Pad- ja Tab-laitteet

[SamSpade]

Naita on ainakin Jenkeissa jo kohtuu paljon vissiin kaytossa noita sahkoisia kirjoja, mutta ovat viela toistaiseksi ihan jarjettoman hintasia. Kaytannossa ipad kirjasta joutuu maksamaan melkein saman hinnan kuin oikeasta kirjasta.

Mutta eikohan nuokin ala tulla alaspain, kun pidemmalle mennaan.

Kindle tai mikä tahansa muu e-mustetta käyttävä laite hakkaa lukukokemuksellaan mennen tullen padit. Hinnat, no... ainakin amazonissa hinnat lähelle samat kuin kovakantisen, toisaalta osa e-kirjoista huomattavasti halvampia. Lisäksi project Gutenberg.ssä on 300.000 maksutonta joiden tekijäoikeudet ovat loppuneet. Suomessa taas kirjakaupoissa e-kirjoissa on kalliimpi ALV kuin tavallisisssa kirjoissa, lisäksi ovat suojattuja ja vain tietyille alustoille sopivia joten tuskin tulevat koskaan myymään täällä paljoa.

Padia en vielä omista mutta kollegalla on vastaavassa duunissa. Ei se läppäriä korvaa mutta esim rakennustyömaalle mennessä padissa on koko rakennuksen pohjakuvat, layoutit, detaljikuvat ym helposti saatavilla. Vrt iso läppäri tai kymmeniä A1 tai A2 kokoisia kuvia mukana kannossa. Ihan loistava peli pelkästään tuon takia.

 

[Johannes]

IPadiin saa klassikkokirjat ilmaiseksi. Voi jopa sivistyä, kun joutuu lukemaan ilmaiseksi Shakespearea tai Aleksis Kiveä, eikä yli kahdenkympin hintaan jotain Stieg Larssonia. Itse luin lentokoneessa joulun aikoihin Tuomas Kyrön "Mielensäpahoittaja"-kirjan iPadista ja lentomatka sujui kuin siivillä, eikä tarvinnut kantaa kirjaa erikseen mukana. Kätevää. Sain kirjan ostamiseen Elisan ilmaiskupongin, kun ne markkinoi joulun alla 2011 e-kirjapalveluaan.

 

[PHG]

Aika ylättävää, ettei padeillä pääse edes Exceliä vääntämään. Ilmeisesti pitää odottaa ainakin tuon puutteen korjaamista ennen kuin rahojaan sellaiseen sijoittaa, Excel kun on itselläni auki koko ajan.

Tähän Excelin vääntämiseen vielä sen verran, että kyllä taulukkolaskenta tabletilla tai älypuhelimella toki toimii, mutta jos on tarve monimutkaisemmalle kaavojen ja kaavioiden rakentelulle yms. säätämiselle niin silloin vanhan liiton välineistö on kätevämpää. Jos on tarve vain täytellä numeroita valmiiseen taulukkoon tai hoitaa jotain perus laskutoimituksia niin se ei tuota mitään ongelmaa.

iPad sopii muuten mainiosti myös perinteisen tasku- tai pöytälaskimen korvikkeeksi, sen tajusin vasta vähän aikaa sitten kun ohjelmatarjontaa selailin. Sellaistakin perin vanhanaikaista välinettä moni vielä käyttää.

Koulukirjat todennäköisesti muuttavat muotoaan mutta muutos kestää kyllä vielä vuositolkulla ja nykymuotoinen tabletti tuskin tulee olemaan se laite jolla hommaa tulevaisuudessa pyöritetään. Tabletitikin ovat vasta alkutekijöissään, ehkä jopa vain välivaihe.

 

[Tpip]

Pad-kuumetta ollut pidempään jo ilmassa. Nettisurffailu menee nykyään isoimmaksi osaksi kännykällä kotonakin, joten hieman isommalla ruudulla varustettu tabletti olisi ihan looginen valinta tähän tarkoitukseen. Luuri on Android, joten tähän saakka olen pitänyt itsestäänselvyytenä Android-laitteen hankintaa. Enivei, viikonloppuna olin kaveripariskunnan luona kylässä taloudessa, josta löytyi pari iPadia ja yksi iPhone. Näillä vehkeillä tuli sitten pelattua erä jos toinenkin Menolippu "lautapeliä". Samalla porukalla ollaan aikanaan pelattu paljonkin ihan oikeita lautapelejä ja hyvin tuo luonnistui tableteilla/puhelimella. Sinänsä houkutus tulikin hankkia iPad, ihan vain noiden sille löytyvien lautapelien vuoksi. Iso osuus toki, sillä että voisi tuttujen kavereiden kanssa pelata useamminkin, nykyään kun asumme eri paikkakunnilla. Ainakin Menolippu ja Puerto Rico näytti löytyvän.

Voiko tämmöinen oikeasti vaikuttaa hankintapäätökseen? Voi. Aina ei mennä järjellä, vaikka android-laitteeseen löytyisi paljon jo hommattuja softia jne, saattaa tähän talouteen jossain vaiheessa löytää tiensä ensimmäinen omenalaite.

 

[Johannes]

Metro-lehti, Helsinki, 2.4.2012

Oppilaat saavat iPadeja Helsingissä:
7 helsinkiläiskouluun hankitaan taulutietokoneita oppilaiden ja opettajien käyttöön. Kokeilu on osa uutta perusopetuksen mobiiliteknologian käytön kehityshanketta. Taulutietokoneiden hankintakustannukset maksavat osittain Helsingin kaupunki ja osittain valtio.

Sivu 6:
Koulureppuun iPad oppikirjan sijaan. Kokeilukouluja ovat mm. Santahaminan ala-aste, Torpparinmäen peruskoulu, Puistolan peruskoulu ja Mustakiven ala-aste. Osalla oppilaista on mahdollisuus vielä laite kotiin.
Tarkoits ei ole nimenomaan kannattaa Applen tuotteita, painottaa Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksen johtaja Liisa Lind. Osoittakaa hänelle valituksenne, jos paheksutte, että laite hankitaan Applelta. Älkää valittako ainakaan minulle asiasta. Näin se homma lähtee optuspuolella käyntiin, jota hieman oletin jo pari viikkoa sitten, kun itsestäänselvyydet tulevat esiin, jos itse tutustuu laitteisiin, edes jotenkin.
Tänne valitukset:
Yhteystiedot
Liisa.LInd@hel.fi
Tehkää sinne valitus, että miksi Helsingin kaupunki haaskaa rahojaan tällaiseen ja tukee Applen toimintaa, ostamalla verovaroin Applen laitteita kouluihin, vaikka ihan hyvin pärjätään lyijykynä, kumi ja ruutuvihko-menetelmällä, täältä ikuisuuteen. Tehkää asiallinen valitus, jos teette, muuten sitä ei lue kukaan.

 

[Freddie Freeloader]

Nyt herää kysymys, onko noiden käyttöä jotenkin rajattu (onko se edes teknisesti mahdollista?) ns. asialliseen työhön, vai pääseekö jonnet noilla myös pelailemaan angrybirdsejä ja kurkkimaan tissikuvia netistä?

 

[Johannes]

Nyt herää kysymys, onko noiden käyttöä jotenkin rajattu (onko se edes teknisesti mahdollista?) ns. asialliseen työhön, vai pääseekö jonnet noilla myös pelailemaan angrybirdsejä ja kurkkimaan tissikuvia netistä?

En tiedä, kysykää Liisa Lind-nimiseltä Helsingin johtajalta. Jos laitteisiin ei muutoksia, niin kiva lelu moneen kotiin ja ilmaiseksi. Toivottavasti ei nyt sentään osteta kalleinta ja uusinta mallia, kun iPad2 wifi:n saaa 399 eurolla/kpl ja luulisi ison kertaostomäärän alentavan keskihintaa jopa Applen kanssa.

 

[Freddie Freeloader]

En tiedä, kysykää Liisa Lind-nimiseltä Helsingin johtajalta. Jos laitteisiin ei muutoksia, niin kiva lelu moneen kotiin ja ilmaiseksi. Toivottavasti ei nyt sentään osteta kalleinta ja uusinta mallia, kun iPad2 wifi:n saaa 399 eurolla/kpl ja luulisi ison kertaostomäärän alentavan keskihntaa jopa Applen kanssa.

En minä nyt kustannuksia tässä ajattelekaan, vaan lähinnä työskentelyn tehokkuutta ja työrauhaa kouluissa. iPad osaa olla melkoinen Pandoran lipas huomion ja ajankäytön varastamisessa, olen saanut huomata.

 

[Johannes]

En minä nyt kustannuksia tässä ajattelekaan, vaan lähinnä työskentelyn tehokkuutta ja työrauhaa kouluissa. iPad osaa olla melkoinen Pandoran lipas huomion ja ajankäytön varastamisessa, olen saanut huomata.

Tämä on vasta kokeilu, josta haetaan erilaisia vastauksia, varmaan myös tuohon kysymykseen, jonka nostit esiin. Se on hyvä kysymys. IPadiin voi asentaa vain tietyt ohjelmat ja ehkä ne räätälöidään jotenkin, en tiedä. Olisi mukava kuulla tai lukea asiasta jostain lisää.

Jos moralisoidaan verovarojen käyttämistä Guggenheim-museon tyyliseen Jenkkitaidebisnes-hankkeeseen, niin mitä porukat tykkää siitä, että verovaroilla hankitáan koululaisille Applen laitteita. Eikö kokeilu olisi voit käynnistää vasta syksyllä 2013, kun silloin käsittäkseni myynnissä on myös Nokian tablet. Kysyn asiaa itseltäni ihan vakavissani. Onko nyt näin kiire, että ihan Applen iPad koululaisille hankitaan kokeilukäyttöön opiskelusta osittain sen avulla, eikä voida odottaa edes vuoden ajan Nokian tabletia. Onko tämä muka hyvä signaali suomalaisten tuotteiden arvostamisesta, että design Helsinki 2012 vuoden aikana Helsingin kaupunki hankkii kouluihin Applen laitteita, edistyksellisinä uutuuksina. Vastustan.

 

[cottonmouth]

Mitä tässä on uutta? Muutamassa Espoon lukioissa on jo ollut tämän vuoden Ipadeja ja lisää hankitaan. Tosin pääasiassa henkilökunnan käyttöön, mutta onhan Suomessa ollut jo vuosia kouluja, jotka ovat nähneet aiheelliseksi hankkia esim. läppärit oppilailleen/opiskelijoilleen. Siitä en sitten tiedä miten suuri hyöty noista on ollut, mutta ilmiö itsessään ei ole uusi.

Tuossa kotimaisuusaspektissa on pointtinsa, mutta en vain itse osaa tätä minään suurena pyllistyksenä suomalaisuudelle osaa nähdä. Lisäksi näissä voi tulla vastaan kilpailutussäännöt eli kaupunki ei voi välttämättä hankkia tietyn tuoteryhmän tavaroita mistä haluaa tai edes välttämättä mitä haluaa.

 

[Johannes]

Mitä tässä on uutta?

Lisäksi näissä voi tulla vastaan kilpailutussäännöt eli kaupunki ei voi välttämättä hankkia tietyn tuoteryhmän tavaroita mistä haluaa tai edes välttämättä mitä haluaa.

Ei mitään, mutta kai tätä koulurepun ja kirjapinkan lopullista tuhoamista teknisten laitteiden apuvälineenä käyttämisen sijaan jo vahvasti valmistellaan Suomessa ja useissa muissa maissa, jos ei jo lähes kaikissa länimaissa, vähintään ja ehkä Brics-maiden koululaitoksissa suunnitellaan vastaavia asioita kuin Suomessa.

Totta, ei käynyt mielessä, etä jos on kilpailutettu oikein, niin hankittu oikein. Nokia ei valmista vielä kilpailevaa laitetta, joten kotimaisuuteen ei voi vedota mitenkään v. 2012. Sain isänmaallisuuspuuskan, pahoitteluni.

 

[Urheiluministeri]

Hienoa että peruskoulun digitalisointi etenee. En kuitenkaan voi käsittää sitä, miksi hirttäytyä johonkin tietyn brändin ekosysteemiin, kun voisi hankkia kasan kylmiä tabletteja, tilata niihin Androidiin, Ubuntuun tai muuhun vastaavaan avoimen koodin käyttöliittymään perustuva, tarkoin räätälöity "iKouluDroidWP-käyttöjärjestelmä" joka kuitenkin tukisi vapaan sektorin tuottamia erittäin käyttäjäystävällisiä ja usein ilmaisiakin sovelluksia. Jos noita laitteita ei räätälöidä, käy kyllä niinkuin aiemmin joku sanoi, ilmaisia leluja kotiin. Ja kalliita lisenssimaksuja julkiselle sektorille.

Läppäreissä ja pöytäkoneissa sen vielä jotenkin ymmärtää että hankintaan Windows-laitteet, se on standardinomainen järjestelmä. Mutta mobiilipuolella kenttä on paljon avoimempi ja kirjavampi.

 

[palle fontän]

Koulukirjojen siirtyminen nykyisen kaltaisille tabeille on mielestäni melkoista hapatusta, enkä usko, että näin tulee käymään. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että lapsien silmille ei varmasti tee hyvää tuijottaa taustavalaistua tjsp. ruutua sellaisia määriä, joita esim. kirjojen lukeminen vaatii.

Järkevin suunta on varmaakin kehittää verkko-oppimisympäristöjä ja verkosta tarjottavaa materiaalia, näitä kun pystyy käyttämään selaimen avulla laitteella kuin laitteella.

 

[kamrat]

Mitä tässä on uutta? Muutamassa Espoon lukioissa on jo ollut tämän vuoden Ipadeja ja lisää hankitaan.

Ei uutta myöskään Helsingissä....ainakin Länsi-Helsingin lukiossa on laitteita ollut jo jonkin aikaa. Mut ainahan nää uutiset on vähän sinnepäin.

 

[Johannes]

Ei uutta myöskään Helsingissä....ainakin Länsi-Helsingin lukiossa on laitteita ollut jo jonkin aikaa. Mut ainahan nää uutiset on vähän sinnepäin.

Jep, onko niihin jo oppikirjasisältöäkin vai luetaanko niillä esim. klassikkokirjoja tai miten niitä hyödynnetään koulukäytössä.

 

[kamrat]

Jep, onko niihin jo oppikirjasisältöäkin vai luetaanko niillä esim. klassikkokirjoja tai miten niitä hyödynnetään koulukäytössä.

Yksi käyttö on ihan normaali netin selaaminen. Materiaalin hakeminen netistä on luonnollinen osa monen aineen opiskelua. Tämä on kuitenkin ongelmallista, jos netin saatavuus on vain atk-luokan varassa. Pad-laite tuotuna luokkaan on tässä mitä näppärin apukeino.

Luulen--tästä mulla ei ole varmaa tietoa--että varsinaiset pad-laitteelle ensisijaisesti tehdyt oppikirjasisällöt ovat vasta tulossa. Ainakaan sellaisiin en ole itse törmännyt.

(Ps. en itse opeta tuolla mainitsemassani koulussa :)

 

[calvin]

En kuitenkaan voi käsittää sitä, miksi hirttäytyä johonkin tietyn brändin ekosysteemiin, kun voisi hankkia kasan kylmiä tabletteja, tilata niihin Androidiin, Ubuntuun tai muuhun vastaavaan avoimen koodin käyttöliittymään perustuva, tarkoin räätälöity "iKouluDroidWP-käyttöjärjestelmä" joka kuitenkin tukisi vapaan sektorin tuottamia erittäin käyttäjäystävällisiä ja usein ilmaisiakin sovelluksia. Jos noita laitteita ei räätälöidä, käy kyllä niinkuin aiemmin joku sanoi, ilmaisia leluja kotiin. Ja kalliita lisenssimaksuja julkiselle sektorille.

Räätälöiminen se vasta kallista onkin johonkin tiettyyn rajoitettuun käyttöön. Sen sijaan kannattaa hankkia laitteita joilla saa luettua mahdollisimman kattavaa valikoimaa e-kirjojen julkaisuformaatteja ja käytettyä mahdollisimman suurta sovellusvalikoimaa, jolloin ei kahliuduta yhden räätälöidyn järjestelmän rajoitettuun valikoimaan. Muutenkin (luku)ohjelmat on yleensä ilmaisia kaikissa käyttöjärjestelmissä, vasta sisältö sitten maksaa.

 

[Urheiluministeri]

Räätälöiminen se vasta kallista onkin johonkin tiettyyn rajoitettuun käyttöön. Sen sijaan kannattaa hankkia laitteita joilla saa luettua mahdollisimman kattavaa valikoimaa e-kirjojen julkaisuformaatteja ja käytettyä mahdollisimman suurta sovellusvalikoimaa, jolloin ei kahliuduta yhden räätälöidyn järjestelmän rajoitettuun valikoimaan. Muutenkin (luku)ohjelmat on yleensä ilmaisia kaikissa käyttöjärjestelmissä, vasta sisältö sitten maksaa.

Räätälöinnillä tarkoitin kyllä lähinnä sitä, että tabletin käyttömahdollisuuksia rajattaisiin. Eli että koulutabletti olisi enemmänkin työkone kuin viihdekeskus, eikä koulu tarjoaisi laitteita joiden kanssa sitten vanhemmat olisivat helisemässä. Muuten olen kanssasi samaa mieltä. Enkä jaksa uskoa että esimerkiksi suomalaiset koulukirjat tultaisiin julkaisemaan pelkästään iYhteensopivilla formaateilla. Muutenkin sovellusvalmistajien tapa näyttää olevan se, että tuodaan olennaiset sovellukset vähintäänkin Applen ja Androidin käyttäjien ulottuville. Jos olisin julkinen sektori niin kallistuisin Androidiin, joka tarjoaa erittäin suuren muokattavuuden. Pari nörttiä vain opetusministeriölle hommiin koodailemaan verkostojensa avulla käytännöllistä softaa ja käyttöliittymää. Miten tällainen sulkisi jotain tärkeitä formaatteja ulos?

 

[polvipetteri]

Onko täällä käyttäjillä kokemuksia sekä ipad kakkosesta että tästä uudesta niin, että saisin pariin kysymykseen käytännön kokemuksia?

Ensimmäistä padia olen hommaamassa ja jostain arvostelusta olin lukevinani, että uusi versio on nettiselauksessa nopeampi kuin edellinen, vaikka samaista 3G-verkkoa ilmeisesti edelleen hyödyntääkin. Pitääkö paikkansa?

Muita eroja, jotka ajaisivat ostamaan uuden version?

 

[Johannes]

Molemmat omistanut:

Parempi näyttö on ainoa iso parannus kakkosesta uuteen iPadiin ja uusi kunnollinen takakamera 5 mpix pieni ero. Nopeus on molemmissa riittävä kaikkeen, jos nopea lähiverkko, jota käytän n. 99%. 3g tai nopeammista vaihtoehdoista en osaa sanoa, kun käytän tarvittaessa vain hidasta 3g-yhteyttä, joka sekin on riittävän nopea tavalliseen nettiselailuun, mutta ei riitä tietysti kaistaa vaativan sisällön kunnolliseen katseluun kummallakaan iPadilla, joka ei ole laitteen vika, vaan hitaan yhteyden.

Jos ostaisi ensimmäisen iPadini nyt itse, ostaisin uuden iPadin, koska vain pieni hintaero kakkoseen. mutta tämä ei ole suositus.

 

[Freddie Freeloader]

Saako iPadista jotenkin pois päältä tuon ennustavan tekstinsyötön? Alkaa pää räjähtää, kun kirjoittelee esim. viestejä tänne ja lähetyksen jälkeen huomaa, että kone on kirjoitellut ihan omiaan.

 

[Johannes]

Saako iPadista jotenkin pois päältä tuon ennustavan tekstinsyötön? Alkaa pää räjähtää, kun kirjoittelee esim. viestejä tänne ja lähetyksen jälkeen huomaa, että kone on kirjoitellut ihan omiaan.

Saa. Asetukset-Yleiset-näppäimistö ja sieltä itselle sopivat säädöt.

 

[Freddie Freeloader]

Saa. Asetukset-Yleiset-näppäimistö ja sieltä itselle sopivat säädöt.

Tänks. Enpä älynnyt aikaisemmin rullata tarpeeksi alas.

 

[polvipetteri]

Parempi näyttö on ainoa iso parannus kakkosesta uuteen iPadiin ja uusi kunnollinen takakamera 5 mpix pieni ero. Nopeus on molemmissa riittävä kaikkeen, jos nopea lähiverkko, jota käytän n. 99%. 3g tai nopeammista vaihtoehdoista en osaa sanoa, kun käytän tarvittaessa vain hidasta 3g-yhteyttä, joka sekin on riittävän nopea tavalliseen nettiselailuun, mutta ei riitä tietysti kaistaa vaativan sisällön kunnolliseen katseluun kummallakaan iPadilla, joka ei ole laitteen vika, vaan hitaan yhteyden.

Jos ostaisi ensimmäisen iPadini nyt itse, ostaisin uuden iPadin, koska vain pieni hintaero kakkoseen. mutta tämä ei ole suositus.

Kiitokset vastauksesta. Minullakin käyttö on pääsääntöisesti Wifin kautta, mutta reissuissa tuo 3g (tai 4g) on tarpeen. Uuteen ajattelin kallistua, tämä vahvisti sitä ajatusta.

 

[Piikkiperse]

Onko täällä käyttäjillä kokemuksia sekä ipad kakkosesta että tästä uudesta niin, että saisin pariin kysymykseen käytännön kokemuksia?

Ensimmäistä padia olen hommaamassa ja jostain arvostelusta olin lukevinani, että uusi versio on nettiselauksessa nopeampi kuin edellinen, vaikka samaista 3G-verkkoa ilmeisesti edelleen hyödyntääkin. Pitääkö paikkansa?

Muita eroja, jotka ajaisivat ostamaan uuden version?

Parempi näyttö on ainoa iso parannus kakkosesta uuteen iPadiin ja uusi kunnollinen takakamera 5 mpix pieni ero. Nopeus on molemmissa riittävä kaikkeen, jos nopea lähiverkko, jota käytän n. 99%. 3g tai nopeammista vaihtoehdoista en osaa sanoa, kun käytän tarvittaessa vain hidasta 3g-yhteyttä, joka sekin on riittävän nopea tavalliseen nettiselailuun, mutta ei riitä tietysti kaistaa vaativan sisällön kunnolliseen katseluun kummallakaan iPadilla, joka ei ole laitteen vika, vaan hitaan yhteyden.

Jos ostaisi ensimmäisen iPadini nyt itse, ostaisin uuden iPadin, koska vain pieni hintaero kakkoseen. mutta tämä ei ole suositus.

Uusi Pad on 3G:lla vähintään tuplasti nopeampi kuin edeltäjänsä.
Tässä ote macmaan testistä:

Selvästi nopeampaa mobiilisurffausta
Uuden iPadin lanseerauksen jälkeen maailmalla ihmeteltiin pitkään, eikö Apple tosiaan aio tukea LTE-verkkoja Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Nyt on selvää, ettei aio – ainakaan vielä. Joidenkin tietojen mukaan mahdollisuus eurooppalaisten taajuuksien tukemiseen olisi kuitenkin olemassa.
Suomalaiset hyötyvät uudessa iPadissa erityisesti DC-HSDPA:sta eli Dual Carrier 3G-yhteydestä. Nopeus laitteeseen päin voi olla jopa 42 Mbps. Käytännössä niin hyvää yhteyteen päästään aniharvoin, mutta silti uusi iPad nopeuttaa mobiilisurffaamista selvästi. Vertasimme uutta iPadia ja iPad 2:ta Helsingissä, Lohjalla Länsi-Uudellamaalla sekä Hattulassa Kanta-Hämeessä. Kummassakin laitteessa käytettiin Saunalahden liittymää ja laitteet olivat samassa paikassa sisätilassa. Nopeutta mitattiin Speedtest.net-sovelluksella ja yhteydet otettiin useampaan otteeseen servereihin Espoossa ja Tallinnassa.
Saunalahden mukaan tyypillinen vaihteluväli Dual Carrier -verkossa on 4G ja 4G Super -liittymillä 0,4 – 20 Mbit/s. Ainoastaan Helsingissä päästiin täysin nauttimaan Dual Carrierin tarjoamasta nopeudesta, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö ero iPad 2:een ja sen 3G-yhteyksiin olisi selvä. Jokaisessa kolmesta kaupungista tuli laitteeseen päin dataa hitaammillaankin tuplasti iPad 2:sta nopeammin.
Uusi iPad
Lohja, Länsi-Uusimaa:
download 8,07 Mbps – 8,87 Mbps, upload 0,46 Mbps – 2,77 Mbps
Hattula, Kanta-Häme:
download 10,34 Mbps – 12,72 Mbps, upload 1,78 Mbps – 3,48 Mbps
Helsinki, Uusimaa:
download 24,84 Mbps – 27,32 Mbps, upload 2,18 Mbps – 3,98 Mbps
iPad 2
Lohja, Länsi-Uusimaa:
download 3,59 Mbps – 5,16 Mbps, upload 1,41 Mbps – 1,65 Mbps
Hattula, Kanta-Häme:
download 3,47 Mbps – 3,51 Mbps, upload 0,02 Mbps – 1,88 Mbps
Helsinki, Uusimaa:
download 6,05 Mbps – 6,16 Mbps, upload 3,44 Mbps – 4.07 Mbps

Tässä vielä linkki koko testiin: Kokeilussa uusi iPad (Wi-Fi + 4G) :Macmaa