Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaati vuoden 2012 lopulla hallituksensa puheenjohtajan Ilpo Kokkilan suulla ay-liikkeeltä malttia ja kärsivällisyyttä seuraavissa työehtoneuvotteluissa varsin voimakkain äänenpainoin. Kokkila totesi mm. Ylen Ykkösaamussa (8.12.), että "palkkoja pitäisi mieluummin laskea kuin nostaa". EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitti puolestaan joulukuussa kahden tunnin pidennystä työviikkoon, mikä tarkoittaisi noin viiden prosentin palkanalennuksia (Taloussanomat 11.12.2012).
Varsinainen palkka-alemylly lähti kuitenkin pyörimään heti vuodenvaihteen jälkeen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti valtaisan mediamylläkän siivittämänä esittävänsä vuosipalkkionsa laskemista viidenneksellä nykyisestä 160 000 eurosta edeltäjänsä nauttimaan 126 000 euron tasoon. Vajaa vuorokausi myöhemmin eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) kertoikin jo kansanedustajien seuraavan presidentin esimerkkiä, minkä lisäksi mm. Häkämies ilmoitti saman päivänä aikana laskevansa omaa palkkaansa viidellä prosentilla.
Palkka-alea tai nollaratkaisua on perusteltu kansallisilla kilpailukykynäkökulmilla sekä yleisen taloustilanteen näkymien heikentymisellä. Kun Suomenkin valtiontaloudesta puuttuu nykyisellään kansallisvaluutan suoma devalvointimahdollisuus, palkkojen alentamista on pidetty jonkinlaisena "devalvaation euroversiona"; kilpailukyvyn tulisi näin parantua ja viennin alkaa vetää paremmin. Palkkojen alentamisen tulisi teoriassa laskea myös tuotteiden ja palvelujen hintoja.
Muutamia kommentteja:
"Ekonomisti: Palkka-ale tekisi hyvää - mutta ei heti" (Kauppalehti, 3.1.2013)
"Ekonomistit erimielisiä: Tuoko palkka-ale työpaikkoja?" (Savon Sanomat, 3.1.2013)
"Palkka-ale ei voi koskea pelkästään johtajia, sanovat yritysvaikuttajat" (YLE.fi, 3.1.2013)
"Professori Puttonen: Palkankorotuksista pidättyminen realismia" (YLE.fi, 3.1.2013)
"Uutisanalyysi: Palkka-ale on vaikea toteuttaa" (HS.fi, 11.12.2012)
Pidätkö kansallista palkka-alea välttämättömänä ja missä laajuudessa, ja paljonko olisit valmis leikkaamaan omasta palkastasi?
Varsinainen palkka-alemylly lähti kuitenkin pyörimään heti vuodenvaihteen jälkeen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti valtaisan mediamylläkän siivittämänä esittävänsä vuosipalkkionsa laskemista viidenneksellä nykyisestä 160 000 eurosta edeltäjänsä nauttimaan 126 000 euron tasoon. Vajaa vuorokausi myöhemmin eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) kertoikin jo kansanedustajien seuraavan presidentin esimerkkiä, minkä lisäksi mm. Häkämies ilmoitti saman päivänä aikana laskevansa omaa palkkaansa viidellä prosentilla.
Palkka-alea tai nollaratkaisua on perusteltu kansallisilla kilpailukykynäkökulmilla sekä yleisen taloustilanteen näkymien heikentymisellä. Kun Suomenkin valtiontaloudesta puuttuu nykyisellään kansallisvaluutan suoma devalvointimahdollisuus, palkkojen alentamista on pidetty jonkinlaisena "devalvaation euroversiona"; kilpailukyvyn tulisi näin parantua ja viennin alkaa vetää paremmin. Palkkojen alentamisen tulisi teoriassa laskea myös tuotteiden ja palvelujen hintoja.
Muutamia kommentteja:
"Ekonomisti: Palkka-ale tekisi hyvää - mutta ei heti" (Kauppalehti, 3.1.2013)
"Ekonomistit erimielisiä: Tuoko palkka-ale työpaikkoja?" (Savon Sanomat, 3.1.2013)
"Palkka-ale ei voi koskea pelkästään johtajia, sanovat yritysvaikuttajat" (YLE.fi, 3.1.2013)
"Professori Puttonen: Palkankorotuksista pidättyminen realismia" (YLE.fi, 3.1.2013)
"Uutisanalyysi: Palkka-ale on vaikea toteuttaa" (HS.fi, 11.12.2012)
Pidätkö kansallista palkka-alea välttämättömänä ja missä laajuudessa, ja paljonko olisit valmis leikkaamaan omasta palkastasi?
Viimeksi muokattu: