Paras elokuvaohjaaja?

[Yläpesä]

Billy Wilderia olisin äänestänyt, mutta koska muun äänestäminen on käytännössä hukkaan heitetty ääni, annoin protestiäänen mystiselle Albert Hitchcockille. Klassinen Hollywood ei näy olevan oikein muodissa.

Albert lienee joku vähemmän tunnettu Alfin veli.
Mustavalkoinen rules, sen takia ääni menee Nipponin Akiralle. Vaikka uran loppu olikin seniilin miehen nolaamista. Wilder olisi myös ollut siinä kintaalla jo pelkästään auringonlaskun kadun vuoksi.

 

[secord]

Ja täältä ääni Stanley Kubrickille. Tykkään vietävästi hänen elokuvistaan ja tyylistään. Kunniamaininnat David Lynchille, Milos Formanille, Tim Burtonille ja Clint Eastwoodille.

 

[Ioota Rhoo]

Olisin äänestänyt Alfred Hitchcockia, mutta kun ei mies ollut vaihtoehtona ja Albertia en tunne.

Tässä kuitenkin hieman listaa arvostamistani ohjaajista:

VANHAT MESTARIT:
Alfred Hitchcock
Akira Kurosawa
Stanley Kubrick
Billy Wilder
Jacques Tati
Sergio Leone
Howard Hawks

NYKYISET MESTARIT:
Martin Scorsese
Francis Ford Coppola
Roman Polanski

OPPIPOJAT:
Robert Rodriguez
Michael Mann
John McTiernan
Luc Besson
John Woo
Quentin Tarantino
David Fincher
David Lynch
Richard Linklater
Tim Burton
Terry Gilliam

 

[eagle]

Yksipuolista, mutta niin mahtavaa, Sergio Leone. Scorsese hyvänä kakkosena.

 

[Mustaine]

Clint Eastwood, Mike Nichols, Sergio Leone, Bob Rafelson.

 

[tuuski]

George Lucas ei ole Indiana Jones -leffoja ohjannut yhtäkään. Käsikirjoituksissa on toki kyllä ollut mukana, mutta leffat on ohjannut Spielberg. Star Warseistakaan hänen ohjaamiaan ei ole kuin Uusi Toivo ja tämä viimeisin trilogia. Hieman "yllättäen" minun mielestäni parhaat kaksi SW-elokuvaa on juuri Empire Strikes Back ja Return of the Jedi, jotka eivät Lucasin ohjaamia ole. Lucas on todella köpelö ohjaaja, vaikka visionäärinä onkin huippuluokkaa.

Tulipas nolo virhe. Yhdistän nuo aina ennen kaikkea Lucasiin. Ja samat suosikit noista SW:sta itsellänikin.

Kun tuo elokuvien tekemisprosessin tuntemus on itsellä nollatasoa, niin tyydyn arvostelemaan ohjaajia heidän tuotostensa perusteella. Kumpi sitten on tärkeämpi lopputuloksen kannalta ohjaus vai käsikirjoitus, en osaa sanoa. Voiko huippuohjaaja pelastaa keskinkertaisen kässärin jne.

Nyt kun tarkastelin wikipediasta mainitsemieni leffojen ohjaajat+käsikirjoittajat, niin Stone ja Tarantino nousivat selkeäksi kärkikaksikoksi rankkauksessani. Stone on siis käsikirjoittanut (tai ollut ainakin mukana) kaikki ohjaamansa elokuvat yhtä lukuunottamatta ja näiden lisäksi kirjoittanut klassikot Keskiyön pikajuna, Arpinaama ja kyllä, Conan Barbaari. Myös Tarantino ollut kaikissa ohjaamissaan mukana, ja kirjoittanut lisäksi mm. Hämärästä aamunkoittoon ja NBK:n.

 

[Illodin]

Jari Halonen

Jari Halonen Joulubileet-elokuvan takia. Jorma Tommila palkittiin parhaan miespääosan Jussilla ja Oiva Lohtander parhaan miessivuosan Jussilla. Mahtava teos.

 

[InTheYear2000]

Clint Eastwood, Stanley Kubrick, Roland Emmerich.

 

[Sheed]

Jouduin valitsemaan Tarantinon, Kubrickin, Coppolan ja Lynchin väliltä.

Ensimmäinen vei voiton.

 

[Sledge Hammer!]

ZAZ eli Zucker Abrahams Zucker.

 

[Uleåborgir]

Ääni meni Leonelle

Äänestin Sergio Leonea seuraavien neljän elokuvahistorian suurimpien onnistumisien perusteella

Kourallinen dollareita
Vain muutaman dollarin tähden
Hyvät, pahat ja rumat

ja viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä loistelias

Huuliharppukostaja, jossa Henry Fonda tekee elokuvauransa hyytävimmän roolinsa.

Kaikissa on kirsikkana kakun päällä Ennio Morriconen säveltämä musiikki, joka saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Ah, sitä Hyvät, pahat ja rumat -elokuvan hautausmaakohtausta...

 

[Vintsukka]

Terry Gilliam.

Pitäisikohän viimeisen vaihtoehdon olla "Joku muu, kuka?" eikä "Joku muu, mikä?"

 

[psychodad]

Oli pakko äänestää "joku muu" koska jostain käsittämättömästä syystä Coenin veljekset (olisihan sen voinut laittaa vaikka sitten Joel Coenin nimellä koska hän yleensä ohjaajan krediitit saa) eivät olleet listalla. Listalle olisi myös mielestäni kuulunut Jim Jarmusch. Myös Von Trierin poissaolo häiritsee.

 

[Panzerfaust]

Stanley Kubrick ja aika ylivoimaisesti. Kukaan ei yhdistä ääntä, kuvaa ja kliinisen täydellistä näyttelijäntyötä yhtä taitavasti; toisinsanoen kukaan ei tehnyt yhtä taitavasti elokuvia kuin Kubrick.

Leone pääsee audiovisuaalisuudessa lähelle, mutta hän toimi dollaritrilgian suhteen hyvin simppelien kässärien kanssa ja Leonen teho oli paljon Ennio Morriconen varassa. "Suuri Gangsterisota" suurimpana poikkeuksena, mutta en henk.koht pidä siitä, vaikka taitavaa työtä onkin.

Coppola, Hitchcock ja Scorsese ovat liian epätasaisia ollekaseen parhaita. Scorsese tästä kolmikosta kuitenkin etevin. Tosin olen selvästi puolueellinen 1960 jälkeen päätöitä tehneille ohjaajille, johtuen ajan realistisemmasta otteesta elokuviin.

Kurosawan ja monien muiden ei-angloamerikkalaisten ihmisten töitä olen nähnyt liian vähän rankatakseen heitä.

Suosikkiohjaajani on kuitenkin Sam Peckinpah. Olihan se kaheli, juoppo ja uran loppupuolella jo narkkari keskinkertaisine leffoineen, mutta Peckinpah on silti äijäfilmien kuningas. The Wild Bunch on musiikkia vaille täydellinen elokuva. Getaway on paras toimintapätkä ja Pat Garret & Billy the Kid ohjaajan versiona yksi parhaita länkkäreitä sekin.

Tarantino ei ole varsinaisesti huippuohjaaja, vaan huippukäsikirjoittaja.

 

[Wilzu]

Minulla kun ei ole minkäänlaista taitoa tai kiinnostusta ryhtyä ohjaajia analysoimaan audiovisuaalisuuden tai jonkun muun satunnaista elokuvakatsojaa yhtä paljon koskettavan asian vuoksi, valitsen suosikkini sen perusteella, mitkä elokuvat ovat kolahtaneet parhaiten.

Star Warsin vuoksi George Lucas.

 

[Panzerfaust]

Star Warsin vuoksi George Lucas.

En ole aikuisiällä hirveästi scifiseikkailuista tykännyt, mutta kyllä Star Wars (1977) on seikkailuleffojen aatelia edelleen, kenties parhaalla/innovatiisisimmalla lavastuksella koskaan.

Geroge Lucasin kutsuminen huippuohjaajaksi on taas vitsi. Erehdyin katsomaan herran uusimmat SW-tuotokset ja tekisi mieli vannoa, etten olisi digannut niistä edes 12 vuotiaana. Tönkköä dialogia, väsynyttä näyttelijäntyötä, eikä kohtauksissa kunnon jänniteistä tietoakaan. Pelkkiä lapsellisia öttiäisiä ja efetkejä tungettu mielivaltaisesti mahdollisimman paljon joka kohtaukseen.

 

[ranger]

Jos kertoi Veli-HN, ettei väsy keskustelemaan jääkiekosta ja musiikista, itse en ole koskaan väsynyt keskustelemaan jääkiekosta, arvokisajalkapallosta ja elokuvista. As far back as I can remember, I always wanted to be a gangster.

Elokuvien osalta en jostain syystä ole yleensä kokenut kuitenkaan ajan, viitseliäisyyden tai kirjoitustaitojen riittävän yhtä syvälliseen keskusteluun täällä kuin verbaalisella rintamalla, vaikka tasaisin väliajoin tekee mieli ja vaikka se rakkaana harrastuksena/keskustelunaiheena ylittää aika-ajoin jopa ne kaksi ensiksi mainittua - jotenkin ajatus lukuisten sivujen tuottamisesta loputtomine hienosäätöineen jarruttaa useimmiten edes aloittamasta, ja vähempään olisi hankala tyytyä. Toisaalta kirjoitettua keskustelua on hillinnyt nurinkurinen kokemukseni siitä, että mitä enemmän elokuvia sekä henkilöidä niiden takana katselee ja analysoi, sitä rajoittuneemmaksi tietomääränsä tuntee, koska paitsi elokuvia itseään myös niiden suuntauksia, aikakausia ja kulttuurisia lähtöalueita on niin loputtomasti, samoin kuin erilaisia mieltymyksiä ja näkökulmia, jotka kaikki ovat yhtä hyvin perusteltavissa. Siis mitä mainioin pohja hedelmälliselle keskustelulle, mutta raastavan vaivalloinen kirjoitetussa muodossa. Mahdollisesti esim. joillain musiikinharrastajilla on samanlaisia kokemuksia - olenkin siis ainakin toistaiseksi tyytynyt säästämään elokuvista keskustelemisen itseni ja tuttujen iloksi ns. lähinnä "tuoppien ääreen".


Paras elokuvaohjaaja? Mainittu äänestyslista sisältää puutteineenkin useita nimiä, joiden vertaaminen on kuin yrittäisi asettaa Hattori Hanzon miekkoja paremmuusjärjestykseen, kuin kääntelisi loputtomiin lappua, jonka molemmin puolin lukee "katso kääntöpuoli". No, jos mut pakotetaan valitsemaan kaikista elokuvista henkilökohtainen suosikki (joka ei muuten kuvaavasti ole mielestäni kuitenkaan "paras" sanan "varsinaisessa" merkityksessä), sen ohjaaja löytyy listalta. Mutta toisaalta ukon todella merkittävä tuotanto ei muutamien elämää järisyttävämpien mestariteosten jatkoksi ole yhtä laaja eikä yhtä monella vuosikymmenellä kukkinut kuin muutamilla muilla, joten en katso voivani antaa ääntä hänellekään.

Pakko äänestää tyhjää.



Ranger

 

[El Lude]

Sergio Leone tai Stanley Kubrick. Pitkän harkinnan jälkeen Stanley Kubrick.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Sam Peckinpah

Tämä mies ei ole mainetta niittänyt laatuelokuvien esiinmarssilla ja itse asiassa laatuelokuvia on miehellä aika vähän. Mutta uskon vahvasti tämän miehen olevan syypäänä siihen, mihin toiminta- ja väkivaltaelokuvat tulivat 70- ja 80-luvulle, josta jatkoivat evoluutiotaan sitten eteenpäin. Miehen ehdottomasti merkittävin elokuva on kulmakivi kaikille 'Tuulen viemää' vihaajille ja se on vuodelta 1969 peräisin oleva elokuva 'Hurja joukko' (the wild bunch). Tämä lukeutuu yhdeksi ja ehkä parhaimmaksi elokuvaksi (niitä on alle 5) maailmassa ja ovat antaneet sykäyksen sille, että väkivalta ja veri kuuluu elokuvaan, missä ammutaan. Henkilöhahmot ovat vahvoja omine heikkouksineen. Peckinpahilla oli myös kyky reagoida kuvauspaikan mukana tuomiin ärsykkeisiin (kuten varmasti monella muullakin huippuohjaajalla) ja rakentaa toimivia kohtauksia tilanteen ja tarinan mukaan. Kuten Sergio Leonen elokuvissa, autiomaassa tulee hiki eikä vaatteet välttämättä ole enää puhtaita. Myös parransänki tulee, ellet partaa aja. Huikeaa. Iso käsi Samille.

 

[Vintsukka]

Star Warsin vuoksi George Lucas.

Kai tää oli vitsi? Yhden leffan perusteella? Vai ovatko ne uudemmat "esiosat" niin hienosti ohjattuja teoksia?

Lucashan ei itse ohjannut Empirea eikä Jediä, onneksi.

Alkuperäinen Star Wars on leffana todella viihdyttävä mutta Lucasin ohjauksen ansiota siinä on hyvin vähän.

 

[Saamies]

Scorseselle lähti ääni.

Listan ulkopuolelta hehkuttaisin Tim Burtonia ja Lasse Hallströmiä, mutta ehkeivät he nyt sentään maailman parhaan ohjaajan titteliä ansaitse. Nykyohjaajien aatelia kuitenkin kummatkin.

Lisäksi ihmettelen, että mihin listalta jäi Orson Welles? Mies on sentään ohjannut Citizen Kane:n, joka on äänestetty vuodesta toiseen kaikkien aikojen elokuvaksi. Eikä miestä voi teilata edes sen vuoksi, että kaveri olisi ollut vain yhden leffan mies. Welles ohjasi myös muita Oscarin arvoisia mestariteoksia, esim. Mahtavat Ambressonit.

 

[Uleåborgir]

Leone pääsee audiovisuaalisuudessa lähelle, mutta hän toimi dollaritrilgian suhteen hyvin simppelien kässärien kanssa...

Mielestäni nuo mainitsemasi simppelit käsikirjoitukset ja eleetön näytteleminen toimivat loistavasti. Pitkiä kuvia ja helvetin laajoja yleiskuvia käytettiin myös tehokeinona. Näitä on mukava katsella kun niitä vertaa nykyisiin kuusi leikkausta sekunnissa -toimintaleffoihin, kun ei oikein tiedä kuka pärjää ja kuka ei.

Niin pienten budjettien kanssa, kuin Leone alussa operoi, voi dollaritrilogiaa pitää suhteellisesti ottaen ainakin melkein neroutena. Myös elokuvien leikkaajat tekivät loistotyötä.

 

[tinkezione]

Matti Ijäs.

 

[Näkemys]

John Woo FaceOffin vuoksi. Tuossa filkassa näkyy hyvin se, kuinka hyvä ohjaaja saa paskasta kässäristä siedättävät leffan.

 

[Panzerfaust]

KETJUN AVAAJA HUOM! LISTALLA ON TONY SCOTT(!), MUTTA EI SAM PECKINPAHIA, KORJAUKSEN PAIKKA?

Tämä mies ei ole mainetta niittänyt laatuelokuvien esiinmarssilla ja itse asiassa laatuelokuvia on miehellä aika vähän. Mutta uskon vahvasti tämän miehen olevan syypäänä siihen, mihin toiminta- ja väkivaltaelokuvat tulivat 70- ja 80-luvulle, josta jatkoivat evoluutiotaan sitten eteenpäin.

Hyvä, että joku muukin jakaa krediittiä Bloody Samille! Itsehän äänestin Kubrickia, koska hän on paras ohjaaja, mutta suosikki tulee aina olemaan Sam Peckinpah. Kaveri on syyttä pelkän verellä läträäjän maineessa, vaikka hänen leffoissaan esim. lavastus ja perioidien yksityiskohtaisuus on huippua. Samoin näyttely, dialogi ja leikkaus hakevat Peckinpahin huipputöissä vertaistaan. Ainoastaan musiikin käytössä makuni ei kohtaa useinkaan Peckinpahin kanssa.

Hurjan Joukon lisäksi objektiivisesti laatuelokuvia Peckinpahilta ovat:

-Ride the High Country/Viheltävät Luodit Tässä on vielä vanhojen länkkärien rasitteita/karismaa -määrittelijästä riippuen, mutta miehen kunniaa käsitellään jo hyvin Peckinpahmaisella tyylillä.

-Balladi Cable Hoguesta Omituinen ja hilpeä komedia kuolevasta luuserista, joka löytää vesilähteen autiomaasta, joten äijähän(Jason Robards) pistää yrityksen pystyyn. Mukana lafkassa pillun perässä sekoileva pappi ja hyvätissinen huora.

-Getaway/Pakotie Lähes 100% kaupallinen toimintaleffa, missä Steve McQueen on tulessa tulevan vaimokkeensa, Ali MacGrawin, kanssa. Pelkästään alkutekstit ovat jo huikeaa taidetta. Taas on kysymys kunniasta ja selviytymisestä. Naiselle näytetään myös naisen paikka.

-Straw Dogs/Olkikoirat. Ei hurjan maineensa veroinen, mutta hieno kuvaus miehestä, joka ei ole kuitenkaan kunnon mies ja saa maksaa siitä vaimoineen kovan hinnan. Feministien kauhuleffa.

-Pat Garret & Billy the Kid Tämä raiskattiin tuottajien toimesta, kuten moni muu Peckinpahin työ, muta lasken varsinkin Director's Cutin(oikeasti Roger Spottiswoodin leikkaama) laatuelokuvaksi. Ei yritäkään olla liian totuudenmukainen tapahtuneelle, vaan taas käsitellään väkivallan ja myyttisen viileän dialogin avulla mitäpä muuta kuin miehen kunniaa.


Kannattaa myös tsekata "Bring me the Head of Alfredo Garcia", missä känninen Warren Oates esittää lähinnä Peckinpahia itseään. Ihan laatuelokuvaksi tätä ei voi laahavan alun ja pienen budjetin takia sanoa, mutta kyseessä on jonkinlainen Peckinpahin henkilökohtainen testamentti. Viinaa, epätoivoa, kadotetun kunnian etsimistä ja ammuskelua Colt 1911 .45 ACP(tosin leffassa käytetään 9mm kopiota blankkien vuoksi) pistoolilla. Eli Peckinpahin suomalaisin leffa!(mikä tapahtuu tietysti taas Meksikossa, koska siellä oli halvinta viinaa, huumeita ja ekstroja. Eikä tuottajatkaan viitsineet käydä häiritsemässä äijien sekoilua.)

"Rautaristin" ovat kaikki nähhneetkin. Lopun budjettiongelmat, kässärin tönkköys ja keskinkertaiset näyttelijäsuoritukset kuitenkin häiritsevät tätä muuten hienoa sotaleffaa.