Paras klassinen sävellys?

[Uleåborgir]

Yksittäisistä klassisista kappaleista lähimpänä sydäntäni ovat Pachelbelin kaanon D-duurissa ja Finlandia-hymni ilman laulua, niin kuin se oli alun perin tarkoitettukin.

 

[12961]

Wolfgang Amadeus Mozart - Requiem

Ketjun avaajaa lainaten tuo mahtuu todellakin historian top-5:n. Säveltäjät ovat monesti intoutuneet tekemään erittäin hienoja sävellyksiä kaikesta joka liittyy kuolemaan, intensiteetti on yleensä huipussaan.

Giuseppe Verdi - Requiem

Toinen sielunmessu mahtuu myös joukkoon, eri tyylinen kuin Mozartin. Verdin oopperoista tuttu uljaus tulee esiin myös kuolemanmessussa, aiheuttaa kylmiä väreitä. Erityisesti viimeinen osa - Libera me - on tunneskaalaltaan käsittämätön. Tosissaan kun keskittyy kuunteluun on kyynel tahi pari erittäin lähellä.

Verdin requiem on siitäkin erikonen teos, että rytmi- ja vaskisoittimia on muistaakseni kolminkertainen määrä normaalikokoonpanoon verrattuna, joten äänimaailma on todellakin vaikuttava. Rumpujakin todella käytetään.

Pjotr Tshaikovski - Jevgeni Onegin/poloneesi

Oopperamusiikin ehdottomia helmiä, venäläinen romantiikan ja sen jälkeisen ajan klassinen musiikki muutenkin melko lähellä sydäntä, kohtaa erittäin hyvin myös suomalaisen mielenlaadun kanssa. Reipas ja räväkkä poloneesi, jossa siis ei lauleta vaikka oopperaa onkin.

Pjotr Tshaikovski - Patarouva/Prinssi Jeletskin aaria: Ya vas Lyublyu

Yksinkertaisesti yksi historian kauneimpia ja tunnerikkaimpia rakkausaiheisia sävellyksiä.

Johannes Brahms - Vier Ernste Gesänge

Kuoleman kuvailua musiikilla, jopa yliampuvan paatoksen säestämänä. Herättää varmasti tunteita myös niissä jotka eivät klassisesta laulumusiikista erityisesti perustakaan. Tekstit tosiaan erittäin synkkiä, keskittyy lähinnä kuvailemaan kuoleman ihanuutta.




Finlandia ei pääse musiikillisesti lähellekään vavahduttavinta kärkeä, mutta suomalaisuus ja historiallinen aspekti huomioon ottaen on sekin erittäin merkittävä teos. Merkitystä saattaa olla myös sillä, että vaikka olen osa-aikainen klassinen laulaja ja pyörinyt klassisen musiikin piirissä koko ikäni, en ole oikein koskaan päässyt Sibeliuksen musiikkiin sisälle niin että tulkinta tuntuisi luonnolliselta.

Finlandian hymni-osio olisi kyllä ehdoton kansallislaulu nykyisen saksalaisen juomalaulumelodian tilalle.

 

[12961]

Voisiko joku klassista enemmän tunteva kertoa muutamien suosituimpien ns. mahtipontisten (barokkia?) klassisten teosten nimet?

Kaikkea Bachia kannattaa kokeilla, mikä iskee. Cembalokonsertot varsin "helppoa" kuunneltavaa eivätkä vaadi kuulijalta erityistä harjaantumista.

Brandenburgilaiset loppuun kulutettuja, mutta silti barokkisisältöä täynnä.

Vivaldin vuodenajat, samoin loppuunkulutetut, mutta silti vaikuttavat.

Ajankohtaan sopivana teoksena voin suositella Bachin jouluoratoriota.


Mahtipontista musiikkia on kyllä olemassa ihan joka aikakaudelta.

 

[Espen]

Hyvää klassista epätarkalla määritelmällä.

Sibelius: Jääkärimarssi, Karelia suite Op.11: I Intermezzo ja Op.11 III: Alla Marcia

Tchaikovsky: Swan Lake - Scene
(http://www.youtube.com/watch?v=S76CGGPqI3s)

Faure: Pavane Op.50
(http://www.youtube.com/watch?v=xUsGh2xYYQg)

Edward Krieg: Morning

Basil Poledouris - Theology / Civilization
(http://www.youtube.com/watch?v=Gur7kJythgM)

Eduard Artemyev - Siberiade theme (1979)
(http://www.youtube.com/watch?v=sJj9y4t9UnU)

Lasse Mårtenson: Myrskyluodon Maija

Vangelis: Chariots of Fire
(http://www.youtube.com/watch?v=xEF4zH6XHCk&feature=fvst)
ja Conquest of Paradise
(http://www.youtube.com/watch?v=WYeDsa4Tw0c)

Ennio Morricone: The Ecstasy of Gold,
(http://www.youtube.com/watch?v=wV0wPBYDQ6Y)
The Good, The Bad & The Ugly Theme
(http://www.youtube.com/watch?v=1hYV-JSjpyU)
ja For A Few Dollars More Theme
(http://www.youtube.com/watch?v=mLXQltR7vUQ&feature=related)

 

[Hanson]

GORE`NGRATO
Salvatore Cardillo (1874-1947) sävelsi kappaleen 1911 tuon ajan suurimman tenorin Enrico Caruson esitettäväksi. Kappaleen ovat vuosien varrella esittäneet lähes kaikki nimekkäät oopperalaulajat, kuten Luciano Pavarotti ja Placido Domingo. Itse pidän eniten Mario Lanzan tulkinnasta.
Kappale on soinut taustalla "melkein kaikissa" Mafia-aiheisissa elokuvissa ja viimeksi ainakin Sopranos tv-sarjassa, jossa Tony Sopranon Junior-setä lauloi kappaletta niin, että kovat mafiosot itkivät. Kerrassaan upea kappale varsinkin, jos taustalla on joku suuri orkesteri (esim. Milanon La Scalan tms.). Kappale on italiankielinen, mutta Napolin murteella sanoitettu, kuten monet oopperat. Gore`ngrato on suomeksi "levoton sydän". Suomalaisista kappaleen on uskaltautunut levyttää peräti alkuperäiskielellä Pentti Hietanen v.2001 julkaistulla CD:llä.

DEIN IST MEIN GANZES HERTZ
Franz Lehar (1870-1948) sävelsi tämän kappaleen operettiin "Hymyn maa". Kappale tunnetaan Suomessa nimellä "Sun on mun sydämein" ja sen esitti aikoinaan aina levylistoille asti Mauno Kuusisto. Alkuperäiskielellä (saksaksi) sen on suomalaisista levyttänyt ainakin Jyrki Niskanen. Ulkolaisista sen ovat esittäneet useimmat nimekkäät oopperalaulajat, mutta myös operettitähdet kuten Fritz Wunderlicht ja Max Raabe ovat ansiokkaita tulkitsijoita. Viime keväänä Placido Domingo esitti kappaleen upeasti Suomeenkin televisioidussa konsertissa, joka oli nauhoitettu Wienin Schönbrunnin linnan puutarhassa.

MINUIT CHRÈTIENS (tai CANTIQUE DE NOEL)
Adolphe Adam (1803-1856) oli ranskalainen pitkän linjan säveltäjä, joka sävelsi mm. useita oopperoita. Hänen tunnetuimmaksi työkseen on kuitenkin noussut varsinkin näin joulunaikaan paljon kuultu otsikkokappale, suomeksi Oi Jouluyö ja englanniksi O Holy Night. Kappale kuuluu luonnollisesti kaikkien maailman tenoreiden jouluohjelmistoon (mikäli selviävät vaativasta korkeasta kohdasta). Mielestäni on kuitenkin yksi yli muiden : ruotsalaisen laulajalegendan Jussi Björlingin versio O,Helga Natt on aivan omaa luokkaansa. Kaunis ja tuo "palan kurkkuun".

TORNA A SURRIENTO
Ernesto De Curtis (1865-1937) sävelsi tämän napolilaistyyppisen laulelman ikivihreäksi "kaiken kansan klassiseksi". Sen ovat tietysti esittäneet kaikki tunnetuimmat (Pavarotti,Domingo,Lanza,Del Monaco jne.) ja vähän tuntemattomammatkin laulajat. Suomessa se tuli koko kansan tietouteen mm. italialaisen pikku pojan Robertino Loretin esittämänä ja kevyen version kappaleesta esitti myös Elvis Presley (Surrender).

 

[Target]

Ciacomo Puccinin - Turandot, Nessun Dorma.
Esittäjänä Luciano Pavarotti. Osuu ja uppoaa

 

[toxteth_terror]

Hyvä ketju ja paljon helmiä jo tarjolla, kiitokset siitä arvon palstaveljille. Parhaudesta en tiedä, sillä niin paljon todella loistavaa settiä on tarjolla, mutta Bachin Cantata 'Nun komm der Heiden Heiland Il' BWV 62, 01] Choro on yksi hienoimmista teoksista, jota olen saanut olla esittämässä.

Camille Saint Saënsin Eläinten karnevaalin osa Fossiilit on ehkä kuitenkin lyhykäisyydestään huolimatta suurin suosikki, mutta kuten sanottua absoluuttista ykköstä on vaikea nimetä ja monia teoksia on suorastaan mahdotonta vertailla. Linkissä bonuksena sir Roger Moore.

Osa on jo ansiokkaasti linkittänytkin listaamiaan mestariteoksia, mutta pidetäänpä sitä mahdollisuuksien mukaan mieluummin sääntönä kuin poikkeuksena.

 

[Craig Berube]

Pakko täräyttää pari hyvää mukaan.

Ekana on Walesiläisen säveltäjän Karl Jenkinsin tekele Palladio (1st movement) , mikä on mielestäni tehty timanttijätti De Beersin mainokseen.
edit: tai siis biisiä ei ole siihen tehty, vaan sitä on vain käytetty mainoksessa. Tämä tieto pienen etsimisen jälkeen.
Tämä menee siis kategoriaan "helppo Biisi"... mutta toimii!

http://open.spotify.com/track/7tRoCdhlg4QYrSMgmJvk0p

Toinen onkin varmasti vähän tutumpi monille, Cavalleria Rusticana: Intermezzo, Kyseessä Pietro Mascagnin ooppera. Tuttu myös Kummisetä III:n lopusta. Todella hieno sävellys!

http://open.spotify.com/track/2iM6npc34G50BV5ZEDDkrx

Ja jos nyt puhutaan parhaasta klassisesta sävellyksestä, niin kyllä se on omalla kohdallani Bach: Air. Tiedetään, että on vähän kulutettu, mutta siinä on vaan se kaikki. Tähän tusikin tarvitaan linkkiä :) ...

Olishan noita muitakin, mutta tässä nyt pari.

 

[olkikuukkeli]

Jotain omasta suosikkipinosta:

Igor Stravinsky - Kevätuhri
Skandaalinkäryinen ensiesitys on tuonut kulttisuosiota, ansaittua sellaista. Upea sävellys, jonka pitäisi olla tuttu kaikille modernin musiikin (kyllä, myös teille vähän monimutkaisemman metallin kuluttajat!) ystäville.
http://www.youtube.com/watch?v=bjX3oAwv_Fs (pt. 1)

Pjotr Tšaikovski - Slaavilaisten marssi
Ihan toisenlaista musiikkia; menevää, valloittavan kauniilla melodioilla höystettyä musiikkia (kuuntele jos ei ole tuttu, tästä ei vain voi olla pitämättä!):
http://www.youtube.com/watch?v=5poSw7tFLB4
Tšaikovskilta voisin mainita paljon muutakin.

Edvard Grieg - Peer Günt (kokonaisuudessaan)
Tämä nyt vain sattuu olemaan niin upea teos.
http://www.youtube.com/watch?v=ii2Adi2iFRM (Solveigin laulu)

Muita satunnaisia paljon soitettuja ja varmasti paljon mainittujakin:
G.Faure - Pavane
T.Albinoni - Adagio G
Ennio Morricone - Suuri Osa Tuotannosta
John Williams - Schindlerin Lista-soundtrack
J. Sibelius - Kareliat I, II ja III

 

[Beltran]

Pjotr Tšaikovski - Slaavilaisten marssi
Ihan toisenlaista musiikkia; menevää, valloittavan kauniilla melodioilla höystettyä musiikkia (kuuntele jos ei ole tuttu, tästä ei vain voi olla pitämättä!):
http://www.youtube.com/watch?v=5poSw7tFLB4

Aivan uskomattoman kaunista musiikkia.

Tšaikovskilta voisin mainita paljon muutakin.

Rakastan Tsaikovskin sinfonioita, etenkin numeroa 2 "vähävenäläinen". Tässä sen ensimmäinen osa.

 

[Kental]

Eilen oli tarkoitus lisätä ketjuun Stravinskyn Kevätuhri, mutten sitten ehtinytkään. Onneksi olkikuukkeli onkin nyt palatessani jo täällä valistanut. Uskomaton teos. Hevimiehenä on aina vedonnut tuo voima ja rytmiikka. Kävin pari vuotta sitten kuuntelemassa sen Finlandia-talolla ja livenä kuultuna oli kyllä mieletön kokemus. Muutenkin klassisessa tuo hiljaisten ja voimakkaiden paikkojen kontrasti on niin valtava, että ne voimakkaat tuntuvat paljon isommilta kuin oikein missään muussa genressä. Vrt. muu musiikki, jossa volyymi pysyy enemmän suhteellisen vakiona.

Tuli ketjua lukiessa mieleen, että miksiköhän sitä klassista ei tule kuunneltua enempää, kun kokemukset ovat kyllä olleet järjestään positiivisia. Varsinkin nuo isot orkesteriteokset (järeät biisit ovat olleet ennen kaikkea mun mieleen, esim. Sostakovits ja Mahler) ja oopperat ja varsinkin livenä. Ehkä siihen ajatukseen ei vain ole jotenkin kasvanut niin on sitten korkeampi kynnys, vaikka noihinhan pääsee paljon halvemmallakin kuin muille keikoille tai festareille.

 

[OJIS]

Enpä ossaa sanua oikein muuta ku "Sibeliuksen Fnlandia", ainut jonka oon kokonaisuudessa kuullut. Sikäli jos puhutaan klassisen tasolla näistä bach, mozart etc. säveltäjistä, eikä joistakin elokuvamusiikeista.....Tosin minähän en tiijä näistä säveltäjistä mitään, ni nämä elokuvasävellyksetkin voi olla klassista, mutta se ei vaan oikein mulle sillon osu siihen kategoriaan....

 

[Kourujärven Ponnistus]

Nämä kaks taitaa olla meikäläisen soitetuimmat youtuben "klassista"-listalla.

Richard Wagner - Lohengrin: Prelude Act III
http://www.youtube.com/watch?v=ZOQlG8YRxEQ

Maurice Ravel - Bolero
http://www.youtube.com/watch?v=3-4J5j74VPw

 

[Tulppu]

Aijai, mikä aihe.

Puccinin oopperasta Tosca löytyy parikin komeaa paikkaa, jos haluat joskus nostattaa kylmiä väreitä, niin varsinkin kuuluisa aaria "E Lucevan le stelle" eli How the stars seemed to shimmer eli kuinka tähdet loistivatkaan tms. herättää kyllä allekirjoittaneessa tunteita joita on jopa vaikea hallita toisinaan.

Koko oopperakin kannattaa käydä katsomassa.

Otetaan toiseksi esimerkiksi Bedřich Smetanan "Moldau" eli "Vltava" (Joen nimi) joka kaikessa kompleksisuudessaan on myös oivallinen esimerkki klassisen musiikin monimuotoisuudesta. Kappaleessa on sopivaa mahtipontisuutta sekä suomalaiseen mielenlaatuun sopivaa melankoliaa. Tätä kuunnellessa sopii miettiä itäisen Euroopan maiden historiaa.

 

[Yläpesä]

Jokunen chilipalko sekaan:

Pärt: Cantus in memory of Benjamin Britten
http://open.spotify.com/track/2vGPXjPQUsWrGctD16jDIp

Glass: Glassworks kokonaisuudessaan mutta valitaan tähän vaikka Rubrics siitä huolimatta että tiedän sen olevan krapulassa sietämätön
http://open.spotify.com/track/0i68Yl4gSwpxtMsYPXvsZE

Ramirez: Misa Criolla /Kyrie José Carrerasin tulkintan huippu mutta ei nyt löydy Spotifysta, joten tämä saa kelvata
http://open.spotify.com/track/3cAuheuYBfMKylQORPr9p7

 

[12961]

Jokunen chilipalko sekaan:
Ramirez: Misa Criolla /Kyrie José Carrerasin tulkintan huippu mutta ei nyt löydy Spotifysta, joten tämä saa kelvata
http://open.spotify.com/track/3cAuheuYBfMKylQORPr9p7

Tämä kyllä iski, pitää hommata tuo versio jostain jossa on Carreras mukana.

Parasta aikaa on kuuntelussa taas kerran Verdin Requiemin Libera Me, joka on aina vaan jotain yhtä käsittämätöntä varsinkin Renee Flemingin laulamana ja Gergievin kipparoimana. Muutenkin tahtovat Gergievin näkemykset erityisesti Verdistä kolahtaa aika yksiin omien kanssa.

Spotify ei tarjoa tuota omaan makuun parasta versiota tuosta, mutta tämäon myös varsin toimiva versio. Sopraano tarvitsisi tällaisessa teoksessa tosin hieman lisää tukevuutta.

Onko jatkoajassa sattumalta muita klassisesta laulusta kiinnostuneita/sitä harrastavia/ammattilaisia?

 

[12961]

Otetaan toiseksi esimerkiksi Bedřich Smetanan "Moldau" eli "Vltava" (Joen nimi) joka kaikessa kompleksisuudessaan on myös oivallinen esimerkki klassisen musiikin monimuotoisuudesta. Kappaleessa on sopivaa mahtipontisuutta sekä suomalaiseen mielenlaatuun sopivaa melankoliaa. Tätä kuunnellessa sopii miettiä itäisen Euroopan maiden historiaa.

Smetanan musiikki on erikoista siksikin, että varsinkin orkesteriteoksia leimaa tietty "elokuvamusiikkimaisuus" mutta mukana on myös aino annos tuota slaavilaista melankoliaa. Musiikkia, joka tarjoaa kaikille jotain. Klassista musiikkia muuten harrastamattomalle sinänsä helppoa kuunneltavaa ja perehtyneemmällekin paljon tulkintahaastetta.

Musiikkia on aina mielenkiintoista peilata historiaan ja kulttuureihin. Tutustua kannattaa myös venäläiseen kansallisromantiikkaaan Tsaikovskin ulkopuolella, eli Mussorgskin ja Rimski-Korsakovin teoksiin. Kansallinen identiteetti on huomattavasti voimakkaammin läsnä kuin suurimmassa osassa Tsaikovskin tuotantoa.

 

[Sirad]

Sibelius: Karelia suite - Intermezzo
Pauhaa vauhtiin päästyään todella mukavasti.

Youtube avittaa totutusti niitä jotka on jääny tästä paitsi:
http://www.youtube.com/watch?v=SYoJ4fhMlC0

 

[Shadowplay]

Hassu ketju. Pannaan kolme suosikkia:

1. Erik Satie: Trois Gnossiennes. Jean-Yves Thibaudet soittaa:
http://www.youtube.com/watch?v=Fp0XgaDYyLw

2. J.S. Bach: "Chaconne". Oma suosikkiversio on tämä nuoren Yehudi Menuhinin soittama (huomaa myös erillään oleva part 2!):
http://www.youtube.com/watch?v=lm1q3gadv50

3. Sergei Prokofjev: Romeo ja Julia (Nro. 13. Ritarien tanssi). Tämä on tietysti kovin kulunut mutta aina vaan toimii. Tässä hauska pätkä Gergijevin ja Mariinskin versiosta ajalta, jolloin tukka (ja miksei järkikin) oli paremmin päässä kuin nykysin:
http://www.youtube.com/watch?v=Pl2BB5YofVQ&feature=related

Kas, ensimmäinen viesti Jatkoaikaan varmaan vuosiin.

* * *
shadowplay