Noilla tuloilla kannattaa kyllä katsoa peiliin.
Ehkä joo, mutta asia on kuitenkin niin, että kuluja riittää. Kolmilapsisen perheen pyörittäminen ei ole ilmaista. Ruokamenot, vakuutukset, päivähoitomaksut, harrastukset ja kaikki muu siihen päälle.
Ilmaista ei ole myöskään asuminen, ei edes pk-seudun ympäristökunnissa. Toki vaimokin kantaa oman kortensa kekoon.
Selvää on ollut se, että tulojen kasvaessa myös menot kasvavat. Tämä on ihan normaalia. Rahaa tulee laitettua helpommin kiertoon, mutta sehän on vaan hyvä asia. Käytetty raha palvelee sitten muilla tahoilla, kun se on minun lompakostani lähtenyt pois. En tunne minkäänlaista syyllisyyden tunnetta siitä, että tuloni ovat hieman keskimääräistä korkeammat. Mitkään erityisen korkeat ne eivät nytkään edes ole. Suurituloisiin en todennäköisesti yllä koskaan, ellen sitten keksi jotain superhyvää liikeideaa ja se alkaisi poikimaan rahaa oikein kunnolla.
Aika pohjalta ja nöyrällä asenteella on lähdetty kotoa maailmalle. Matka kohti huippua on vasta menossa. Siihen on pakko uskoa. Toisaalta todella huonon päivän sattuessa matkanteko keskeytyy tai loppuu kokonaan, jolloin rahalla ei ole enää mitään merkitystä.