Painoindeksi

[Osmo Rapeli]

Kohdat a ja b ovat tasan tarkkaan tilastoista, jos näin ei kävisi, ihmisten keskipaino ei jatkuvasti nousisi. Mutta koska ihmiset eivät liiku ja mukauta ruokailutapojaan urheilun määrän mukaan, keskimääräisesti lihavuus lisääntyy.

Käytät tuota arviota niinkuin puntilla käyvät reenaajat olisivat suurin ihmisryhmä joka lisää keskimääräistä lihavuutta, vaikka kyllä pääpaino on ihan muualla, mainitsemassasi alunperinkin liikuntaa harrastamattomissa ja kaikissa "taviksissa" joiden liikunta on normaalin satunnaista. Kovan treenin lopettavien ihmisryhmä EI ole se iso ryhmä, olet itsekin jo kirjoittanut että he ovat marginaaliryhmä.

En nyt mielestäni ole tässä sen kummemmin yrittänyt olla ketään vastaan, lähinnä olen yrittänyt esittää yleisiä huomioita voimailun harrastajien tyypillisistä ongelmista, koska voimaharjoittelu vaatii rutkasti energiaa (ts. ruokavalio energeettisempi) lihasmassan kasvattamisen takia ja siten riski ylipainoon on suurempi harjoittelumäärien tippuessa.

Mihin tilastoon perustat "tyypilliset ongelmasi"? Olet esittänyt näkemyksiä jonka mukaan se marginaalinen reenaavien ryhmä olisi jotenkin erilainen tai merkittävä ongelmaryhmä, vaikka ongelmaryhmä on nimenomaan se suuri massa jonka liikunta vähenee. Ongelmat ovat enemmän elämäntapoihin kuin painoon sidonnaisia. 10000 pappaiällä viisi kiloa lihova ex-voimailijoiden ryhmä ei ole kansanterveydellinen ongelma tai syy huolestua, pari kiloa 20-30 -vuotiaana lihova 500000 on.

 

[nuck]

Ongelmat ovat enemmän elämäntapoihin kuin painoon sidonnaisia.

Juuri näin. Väittäisin, että suurin osa esimerkiksi kuntosalilla kävijöistä on kiinnostunut omasta kunnostaan, terveydestään ja ruokatottumuksistaan (siis elämäntavoistaan) niin paljon, että huomattava painon nousu treenaamisen loputtua on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Kyse painon nousuun ja harjoitteluun liittyvissä asioissa on hyvin pitkälle elämänasenteesta. Eikä tämä asenne lopu siihen paikkaan, kun lopettaa kuntosalilla treenaamisen. Ja mikäli painon noususta tulisi tässä vaiheessa jonkinlainen suurempi ongelma, terveitä elämäntapoja noudattavat ihmiset pystyvät kyllä varmasti tekemään asialle jotain.

Lisäksi minä tunnen hyvin muutamia päälle viisikymppisiä ihmisiä, jotka treenaavat kuntosalilla säännöllisesti (muutaman kerran viikossa) ja ovat pystyneet säilyttämään keskimääräistä selvästi paremman kuntonsa keski-iän päällekin. Tähän tavoitteeseen kun pystyisi itsekin sitten aikanaan, niin ehkä eläkkeellä olokin maistuisi paremmalta.

Ja tosiaan suurin ns. ongelmaryhmä painon nousuun liittyvissä asioissa on niissä ihmisissä, jotka eivät jostain syystä harrasta minkäänlaista liikuntaa ja keräävät painonsa pääasiassa pelkkänä rasvana. Vaikka oma painonnousu voisi huolettaa jonkun paino-indeksin mukaan tilastollisesti, niin käytännössä en ole huomannut ainakaan vielä toistaiseksi itselläni sellaista, minkä vuoksi pitäisi olla erityisen huolissaan.

Perussairauksia ei tällä hetkellä ole, kunto on tällaiselle perusliikkujalle suhteellisen kohdillaan, henkinen vireys on niin hyvä/huono kuin se minulla yleensä voi kai olla ja viimeisin poissaolo töistäkin (oman sairauden vuoksi) on neljän vuoden takaa. Tuki- ja liikuntanivelet voivat toki joutua välillä koville painon vuoksi, mutta toisaalta ainakin pyrin myös vahvistamaan niitä sopivalla treenillä ja venyttelyllä.

 

[varjo]

Käytät tuota arviota niinkuin puntilla käyvät reenaajat olisivat suurin ihmisryhmä joka lisää keskimääräistä lihavuutta, vaikka kyllä pääpaino on ihan muualla, mainitsemassasi alunperinkin liikuntaa harrastamattomissa ja kaikissa "taviksissa" joiden liikunta on normaalin satunnaista. Kovan treenin lopettavien ihmisryhmä EI ole se iso ryhmä, olet itsekin jo kirjoittanut että he ovat marginaaliryhmä.

Lihominen on yleinen ongelma ja erityisesti voimaharjoittelua harrastaneilla tuo harjoittelumäärien supistumisesta seuraava painonlisäys on suurempi ongelma kuin muilla urheilijoilla, koska ruokavalioissa on eroa. Kyse on siis riskeistä.
Eikä treenin tarvitse olla kovaa, riittää että sitä on ja sitten hetken päästä sitä ei ole tai sitä on olennaisesti vähemmän.

 

[Osmo Rapeli]

Lihominen on yleinen ongelma ja erityisesti voimaharjoittelua harrastaneilla tuo harjoittelumäärien supistumisesta seuraava painonlisäys on suurempi ongelma kuin muilla urheilijoilla, koska ruokavalioissa on eroa. Kyse on siis riskeistä.
Eikä treenin tarvitse olla kovaa, riittää että sitä on ja sitten hetken päästä sitä ei ole tai sitä on olennaisesti vähemmän.

Mistä sinä oikein revit tuon oletuksen että ruokailutottumus jää enimmällä osaa porukasta "päälle" treenin vähennyttyä?

Saat kantasi nyt näyttämään siltä että 182-senttisistä kavereista 110 kiloa painavat painonnostaja on suuremmassa riskissä sairastua kuin 90-100 -kiloinen urheilematon sälli. Tai että 75-kiloinen Warcraft-kaveri jonka ruokavalio rajoittuu Jalostajan pizzaan ja Pepsi Maxiin on terveempi kuin 100-110 -kiloinen punttaaja.

 

[varjo]

Mistä sinä oikein revit tuon oletuksen että ruokailutottumus jää enimmällä osaa porukasta "päälle" treenin vähennyttyä?

Saat kantasi nyt näyttämään siltä että 182-senttisistä kavereista 110 kiloa painavat painonnostaja on suuremmassa riskissä sairastua kuin 90-100 -kiloinen urheilematon sälli. Tai että 75-kiloinen Warcraft-kaveri jonka ruokavalio rajoittuu Jalostajan pizzaan ja Pepsi Maxiin on terveempi kuin 100-110 -kiloinen punttaaja.

Ensinnäkin kyse on riskistä, mutta jos ruokavalio on keskimääräisesti energiarikkaampaa, myös riski on suurempi kuin vaikkapa kestävyysurheilijalla joka harjoittelukaudenkin aikana syönee huomattavasti kevyemmin kuin painonnostaja.

Ja toiseksi tuota syömisen jäämistä päälle on muistaakseni ihan tutkittukin, aktiiviurheilijoitten uran jälkeisten elämäntapojen yms. yhteydessä. Pitää katsoa löytäisinkö juttua, viimeistään varmaan huomenna duunissa ehtisin katsoa.

Mistä sairastumisesta nyt on kyse? Oletko kenties ymmärtänyt täydellisesti väärin sen mitä olen yrittänyt sanoa?

Minä puhun ylipainosta ja siitä että se 110 kiloinen punttaaja syö varmasti kohtalaisen kasan kaloreita enemmän/päivä kuin 75 kiloinen WOW-addikti (olettaen siis että nollatilanteessa nyt molemmat syövät sen mitä kuluttavat).
Jos sitten molemmat päätyvät samaan työpaikkaan viereisiin karsinoihin ja WOW-addikti joutuu vähentämään päivittäistä liikuntaansa ts. hiiren liikuttelua pelissä, on oletettavaa että energiataseen muutos on merkittävästi pienempi kuin 110-kiloisen bodarin kohdalla, joka ei päivätyön/perheen yms. syyn takia enää pystykään harjoittelemaan entiseen malliin.
Energiataseen muutos on suurempi ja siten suurempia muutoksia vaaditaan, jotta päästään taas tasapainoon. Mitä suurempi muutos, sitä vaikeammin se on toteutettavissa ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä se epäonnistuu, mistä osoituksena iso joukko uran jälkeen hieman pyöristyneitä entisiä aktiiviurheilijoita. WOW-addiktin kohdalla pelkän elämäntilanteen aiheuttaman energiankulutusmuutoksen aiheuttama lihomisriski on pienempi ja siten riski ylipainoon pienempi.

 

[Osmo Rapeli]

Ensinnäkin kyse on riskistä, mutta jos ruokavalio on keskimääräisesti energiarikkaampaa, myös riski on suurempi kuin vaikkapa kestävyysurheilijalla joka harjoittelukaudenkin aikana syönee huomattavasti kevyemmin kuin painonnostaja.
---
Mistä sairastumisesta nyt on kyse? Oletko kenties ymmärtänyt täydellisesti väärin sen mitä olen yrittänyt sanoa?

Sinä puhuit painoindeksin lukemista jolloin lihavuus on ongelma. Mikä muu ongelma tässä on sitten muka olennainen kuin riski sairastua?

Riski-sanan kohdalla olen puhunut nimenomaan riskistä sairastua esim. sydän- tai verisuonitauteihin. Nehän ne ovat riski, vai pidätkö muutamaa lisäkiloa jonkinlaisena riskinä jolla on merkitystä? Ei pelkkä pelastusrengas vyötäröllä tai pieni painonnousu ketään tapa. Vähentynyt liikunnan määräkin voi olla tarpeellinen määrä liikuntaa, pieneen vyötärömakkaraan katsomatta. Epäterveelliset elämäntavat taas kyllä lisäävät riskiä sairastua tai kuolla.

Energiataseen muutos on suurempi ja siten suurempia muutoksia vaaditaan, jotta päästään taas tasapainoon. Mitä suurempi muutos, sitä vaikeammin se on toteutettavissa ja sitä suuremmalla todennäköisyydellä se epäonnistuu, mistä osoituksena iso joukko uran jälkeen hieman pyöristyneitä entisiä aktiiviurheilijoita. WOW-addiktin kohdalla pelkän elämäntilanteen aiheuttaman energiankulutusmuutoksen aiheuttama lihomisriski on pienempi ja siten riski ylipainoon pienempi.

On vaikea tässäkään uskoa että urheilua vähentävän, kuitenkin urheilevan tulevaisuus olisi jotenkin selkeästi synkempi kuin valmiiksi rapakuntoisen kaverin, jonka painoindeksi vain sattuu olemaan normaali.

 

[varjo]

Sinä puhuit painoindeksin lukemista jolloin lihavuus on ongelma. Mikä muu ongelma tässä on sitten muka olennainen kuin riski sairastua?

Yleisesti ylipaino on tietyn rajan jälkeen jo ongelma, siitä seuraa sitten mainitsemasikin ongelmat. Jos esittämässäni tapauksessa on suurempi riski päätyä ylipainoiseksi, silloin myös riski pitkän tähtäimen sairauksiin on suurempi.

Nähdäkseni ongelma on yhä se, että mitä suurempi on energiataseen muutos, siitä vaikeampaa muutoksen toteuttaminen on. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että paljon treenaavien pitää myös sitten huolehtia erityisen tarkasti ruokavaliostaan harjoittelumäärien pudotessa.

On vaikea tässäkään uskoa että urheilua vähentävän, kuitenkin urheilevan tulevaisuus olisi jotenkin selkeästi synkempi kuin valmiiksi rapakuntoisen kaverin, jonka painoindeksi vain sattuu olemaan normaali.

Tuohan nyt on taas toisaalta eri asia, minä olen käsitellyt nyt puhtaasti ylipainoa, en elämäntapoja yleisesti. Painoindeksi on yksi suure, jolla voidaan arvioida, taas kerran tilastollisesti, odotettavissa olevia riskejä.
Toki Wow-addikti on sitten mahdollisesti muissakin riskiryhmissä elämäntapojensa perusteella siinä missä bodari taas toisissa.

Sitä en vieläkään ihan ymmärrä miten varsin yksinkertainen indeksi voi nostaa niin suurta vastalausemyrskyä ihan vain sen takia, että osa ihmisistä ei tykkää kategorisoitua jonkun tilastollisen luvun "huonommalle" puolelle.
Varmaan samasta syystä kaikki olemme keskiarvoista parempia kuljettajia tai keskimääräistä älykkäämpiä.

 

[Iker]

Pakko tähän väliin todeta, että Timo Jutila on hyvä esimerkki siitä mitä ammattiurheilijalle tapahtuu, kun treenimäärä äkkiseltään romahtaa ja nautitun safkan määrä samalla nelinkertaistetaan. Posket leviää ja jutut huononevat ts. tolpista tulee molarin parhaat kaverit.

Painoindeksi tosiaan voidaan helposti tuomita siinä mielessä "puutteelliseksi" terveyden tai ihannepainon indikaattoriksi, että suuria lihasmääriä se ei juuri ota huomioon. Siitä huolimatta pakko olla varjon kanssa samaa mieltä, että kuuden miljardin ihmisen joukosta ns. normaalipainoiset, niin urheilua harrastavat kuin harrastamattomatkin, osuu valtaosa todennäköisesti aika hyvin tuohon annettuun ihanneindeksiinsä, ja siinä mielessä nuo lukemat ja kategoriat kestävät varmasti tarkempaakin tutkimista.

Onhan se tosin huvittavaa, että Tuomo Ruutu esim. Jatkoajan pelaajasivun tietojen mukaan olisi painoindeksiltään siellä vähän alle 29:n lukemissa, eli hiljalleen alkaa nuorin Ruutu lipsumaan lievän lihavuuden puolelta merkittävän lihavuuden sarakkeeseen. Ei uskoisi, kun kaverin kehon Hietsun kesässä näkee.

Omat mittani 186/86 antavat painoindeksilukemaksi 24,585, eli minäkin olen tuon mukaan enää kymmenyksien päässä lievästä lihavuudesta, toistaiseksi kuitenkin onnellisesti siis normaalipainon rajoissa. Peilistä en itseäni ylipainoiseksi ts. fläsäksi kovin äkkiä lähtisi haukkumaan, joten vaikken myöskään mikään Riku Rintakehä ole enkä punttia jaksa illasta toiseen kiskoa, ei tuo painoindeksi kovin merkittävä lukema ole omalta kohdaltanikaan.

Peili kertoo missä mennään keskikehon rasvojen suhteen, futismatsit ja lenkkipolku kertoo mikä on kauden kuntotaso joten indeksit ym. tilastot jätän omaan arvoonsa. Silti en voi väittää, etteikö niillä olisi vinha peränsä, kun puhutaan tosiaan miljoonista tai miljardeista ihmisistä ja heidän muodostamistaan keskiarvoista.

Tosin keskiarvoillakin voidaan alueittain jaotellessa pyyhkiä hanuria. Todennäköisesti jossain Malin savimajaseudulla aletaan olemaan aika alhaisilla lukemilla keskimääräisten indeksien valossa. Vatsa pömpöttää, mutta painoindeksi ei ole vielä puhkonut edes kymppiä rikki. Aika karu meininki.

 

[nuck]

Nähdäkseni ongelma on yhä se, että mitä suurempi on energiataseen muutos, siitä vaikeampaa muutoksen toteuttaminen on. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että paljon treenaavien pitää myös sitten huolehtia erityisen tarkasti ruokavaliostaan harjoittelumäärien pudotessa.

Onneksi paljon treenaavat ovat kiinnostuneita, ja tietävät yleensä ravinnosta ja omasta kulutuksestaan selvästi enemmän kuin ns. penkkiurheilijat. Näin ollen voisi ajatella, että tässä ryhmässä myös kontrolloidaan mahdollisen treeniajan jälkeistä elämää tarkasti.

Mikäli alkuun tulisi pari lisäkiloa ylimääräistä, niin kyllä puntari tai peili sen viimeistään sitten kertoo, mitä näiden mahdolliseen riskiryhmään kuuluvien pitää tehdä treenaamisen jälkeen. Ja kun he ovat varmasti kiinnostuneita tekemään itse asioita terveemmän elämän puolesta ja tietävät mitä tehdä, niin he tulevat tämän useissa tapauksissa uskoakseni myös tekemään.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tutkittua tietoa saliharjoittelijoista, joiden paino on noussut selvästi ja ennen kaikkea pysyvästi treenaamisen jälkeen. Minulla kun on ollut ihan erilainen näkemys tästä asiasta ja vielä omien näkö- ja kuulohavaintojen kautta.

Minulla on ollut nimittäin se käsitys, että useimmat pitkään kuntosalitreeniä tehneet ihmiset ovat tottuneet siihen hyvänolon tunteeseen, mikä saliharjoittelu on heille antanut vuosien aikana. Siksi he eivät olisi oman käsitykseni mukaan ihan ensimmäiseksi muuttamassa tätä tuttua ja turvallista hyvänolon linjaa huomattavan raskaaksi oloksi ja kasaksi rasvaa vyötäröllä.

Timo Jutila ei koskaan kuulunut pelaajanakaan siihen ryhmään, joka olisi ulkomuodon perusteella huolehtinut poikkeuksellisen hyvin itsestään, joten hän ei ole varmaankaan paras mittari tähän keskusteluun.

 

[Iker]

Timo Jutila ei koskaan kuulunut pelaajanakaan siihen ryhmään, joka olisi ulkomuodon perusteella huolehtinut poikkeuksellisen hyvin itsestään, joten hän ei ole varmaankaan paras mittari tähän keskusteluun.

No nyt onkin varmaan hyvä aika kertoa, etten ollut täysin vakavissani tuon Juti-kommenttini kanssa. Pahoitteluni mahdollisista väärinkäsityksistä.

 

[Osmo Rapeli]

Yleisesti ylipaino on tietyn rajan jälkeen jo ongelma, siitä seuraa sitten mainitsemasikin ongelmat. Jos esittämässäni tapauksessa on suurempi riski päätyä ylipainoiseksi, silloin myös riski pitkän tähtäimen sairauksiin on suurempi.

Niin, tästä nyt voi vääntää hamaan loppuun asti mutta kun se mainitsemasi ylipaino voi olla niin monen eri mallin koostumuksessa, pidät "terveitä painavia" eli huippu-urheilijoita vain marginaaliryhmänä ja pidät "ylipainoisia lihas-läski"-voimailijoita merkittävänä, yleistettävänä riskiryhmänä, vaikka se ylipainoisten hiukan paremmankin painoindeksin omaavien ryhmä on paljon suurempi ja riskialttiimpi niistä painoindeksin yläpinnassa olevista. Ts. edelleen pidät tilastollisesti 110-kiloisia läski-lihas-urheilijoita riskialttiimpana kuin 100-kiloisia urheilemattomia läskejä.

Sitä en vieläkään ihan ymmärrä miten varsin yksinkertainen indeksi voi nostaa niin suurta vastalausemyrskyä ihan vain sen takia, että osa ihmisistä ei tykkää kategorisoitua jonkun tilastollisen luvun "huonommalle" puolelle.
Varmaan samasta syystä kaikki olemme keskiarvoista parempia kuljettajia tai keskimääräistä älykkäämpiä.

Eiköhän tässä "vastalausemyrskyssä" ole kuitenkin vain kyse siitä että sen merkitystä väheksytään, koska siinä nimenomaan ei oteta huomioon elämäntapaa, joka on muka tilastollisesti voimailijalla yhtä synkkä tai sinun näkemyksesi mukaan synkempi kuin kevyemmälläkin urheilemattomalla, vaikka eiköhän nimenomaan urheileva ole niistä ylipainoisista se valoisamman tulevaisuuden omaava. Yleistät siis urheilijat muihin ylipainoisiin, vieläpä sinne suurimpaan riskipäähän. Tottakai tarpeeksi urheilevien määrä vähenee iän myötä, mutta heitä vielä pahemmassa jamassa ovat urheilemattomat.

Pointtini siis se että valtaosa indeksin mukaan ylipainoisista EI harrasta voimailua, en siis ymmärrä yleistystä ja painotusta riskiryhmänä.

 

[varjo]

Niin, tästä nyt voi vääntää hamaan loppuun asti mutta kun se mainitsemasi ylipaino voi olla niin monen eri mallin koostumuksessa, pidät "terveitä painavia" eli huippu-urheilijoita vain marginaaliryhmänä ja pidät "ylipainoisia lihas-läski"-voimailijoita merkittävänä, yleistettävänä riskiryhmänä, vaikka se ylipainoisten hiukan paremmankin painoindeksin omaavien ryhmä on paljon suurempi ja riskialttiimpi niistä painoindeksin yläpinnassa olevista. Ts. edelleen pidät tilastollisesti 110-kiloisia läski-lihas-urheilijoita riskialttiimpana kuin 100-kiloisia urheilemattomia läskejä.

Käsittääkseni olen ainoastaan maininnut, että voimailulajeissa on suurempi riski päätyä ylipainoiseksi harjoittelumäärien vähentyessä.

Lisäksi en tietääkseni ole missään vaiheessa ottanut kantaa 100-kiloisten ylipainoisten riskiin urheilijoihin nähden.
En jaksa kolmatta kertaa toistaa sanomaani, joten jätän asian tähän, kun ilmeisesti viesti on kaikessa yksinkertaisuudessaan liian kompleksinen ymmärrettäväksi.

nuckille kommentoisin lähinnä sitä, että yhtälailla mielestäni myös kuri voi löystyä syömisten suhteen, jos jo harjoittelumääristäkin joutuu tinkimään syystä tai toisesta. Eli vaikka "aktiiviuralla" seuraisikin aktiivisesti syömäänsä jne. tästä ei välttämättä voi vetää pitkäkestoisia päätelmiä.

Eiköhän tässä "vastalausemyrskyssä" ole kuitenkin vain kyse siitä että sen merkitystä väheksytään, koska siinä nimenomaan ei oteta huomioon elämäntapaa, joka on muka tilastollisesti voimailijalla yhtä synkkä tai sinun näkemyksesi mukaan synkempi kuin kevyemmälläkin urheilemattomalla, vaikka eiköhän nimenomaan urheileva ole niistä ylipainoisista se valoisamman tulevaisuuden omaava.

Ja tämä johtuu juuri siitä, että ilmeisesti tietyn harrastajaryhmän aivot eivät aivan toimi, jos tilastotieteen käsitteitten ymmärtäminen on niin vaikeaa ja toisaalta ylipäätänsä taustatietojen tarkistaminen. Ei vaadita paljoakaan esim. tsekata mistä BMI:stä on kyse
http://www.who.int/bmi/index.jsp?introPage=intro_3.html

Korostaen:
", BMI may not correspond to the same degree of fatness in different populations due, in part, to different body proportions"

Ja sitten taustaa statistiikasta
http://www.who.int/bmi/index.jsp?introPage=intro_6.html

Pointtini siis se että valtaosa indeksin mukaan ylipainoisista EI harrasta voimailua, en siis ymmärrä yleistystä ja painotusta riskiryhmänä.

Mikä lähinnä tarkoittaa, että olet kutakuinkin täydellisesti missannut koko keskustelun juonen, kun kyse on alun alkaen ollut siitä, että ihmiset joilla indeksi on "ylipainon" puolella valittavat sen soveltumattomuudesta ja tässä kohtaa olen yrittänyt tuoda esille, että tällöin myös riski jäädä pysyvästi ylipainon puolelle on suurempi kuin niillä, joitten paino on normaalilla alueella ja vaadittavien elämäntapamuutosten määrä on vähäisempi.

 

[Osmo Rapeli]

Käsittääkseni olen ainoastaan maininnut, että voimailulajeissa on suurempi riski päätyä ylipainoiseksi harjoittelumäärien vähentyessä.

Indeksissä puhutaan lihavuudesta, sinä puhut lihavuudesta. Vaikeasta lihavuudesta jne., SE on yleistämistä urheilijoiden ja urheilemattomien välillä ja kertoo kehon massan jakautumisesta, ei painosta.

Ja tämä johtuu juuri siitä, että ilmeisesti tietyn harrastajaryhmän aivot eivät aivan toimi, jos tilastotieteen käsitteitten ymmärtäminen on niin vaikeaa ja toisaalta ylipäätänsä taustatietojen tarkistaminen.

Ei ole ollenkaan vaikeaa, yleistävät termit kuten "vaikeasti lihava" eivät vain kerro mitenkään liikunnasta tms. vaan yleistävät kaikki samanpainoiset elämäntyyliin, ja ei, vaikka "kireiden huippu-urheilijoiden ryhmä" on marginaalinen liikkuvat painavat eivät ole yleistettävissä vaikeasti lihaviksi. Se painottamassasi tilastotieteessä mättää. Tuo korostamasi lause pyrkii kiertämään vastuun, mutta eri indeksialueiden termit eivät onnistu siinä.

Mikä lähinnä tarkoittaa, että olet kutakuinkin täydellisesti missannut koko keskustelun juonen, kun kyse on alun alkaen ollut siitä, että ihmiset joilla indeksi on "ylipainon" puolella valittavat sen soveltumattomuudesta ja tässä kohtaa olen yrittänyt tuoda esille, että tällöin myös riski jäädä pysyvästi ylipainon puolelle on suurempi kuin niillä, joitten paino on normaalilla alueella ja vaadittavien elämäntapamuutosten määrä on vähäisempi.

Ylipaino indeksiin nähden ei viittaa elämäntyyliin, "vaikeasti lihava jne." viittaa täysin.

 

[varjo]

Indeksissä puhutaan lihavuudesta, sinä puhut lihavuudesta. Vaikeasta lihavuudesta jne., SE on yleistämistä urheilijoiden ja urheilemattomien välillä ja kertoo kehon massan jakautumisesta, ei painosta.

Ei vaan kyse on painoindeksistä ja sen antamasta statistisesta arvosta, joka miehillä ja erityisesti huippu-urheilijoilla menee helposti tavallisen kansan normaalialueen ulkopuolelle, mutta ei juuri sen takia merkitsekään mitään, koska koko raja on vain ja ainoastaan statistinen.

Ei ole ollenkaan vaikeaa, yleistävät termit kuten "vaikeasti lihava" eivät vain kerro mitenkään liikunnasta tms. vaan yleistävät kaikki samanpainoiset elämäntyyliin, ja ei, vaikka "kireiden huippu-urheilijoiden ryhmä" on marginaalinen liikkuvat painavat eivät ole yleistettävissä vaikeasti lihaviksi. Se painottamassasi tilastotieteessä mättää. Tuo korostamasi lause pyrkii kiertämään vastuun, mutta eri indeksialueiden termit eivät onnistu siinä.

Vaikeasti lihava on muistaakseni indeksi >35 ja silloin ihminen on jo oikeasti ylipainoinen _ihmiskehon sietokykyyn nähden_ oli sitten paino 100% lihasta tai pelkkää läskiä, yhtälailla liikunta- ja tukielimet eivät painoa kestä ja tuloksena on vaikeita tukielinsairauksia myöhemmässä elämässä. Käsittääkseni jo indeksi yli 30 aiheuttaa samanlaisia riskejä.

Tilastotieteessä ei mätä mikään, vaan ihmiset jotka eivät ymmärrä miten tilastot muodostuvat, mättävät. Mutta kun ei tämä asia tunnu vieläkään avautuvan, jätän asian sikseen, WHO:n sivujen kautta löytyy tukku hyviä artikkeleita asiasta.

 

[sampio]

Varjon ja Golden AWen väännössä on jäänyt huomiotta kokonaan se, että tosissaan punttaava jannu joutuu syömään todella suuria määriä sapuskaa ja vielä erityisen proteiinipitoista, jotta kroppa kehittyy, tai korvaamaan osan lisäravinteilla. Treenin loppuessa tai keventyessä iän myötä jää todennäköisesti lisäaineet pois, ja veikkaisin, että syöminen tasoittuu suurimmalla osalla itsestään. Itselläni ei ole kokemusta kovin kovasta treenaamisesta, mutta muutaman kerran on pidempi tauko punttien kanssa ollut, ja eipä noita proteiinipirtelöitä tai ylimääräisiä raejuustopurkkeja ole tullut puntittomina kausina juuri nautittua.

 

[Osmo Rapeli]

Vaikeasti lihava on muistaakseni indeksi >35 ja silloin ihminen on jo oikeasti ylipainoinen _ihmiskehon sietokykyyn nähden_ oli sitten paino 100% lihasta tai pelkkää läskiä, yhtälailla liikunta- ja tukielimet eivät painoa kestä ja tuloksena on vaikeita tukielinsairauksia myöhemmässä elämässä. Käsittääkseni jo indeksi yli 30 aiheuttaa samanlaisia riskejä.

Tilastotieteessä ei mätä mikään, vaan ihmiset jotka eivät ymmärrä miten tilastot muodostuvat, mättävät. Mutta kun ei tämä asia tunnu vieläkään avautuvan, jätän asian sikseen, WHO:n sivujen kautta löytyy tukku hyviä artikkeleita asiasta.

~HA! Siis sinusta "lihava" on edelleen ok termi painavalle ihmiselle vaikka tämä olisi 100% lihasta luiden ja elimistön ympärillä. Nyt aukeaa tilastotiede, uppiniskaista tuijottamista numeroihin termejä järkeilemättä.

"Lievästi lihavaan" riittävät jo pelkät lihakset luiden ympärillä. "Merkittävästi lihava" --> myös ihan muuta kuin termi isolle, painavalle kaverille. Kaikella kunnioituksella, ei luulisi sinunkaan tarvitsevan mitään tilastojen analysoimista tajuamaan että nuo termit, ja yleensäkin termi "lihava" viittaa ihan muuhun kuin reippaaseen urheilijaan. Lihavuus on typerä termi painosta kertovaan tilastotieteeseen, se viittaa enemmän elämäntyyliin kuin massaan. Keskiarvoa korkeampi painoindeksi ei tarkoita lihavuutta.

Termi "Keskiarvoa korkeampi painoindeksi" esimerkiksi kattaa/kattaisi kaikki tilastoidut tietyn pituuden tietyn painorajan ylittävät ihmiset, termi "merkittävästi lihava" taas ei ole todenmukainen. Ei sen kummempaa.

Toisekseen viimeaikaiset tutkimuksethan ovat paljastaneet että pienet liikakilot eläkeiässä ja kevyt liikunta ovat selkeästi enemmän ok etenkin luustolle kuin elimistön, lihaksiston ja luuston rasittaminen tiukassa urheilussa.

Varjon ja Golden AWen väännössä on jäänyt huomiotta kokonaan se, että tosissaan punttaava jannu joutuu syömään todella suuria määriä sapuskaa ja vielä erityisen proteiinipitoista, jotta kroppa kehittyy, tai korvaamaan osan lisäravinteilla.

Jep, vääntö onkin keskittynyt siihen että minä mollaan kyseisten termien typeryyttä ja varjo pyrkii siksi osoittamaan etten ymmärrä tilastotieteitä. Hmmm...

~BREASTS!!!

EDIT: Tarkennusta.

 

[siffa]

Panen korteni kekoon tähän tärkeään keskusteluun. On hyvä muistuttaa aina aika ajoin näistä terveyden kannalta tärkeistä asioista. Itselleni painoindeksi soveltuu kuin nenä päähän ja sehän on olennaista minulle. Aktiiviaikoina painoindeksini oli 23. Harjoittelu oli kovaa, mutta tatamilla jaksoi vääntää. Sitten tuli punttisaliaika ja painoindeksi nousi 26:een. Sen jälkeen kuntoilu jäi muutamaksi vuodeksi pois ja painoindeksi nousi pahimmillaan 28:aan. Nyt on muutama vuosi takana maltillista hiihtoa ja pyöräilyä ja painoindeksi on 26. Päivänselvä juttu on minulle, että painoindeksi on saatava alle 25:n. Läheinen henkilö hankki minulle nyt alkuun 16:n ja 8:n kg:n kahvakuulat. Pyöräilyn ja kahvakuulien avulla hoidan kuntoni siihen malliin, että painoindeksi putoaa alle 25:n ennen jääkiekkokauden alkua. Vatsaontelorasva on hyvä saada pois, tästähän muistutetaan meitä nykyään hyvin aktiivisesti.

 

[Salama44]

~HA! Siis sinusta "lihava" on edelleen ok termi painavalle ihmiselle vaikka tämä olisi 100% lihasta luiden ja elimistön ympärillä.

Oleellista painossa on se mistä se koostuu. Painoindeksin lisäksi kannattaisi mitata joskus rasvaprosentti. Esimerkiksi kestävyysurheilua harrastavilla kertyy harjoittelumäärän vähenemisen seurauksena helposti vyötärölle haitallista rasvaa, jos ei samalla pidetä yllä riittävää lihaskuntoharjoittelua.

 

[Jomppa_Koo]

185cm/56kg. Hurjat lukemat(ko?) Pakko saada paino sinne 65-70 kg kohdille, sitten oon tyytyväinen.

 

[scholl]

Pyöräilyn ja kahvakuulien avulla hoidan kuntoni siihen malliin, että painoindeksi putoaa alle 25:n ennen jääkiekkokauden alkua. Vatsaontelorasva on hyvä saada pois, tästähän muistutetaan meitä nykyään hyvin aktiivisesti.

Mikä on kahvakuula?

Olen täysin samaa mieltä tuosta alle 25:sta.
Itselläni painoindeksi on nyt viime aikoina pyörinyt 23,6-24,3 välissä, kun ei ole ollut kovin kovaa treeniä. Mutta jos haluan, että marathonit ja vielä pidemmät matkat kulkevat niin tarkoitus olisi pudottaa jonnekin alle 22,5:n tuo lukema.

 

[Daespoo]

Mikä on kahvakuula?
.

http://kahvakuula.fi/kahvakuula/kahvakuulan-perusliikkeet-juliste/

 

[Hippi Hiiri]

185cm/56kg. Hurjat lukemat(ko?)

No on hurjat lukemat! Miten jätkä on vielä elossa? Minun lukemani olivat pahimmillaan 175/58, eikä siihen mahtunut muuta kuin luu ja nahka. Nyt lukemat ovat 177/72, eli homma hanskassa. Painoindeksinä se tekee siis 23,0.

 

[Myyrä]

http://kahvakuula.fi/kahvakuula/kahvakuulan-perusliikkeet-juliste/

Hyvä kun kerroit tietämättömille. Yritin myös guuglettaa ja sen koommin teksti- kuin kuvahaullakaan ei löytynyt halaistua sanaa kahvakuulasta. Nyt ollaan jo paljon viisaampia.

 

[Jomppa_Koo]

No on hurjat lukemat! Miten jätkä on vielä elossa? Minun lukemani olivat pahimmillaan 175/58, eikä siihen mahtunut muuta kuin luu ja nahka.

Sitä on joskus kyllä tullut mietittyä. Mutta hyvä juttu on se, että kyllä mulla ihan hyvät patit on kun vähän hauista jännittää. Ei ole siis pelkkää luuta ja nahkaa.

 

[Steegil]

185cm/56kg. Hurjat lukemat(ko?) Pakko saada paino sinne 65-70 kg kohdille, sitten oon tyytyväinen.

Toi kuulostaa jo uskomattomalta, kuin vanha oot ja kuin nopeesti olet kasvanut tota pituutta?

Ite oon about samanpitunen ja painan 77kg, enkä nyt mikään hirveä läski ole, silti, painan 20kg enemmän, kuin sinä, enkä kyllä ikinä haluaisi nähdä mitä kävisi, jos 20 kiloa seivattaisiin pois.

Parhaiten onnistunut nostamaan painoa, tekemättä itsestäsi laiha-läskiä, että alat käymään salilla ja syömään protsku pitosta sapuskaa ja paljon. Mäkkäristä sitä painoa ei kannatta hankkia.