Viestin lähetti Snakster
Yritätkö nyt sanoa, että ihmiset noudattavat katolisen kirkon oppeja fundamentalistisesti pidättäytyessään ehkäisystä, mutta eivät näe mitään ristiriitaa käydessään hoitamassa abortin puoskarin luona. Ja kuten msg:kin totesi, niin miten vaikuttaa katolisen kirkon oppi yksiavioisuudesta kolmannen maailman maissa?
Ehkäpä oioin mutkia ja hivenen yksinkertaistin asioita mutta kirjoittamassani on hyvin pitkälti siteeksi tottakin.
Kuva on varmasti moniulotteisempi ja monimukaisempi kaikella tapaa, katolilaisuuden ohella käytökseen vaikuttavat huomattavan paljon paikalliset tavat ja uskomusperinteet.
Kuitenkin, jos katolinen kirkko yhteiskunnan myötävaikutuksella suhtautuisi suopeammin kolmannen maailman maissa (miksei myös meillä Euroopassa) ehkäisyyn ja seksuaalivalistukseen niin hyvin moni toivomaton raskaus jäisi toteuttamatta ja samalla hyvin moni abortti tekemättä.
Ei tarvitse mennä edes kolmanteen maailmaan vaan esimerkkejä löytyy lähempää koto-Euroopasta. Puolassa oli hyvin vapaa aborttilaki kommunistihallinnon aikana, tosin tästäkin laista löytyi huonoja puolia - kas kun abortti oli osa ehkäisyvalistusta. Kommunismivallan romahdettua ja katolilaisuuden saatua maassa alaa aborttilakeja tiukennettiin hyvin paljon,
"Parlamentti hyväksyi abortin kieltävän lain 7.1.1993. Sen mukaan raskauden voi keskeyttää vain, jos se uhkaa naisen terveyttä tai henkeä, jos sikiö on pahasti vaurioitunut tai jos raskaus on aiheutunut raiskauksen tai insestin seurauksena. Myös Puolan Lääkäriliiton uusi eettinen ohjeisto (1992) kielsi lääkäreitä tekemästä abortteja muita kuin eräissä tarkoin rajatuissa tapauksissa. Tilanne johti laittomien ja ulkomailla tehtyjen aborttien lisääntymiseen. Vasemmistohallitus yritti kesällä 1994 muuttaa lakia siten, että abortti olisi mahdollista saada myös ns. sosiaalisista syistä, mutta presidentti Walesa esti lain voimaantulon veto-oikeudellaan. Lain lievennys tuli lopulta voimaan 20.11.1996. Kiista kuitenkin jatkui perustuslakituomioistuimessa. Se totesi lainmuutoksen pääosin perustuslain vastaiseksi, ja parlamentti palautti aborttilain takaisin tiukkaan muotoon 17.12.1997." (lainaus:
www.embassyofpoland.fi ).
Eli Puolassa, jota voitaneen pitää sivistyneenä Eurooppalaisena valtiona aborttilain muutos ja abortinkieltävä laki sai aikaan sen, että laittomien aborttein määrä lisääntyi tai niitä mentiin tekemään ulkomaille. Samalla Puolassa katolilaisen uskon myötävaikutuksella ehkäisyohjelmat vaiettiin kuoliaaksi, mikä aiheutti sen, että seksiä harrastaneiden raskaiksi tulleiden tyttöjen ainoat vaihtoehdot olivat joko synnytys tai laiton abortti.
Tokihan tässä on eettinen ristiriita, mutta jos tilanne on se, että vaihtoehtoina on julkinen isättömästä lapsesta johtuva häpeä tms. niin moni tyttö turvautui tähän kiellettyyn aborttiin jonka suoritti joko pimeästi joku lääkäri tai joku "itseoppinut" puoskari.
Samankaltainen tilanne on monessa katolisessa kehitysmaassa. Esiaviollisessa seksissä raskaaksi tullut tyttö turvautuu mielummin siihen puoskariin kuin ottaa kannettavakseen julkisen häpeän ja nöyryytyksen minkä lapsen syntymä nostattaisi lähipiirissä. Monasti jopa perhe saattaa painostaa tähän koska lapsen syntymästä johtuva häpeä koetaan raskaammaksi kantaa kuin turvautuminen kiellettyyn aborttiin puoskarilla - jota voidaan sitten pyytää anteeksi rippituolissa. Jos nämä yhteiskunnat kirkon myötävaikutuksella suhtautuisivat suvaitsevaisemmin ehkäisyyn, aborttiin ja monissa tapauksissa vieläpä perhesuunnitteluun niin paine perheiden ja sitä myöten yhteiskunnan tasolla helpottaisi melkoisesti.
On myös huomioitava ettei uskonnoista aina poimita kaikkia puolia, mutta jos yhteiskunnallisella tasolla suhtautuminen ehkäisyyn ja aborttiin on kielteinen on yksilöltä tuolloin yksi valinnanmahdollisuus rajattu yhteiskunnan taholta tyystin pois.
vlad.
