Mainos

Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

  • 219 930
  • 2 038
Juuri tämän takia tarpeellisuuden argumentointi on haastavaa ja yleensä myös heikkoa. Suomalainen opiskelija voi päättää, ettei hän koskaan tarvitse kemiaa, fysiikkaa tai matematiikkaa.
Koska kukaan muu ei tähän puuttunut, ilman sarvia ja hampaita kysyn aidosti seuraavaa. Oletko sitä mieltä, että mainitsemasi aineet vertautuvat ruotsiin tarpeellisuuden osalta, kun katsellaan aineita yhteiskunnan ja koululaitoksen yleissivistävästä näkökulmasta? Yksilön osalta keskusteltaessa ymmärrän pointin, mutta sillä periaatteella voidaan perustella luonnollisesti mitä tahansa.

Mielestäni oppiaineiden keskimääräinen tarpeellisuus on opetussuunnitelman keskiössä, joten myös ruotsin kieli kuuluu tähän samaan keskusteluun siinä missä muutkin aineet. En aivan ehkä saannut kiinni pointistasi, miksi tämä olisi heikko argumentti?
 

Leipuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Posipetterit
Muuten samaa mieltä @Lystikäs, mutta epäilen kyllä suuresti että valtaosa ruotsalaisista osaisi espanjaa. Varmasti enemmän ainakin jollain tavalla kieltä yllättäviä on kuin Suomessa.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Muuten samaa mieltä @Lystikäs, mutta epäilen kyllä suuresti että valtaosa ruotsalaisista osaisi espanjaa. Varmasti enemmän ainakin jollain tavalla kieltä yllättäviä on kuin Suomessa.
”Osata” oli epämääräinen termi. Myönnän. Suurin osa väestöstä OSAA varmasti vain englantia kuten Suomessakin, mutta jos puhutaan siitä kansainvälisesti motivoituneesta kansanosasta, joka kokee vieraiden kielten osaamisen tarpeelliseksi, niin siinä missä suomalainen panostaa aikaansa toisen kansainvälisesti hyödyttömän marginaalikielen osaamiseen - edes auttavalla tasolla, ruotsalainen panostaa muistaakseni selkeästi yli 60% espanjaan, seuraavina saksa ja ranska - en muista tarkkoja prosentteja. Ja ainakin omat kokemukseni ruotsalaisista kollegoistani on se, että espanja taittuu auttavasti siinä missä itselläni ei ole mitään käryä koko kielestä. Minun auttava kieliosaaminen (ruotsi) on ollut täysin tarpeeton tuolla maailmalla. Ja pari kertaa maailmalla on mennyt viittomakielen puolelle, kun natiivi espanjalainen ei ole osannut englantia, siksi olen jälkikäteen ajatellut, että se olisi kieli, jonka alkeet olisi näppärä osata.

Jos mietimme millä työkaluilla kannattaa lapsiamme varustaa tulevaisuuden maailmaan, niin kyllä ruotsinkieli on aika alhaalla sillä listalla.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DrE

Mäyräkoira

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK En gång-alltid-aina
Rouva on Vaasasta kotoisin ja siellä puhutaan melko puhdasta muumiruotsia mutta Vöyrissä, Närpiössä ja parissä muussa sitten ihan kummallista mongerrusta.
Joo, se murre vaihtelee aika lailla paikkakunnittain, vaikeaselkoisin on juuri Närpiön murre, ja Kokkolassakin
on ihan oma tapansa puhua. Muistan aina kun eräs Närpiöläinen tupakaveri intissä toi meidän muiden iloksi kasetin jossa soitettiin CCR:n biisejä Närpiön murteella laulettuna , en tajunnut kauheasti muista sanoja kun "muscha", eli jonkunalainen sikäläinen pontikka, mutta oli sitä ihan hauska kuunnella

Mun Tampereen alueelta olevat suomenruotsalaiset puhuu mulle vaan suomea paitsi jos messissä on joku muu Pohjoismaista. Tämä vaikka aloittaisin keskustelun ruotsiksi. Sama suomenruotsalaisissa duunikavereissa. Vähän niinkuin varovat käyttämästä kieltä jossei ole "tekosyytä". Outoa.

Tuo on muuten erikoinen tapa, minäkään en käytännössä koskaan puhu ruotsia jos tiedän ettei
keskustelukumppani ole myös ruotsinkielinen, aikoinaan eräs kaveri varta vasten pyysi erikseen
että hän haluaa treenata kielitaitoaan, joten puhukaa nyt ihmeessä vaan ruotsia. Ja jos on joku
porukka jossa osa on ruotsinkielisiä, mutta ei kaikki, niin se kieli on lähes aina suomi, sekin on
tullut tutuksi kun kaveripiireissä on aina ollut molempia kieliä puhuvia.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
”Osata” oli epämääräinen termi. Myönnän. Suurin osa väestöstä OSAA varmasti vain englantia kuten Suomessakin, mutta jos puhutaan siitä kansainvälisesti motivoituneesta kansanosasta, joka kokee vieraiden kielten osaamisen tarpeelliseksi, niin siinä missä suomalainen panostaa aikaansa toisen kansainvälisesti hyödyttömän marginaalikielen osaamiseen - edes auttavalla tasolla, ruotsalainen panostaa muistaakseni selkeästi yli 60% espanjaan, seuraavina saksa ja ranska - en muista tarkkoja prosentteja. Ja ainakin omat kokemukseni ruotsalaisista kollegoistani on se, että espanja taittuu auttavasti siinä missä itselläni ei ole mitään käryä koko kielestä. Minun auttava kieliosaaminen (ruotsi) on ollut täysin tarpeeton tuolla maailmalla. Ja pari kertaa maailmalla on mennyt viittomakielen puolelle, kun natiivi espanjalainen ei ole osannut englantia, siksi olen jälkikäteen ajatellut, että se olisi kieli, jonka alkeet olisi näppärä osata.

Jos mietimme millä työkaluilla kannattaa lapsiamme varustaa tulevaisuuden maailmaan, niin kyllä ruotsinkieli on aika alhaalla sillä listalla.
Aika jännä etteivät Ruotsissa opiskele pakkosuomea, vaikka siellä on 719 000 ruotsinsuomalaista ja olimme osa samaa kuningaskuntaa vuosisatoja. Suomen osaaminen olisi myös erinomainen portti viron ja unkarin kielten opiskeluun. Suomen opiskeleminen ei myöskään olisi pois mistään muualta.

Eivät taida Ruotsissa arvostaa yhtään monipuolista kielitaitoa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joo, se murre vaihtelee aika lailla paikkakunnittain, vaikeaselkoisin on juuri Närpiön murre, ja Kokkolassakin
on ihan oma tapansa puhua. Muistan aina kun eräs Närpiöläinen tupakaveri intissä toi meidän muiden iloksi kasetin jossa soitettiin CCR:n biisejä Närpiön murteella laulettuna , en tajunnut kauheasti muista sanoja kun "muscha", eli jonkunalainen sikäläinen pontikka, mutta oli sitä ihan hauska kuunnella



Tuo on muuten erikoinen tapa, minäkään en käytännössä koskaan puhu ruotsia jos tiedän ettei
keskustelukumppani ole myös ruotsinkielinen, aikoinaan eräs kaveri varta vasten pyysi erikseen
että hän haluaa treenata kielitaitoaan, joten puhukaa nyt ihmeessä vaan ruotsia. Ja jos on joku
porukka jossa osa on ruotsinkielisiä, mutta ei kaikki, niin se kieli on lähes aina suomi, sekin on
tullut tutuksi kun kaveripiireissä on aina ollut molempia kieliä puhuvia.
Itsellä on vuosien aikana ollut lukuisia äidinkielenään ruotsia puhuneita duunikavereita ja ollut mielenkiintoista huomata heidän puhuvan keskenänsäkin suomea ihan kahdenkeskisissä keskusteluissa. Varmasti jossain HBL:n toimituksessa tai suomenruotsalaisten kulttuurijärjestöjen toiminnassa eri juttu, mutta ruotsinkielisen arki ainakin täällä PK-seudulla voi olla hyvinkin suomivoittoinen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Aika jännä etteivät Ruotsissa opiskele pakkosuomea, vaikka siellä on 719 000 ruotsinsuomalaista ja olimme osa samaa kuningaskuntaa vuosisatoja. Suomen osaaminen olisi myös erinomainen portti viron ja unkarin kielten opiskeluun. Suomen opiskeleminen ei myöskään olisi pois mistään muualta.

Eivät taida Ruotsissa arvostaa yhtään monipuolista kielitaitoa.
Joskus pohdin tuota myös itse.

Toki kun asiaa pyörittelee enemmän, on syytä huomioida, että vaikka suomen kiellä onkin ikiaikainen preesens Ruotsissakin, on suomi nykyisessä mittakaavassaan ennen kaikkea maahanmuuttajien kieli, poislukien Tornionjokilaakson alue. Mikäli ruotsalaiset velvoittaisi opiskelemaan pakkosuomea, olisi pakkoarabialle ja pakkoserbokroaatille melkein yhtä hyvät perustelut.

Vaikka maahanmuuttajien assimiloituminen osaksi valtaväestöä onkin hyvin pitkälti väistämätön prosessi, on ruotsinsuomalaisten meneillään oleva assimilaatio ollut hyvin nopeaa. Vaikka sopeutuminen uuteen kotimaahan vei osalla ensimmäistä polvea (ei tietenkään kaikilla) hyvänkin aikaa, ovat toisen ennen kaikkea kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset niin perussvenssonia, kuin voi olla. Suomenkieliset yhteisöt, ehkä Haaparantaa ja yksittäisiä perheitä lukuun ottamatta ovat pian historiaa.
 

Mäyräkoira

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK En gång-alltid-aina
Itsellä on vuosien aikana ollut lukuisia äidinkielenään ruotsia puhuneita duunikavereita ja ollut mielenkiintoista huomata heidän puhuvan keskenänsäkin suomea ihan kahdenkeskisissä keskusteluissa. Varmasti jossain HBL:n toimituksessa tai suomenruotsalaisten kulttuurijärjestöjen toiminnassa eri juttu, mutta ruotsinkielisen arki ainakin täällä PK-seudulla voi olla hyvinkin suomivoittoinen.
Niin se onkin, minulla ei esimerkiksi ole juuri koskaan ollut ruotsinkielisiä työkavereita.

Eikä niitä kokonaan ruotsinkielistä työpaikkoja kyllä olekaan kun juuri Hbl, kulttuurijärjestöt ja RKP :n puoluetoimisto, ja ehkä ruotsinkieliset oppilaitokset ja seurakunnat.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tuo mitä mainitset että menee kaikilla mittareilla valtaväestöä paremmin ihmetyttää myös, kyllä
suomenruotsalaisista on suurin osa ihan tavallisia ihmisiä eikä mitään kultapossukerhon jäseniä.
Tietysti niitäkin on, mutta se on aika pieni porukka kaikkiin suomenruotsalaisiin nähden. Itse en
ole koskaan kavereerannut niiden porukoiden kanssa, vaikka olenkin puoliksi suomenruotsalainen.

Suomenruotsalaisia on kaikissa yhteiskuntaluokissa , ja eri tyyppisissä hommissa, ei kaikki ole
mitään yritysmaailmassa pyöriviä uraohjuksia.
Kyllä meillä yksi ihan selkeä ruotsinkielisiä hyödyttävä rakenne on. Nimittäin ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen sisäänottomäärä on kaksinkertainen suomenkieliseen verrattuna.

Sitten on vielä pk-seutu erikseen, missä moni suomenkielinen koulu on huono oppimisympäristö monikulttuurisuuden vaikutuksen takia. Tämä ei taida pahemmin osua ruotsinkielisiin kouluihin.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Suomenruotsalaisissa on melkoisia eroja maakunnittain, ihan kun suomenkieiisissäkin. Palvelu Dragsvikissa aikoinaan avasi mainiosti ne erot, Helsinkiläiset suomenruotsalaiset, ja Pohjanmaan rannikolta olevat on usein varsin erilaisia ihmisiä, mutta kyllä sitä yleensä juttuun tultiin vaikka ei aina toistemme murretta ihan 100 % tajuttu.
Taitaa päteä 1/1 myös suomenkielisiin. Itseasiassa vielä enemmän, koska niin moni suomenkielinen helsinkiläinen ei Lapinjärvellä juuri pohojalaasia kohtaa.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kyllä meillä yksi ihan selkeä ruotsinkielisiä hyödyttävä rakenne on. Nimittäin ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen sisäänottomäärä on kaksinkertainen suomenkieliseen verrattuna.
Myös valintakokeissa ruotsinkielisiin pääsi selkeästi helpommin pistein kuin suomenkielisiin. Etenkin Åbo Academin ja Vaasan Hankenin valintakokeista tarvittiin vuonna 2021 yli puolet vähemmän pisteitä kuin mihinkään suomenkieliseen yliopistoon. Helsingin Hankeniin oli hieman vaikeampi päästä, mutta silti paljon helpompi kuin suomalaiseen yliopistoon. Muistaakseni melkein puolet vähemmän tarvittiin pisteitä kuin Helsingin Aalto yliopistoon. Ja niin kauan kuin RKP rohmuaa itselleen tasa-arvoministerin salkun ja ruotsinkieliset säätiöt voitelevat koneistoa, tässä ei ole mitään epätasa-arvoa. Juha Hurmeen sanoin; ”Opetelkaa ruotsia juntit!”
 

Mäyräkoira

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK En gång-alltid-aina
Kyllä meillä yksi ihan selkeä ruotsinkielisiä hyödyttävä rakenne on. Nimittäin ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen sisäänottomäärä on kaksinkertainen suomenkieliseen verrattuna.

Sitten on vielä pk-seutu erikseen, missä moni suomenkielinen koulu on huono oppimisympäristö monikulttuurisuuden vaikutuksen takia. Tämä ei taida pahemmin osua ruotsinkielisiin kouluihin.
Kyllähän tuo pitää paikkansa, ei sitä voi mitenkään kiistää, ja noinhan se on ollut niin kauan
kun muistaa .

Kyllä se on niin, että pk-seudun ruotsinkielisissä kouluisssa ei ole monikulttuurisuuden tuomia
ongelmia, maahanmuuttajataustaiset oppilaat ei kyllä mene ruotsinkielisiin kouluihin, ehkä
jotain poikkeuksia lukuun ottamatta. Ja koulujen johtokunnissa istuvat vanhemmat pitää kyllä
huolen että ne ei liikaa kansainvälisty, sen voin hyvin kuvitella.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jotain Närpiötä lukuun ottamatta ainoat "ulkomaalaistaustaisiksi" joillain kriteereillä määriteltävät oppilaat ruotsinkielisissä kouluissa lienevät toden totta suomenruotsalaisiin perheisiin ulkomailta adoptoidut, sekä oppilaat joiden vanhemmista toinen on ruotsinkielinen ja toinen ulkomailta. Mielenkiintoinen seikka etnisesti hyvinkin monitaustaisella PK-seudulla.

Vaasassa, Porvoossa ja Kirkkonummella oletan maahanmuuttajien lasten opiskelevan pääsääntöisesti suomenkielisissä kouluissa.
 

Mäyräkoira

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK En gång-alltid-aina
otain Närpiötä lukuun ottamatta ainoat "ulkomaalaistaustaisiksi" joillain kriteereillä määriteltävät oppilaat ruotsinkielisissä kouluissa lienevät toden totta suomenruotsalaisiin perheisiin ulkomailta adoptoidut, sekä oppilaat joiden vanhemmista toinen on ruotsinkielinen ja toinen ulkomailta. Mielenkiintoinen seikka etnisesti hyvinkin monitaustaisella PK-seudulla.
Muistan kun minulla oli aikoinaan silloin 80-luvun loppupuolella siihen aikaan harvinainen luokkakaveri, eli tummaihoinen heppu. Hän oli Intiasta suomenruotsalaiseen perheeseen adoptoitu, ja kyllähän hän sai joskus osakseen ikäviäkin kommentteja. Kun hän meni inttiin niin asevaraston kapiaisjermu sanoi hänelle " v**uako täältä haet, ei täällä ole keihäitä tarjolla". En tiedä tuliko siitä jotain jälkipyykkiä, nykypäivänä tulisi varmaan lähtöpassit saman tien.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös