Häpeän joutuessani kertomaan että eilinen HIFK-matsi oli itselleni ensimmäinen, ja valitettavasti myös viimeinen näkemäni syyskauden SaiPan runkosarjapeli, mutta osasin nauttia siitä sitäkin enemmän. (Ja vähäsen paikkasin omantunnon tuskia sillä, että toin normaalia enemmän rahaa seuran kassaan)
Nykyjään kun elämä on heittänyt miut tuonne Jukuri-sektorille, niin on Lappeenrannan vierailut, SaiPan pelit ja SaiPa kirjoittelut tänne Jatkikseen jääneet vähemmälle huomiolle, mutta hyljännyt en SaiPaa ole.
Eilen tosiaankin tuli muistiin siinä klo 17.00 korvilla että tänäänhän on SaiPalla kotipeli, eipä siinä 15 minuuttiakaan kestänyt kun jo Rantasen bussissa kökötin matkalla Kisapuistoon. Pieni paniikin poikanen oli kuitenkin persiissä koko matkan ajan kun ei mitään havaintoa ollut, oliko jo liput illan otteluun kaupattu pois, ja pitäisikö ottelu seurata korva kiinni Kisapuiston seinäpellissä kuunnelle mitä siellä sisällä tapahtuu. No ei tullut, säntäsin linja-autosta juoksujalkaa lippuluukulle ja innostuksissani rääkäisin lipunmyyjä neitoselle: "Helevetin äkkijä yks lippu seisomakatsomoon enneku loppuupi!" "- Ei tässä hätää kyllä näitä piisaa."
Sitten päätyovesta sisätilohin ja Kaiteen välittömään läheisyyteen.
Alkuun oli pieni pettymys kun katselin Kaiteen ympäristöä, että eikai täältä vaan suinkaan ole popula vähentynyt menestyksen myötä, kun "eihän se voittava joukkue mitään kannustusta kaipaa." Nooh sitten kajahtikin ilmoille Erkki Liikanen, ja sieltä sitten pari urroota rupesi laulun tapaista ulostamaan, ilmeisesti ujous on matkoiltani tarttunut, sillä itse pidin (valitettavasti) perseen tiukasti Kisapuiston kylmässä keltaisessa betonissa. (tosin Kisapuiston betoni ei ole niin kylmä kuin Kalevankankaan vastaava, mutta se fiilis johtuu varmaan siitä että siellä saa/joutuu istumaan kokoajan, ihme meininkiä Mikkeli) En tiedä johtuiko betonin alhaisesta lämpötilasta vai mistä mutta kyllä sitä laulua kuunnellessani kylmät väreet tuli, ja vähäsen silmäkulma kostui. "Olen kotona" ajattelin.
Sitten alkoikin jo viisarit lähentelemään 18.30 kohtaa ja intro alkoi, minun mielestäni hyvä juttu että viimekauden eeppinen intro musiikki on säilytetty mutta sisääntulo biisi vaihdettu toissakauden vastaavan, toimii helvetin hyvin.
Kisapuistoon on taidettu hankkia myös uusia valoefektejä, nekin on mukavan näkösiä.
Kiekko putosi jäähän ja ottelu sai alkaa, ja chäntti raikaa. En olekkaan sitä ennen niin hyvin huomioinut mutta "runpu" mukavasti rytmittää hommaa, ellei silmäni täysin valehdelleet niin olikos sinne myös uusi runpu hankittu?
Taipalus mälläsi maalin ja meteli oli huumava. Soitetaankos siellä enää edes maalilaulua? Mekkala oli meinaan sen verran kova ettei sieltä tuttua "Lätkä lentää" Biisulia erottanut seasta.
Itse vähäsen kuiteskin piimäilin tuon laulamisen suhteen kun on alla niin pitkä tauko ollut niin ei sitä sitten osannut heti olla mukana aivan täysin rinnoin (joo, seliseli) mutta joka sekunnista nautin, ja vähäsen loppua kohden vielä nostin kättä ilmaan kun Kuha vielä ilmestyi paikalle piiskaamaan. Mutta olihan se mukava katsella ihan oikeaa Liiga-kiekkoa välillä, eikä mitään Jukurit-JYP Akatemia höntsää, vaikka onhan se meidän Ville pitämässä siellä edes vähäsen sitä tasoa yllä.
Mutta tällainen päätön pakinointi tällä kertaa, ja jaetaan nyt vähän plussia ja miinuksia eilisestä ettei mene täysin OT:ksi
+ Markkasen huikeat seivit
+ Leivon, Hämiksen, ja kumppaneiden hirmuinen koohottaminen.
+ Yleinen fiilis
+ Yleisö määrä, ja tietenkin ne 3 pojoa
Ja annetaan miinusta sitten vaikka siitä että ihan pikkiriikkisen annettiin IFK:lle tilaisuuksia tehdä maalit mutta onneksi hyö tyri ne.