Olihan tuomaritoiminta erikoista läpi ottelun. Tuomareita kohtaan on helppoa purkaa harmituksensa ja syyttää heitä tappiosta mutta todellinen syypää tappioon on kyllä kotijoukkue. Aivan luokatonta omanpään pelaamista. Maalinedustan putsaaminen jotain ihan käsittämättömän huonoa. Siellä sai huoletta lyödä vaikka kolmatta riparia moken edestä sisään ilman, että kukaan puuttuu siihen. Jukureiden voittomaalikin roikkui pitkään ilmassa. Ensimmäisestä tilanteesta vielä pelastuttiin, kiitos Larmin maalinsiirron. Tämän olisi luullut herättävän joukkueen mutta mitä vielä. Ei, kun sama meno jatkuu vaan ja hetken päästä ihmetellään, kun kiekko on taas maalissa.
Alkaa pikkuhiljaa huolestuttamaan meno kentällä. Missä on asenne kaksinkamppailuissa, saatikka oman maalin edustalla. Miksi näyttää siltä ettei kukaan edes tosissaan yritä. Kamppailupelaaminen hävittiin ihan pystyyn, toisaalta olihan vastassa tunnetusti kovaotteinen Jukurit. Jos nykyjoukkuuesta ei sitä asennetta ala löytymään niin otetaan pariksi peliksi vaikka LeKistä miestä kokeilemaan. Muutama peli popkorni-osastolla tekisi juuri nyt useammallekin pelaajalle hyvää.
Muutama peli oli ihan hyvää suorittamista ja olisi luullut, että voittojen myötä peli vain paranee ja innostusta riittää kentällä. Nyt on kaksi peliä ollut paikoitellen todella vaisua pelaamista. Hyökkäykset nyt ovat vielä ihan OK tasolla mutta tuo puolustuspeli on huonolla tolalla.
Kaiken oleellisen kertoo se, että joudutaan toivomaan maalin hyväksymistä, jotta selvittäisiin edes tasapeliin Jukureita vastaan. Siis joukkuetta, joka on Liigan viimeisenä. Ja tämä vielä koti-ottelussa.