaan repiä eroa Leinoseen. Haavoittuvainen sparrauskaksikko, mutta tästä kaksikosta saattaa löytyä ensi kauden komeetta?
Yhteenvetona vain yksi maalivahti nousee melkein millä tahansa asteikolla ykköseksi, eikä liene yllätys, että tuo nimi on:
1. Kari Lehtonen Jokerit
Sen jälkeen onkin sitten monenkirjavaa joukkoa, jossa on aineista tähdeksi tai flopiksi. Yksittäisiä nimiä, jotka voisivat kaikki pitää kakkostilaa on liuta:
2. Mika Lehto Tappara, Joni Puurula HPK, Jason Elliott TPS, Niklas Bäckström Kärpät, Petri Vehanen Lukko
Näiden nimien päälle sitten tuo kokeneiden maalivahtien kaarti, jotka määrittävät joukkueidensa menestyksestä paljon muutenkin kuin torjumalla. Heidän keskittymisensä on huippuluokkaa ja heidän kokemuksensa on joukkueelle todella tärkeää:
7. Jarmo Myllys Blues, Bruce Racine Ilves, Tom Draper HIFK
Jos pitäisi arvailla liigan parasta maalivahtia ensi kaudella niin torjuntaprosenteissa, päästetyissä maaleissa kuin All Stars-valinnoissa, uskoisin valinnan löytyvän kärkiseitsemiköstä. Kari Lehtonen tuskin ihan joka alueella on ykkönen, mutta lähellä...