Vähän on positiivisia asioita SaiPan ympärillä ollut viime vuosina, mutta nostetaan esille noiden meidän ex-puolustajien otteet NHL:ssä. Liiga on kuitenkin vuosi vuodelta muuttunut enemmän kasvattajasarjaksi ja SaiPa on nyt poikkeuksellisesti onnistunut tekemään jotain hyvää myös suomalaisen jääkiekkoilun eteen. Harvemmin tulevat huippupelaajat ovat SaiPasta vauhtia hakeneet, mutta tuossa onnistuttiin kuitenkin Lehterän aikana.
Vaakanainen tuli SaiPaan etenkin ylivoimavastuun perässä ja sitä hänelle myös annettiin. Olihan Urho juniorina yksi Suomen kaikkien aikojen lupaavimmista puolustajista, mutta SaiPa oli se joukkue, joka tarjosi hänelle reilun mahdollisuuden ja mahdollisti hänen läpimurtonsa Liigassa. SaiPassa Vaakanainen nousi kolmosparin puolustajasta liigajoukkueen peliaikakuninkaaksi. Pitkän matkan on Urho senkin jälkeen saanut farmissa koluta ennen kuin hänestä on nyt tullut Bruinsin ykköspakkiparin puolustaja, mutta tuo kausi SaiPassa oli varmasti hänen kokonaisvaltaisen kehityksensä kannalta tärkeä.
Robin Salon tarina on vähän samanlainen kuin Vaakanaisella. Salolla oli toki kasvattajaseurassaan Sportissa jo yksi hyvä kausi alla, mutta sen jälkeen kehitys oli vähän tyssännyt. SaiPa tarjosi hänelle uuden ympäristön, jossa ensimmäinen kausi oli jo lupauksia herättävä, mutta jossa toisella kaudella hän nousi Vaakanaisen tavoin joukkueen peliaikakuninkaaksi ja jopa EHT-tason puolustajaksi. Maajoukkuekutsu tuli sitten vasta Ruotsiin siirtymisen jälkeen, mutta SaiPassa tuo Robinin iso kehitysaskel tuli. SHL:ssä sen jälkeen yksi vahva kausi ja nyt ensimmäisellä kaudella P-Amerikassa hän on ollut yllättävänkin valmis NHL-pelaaja.
Kyseessä oli kaksi lupaavaa pelaajaa ja olisihan heistä voinut tulla hyviä NHL-pelaajia myös ilman SaiPaa, mutta SaiPa kuitenkin tarjosi heille sellaiset mahdollisuudet, joita moni muu ei olisi antanut. Vaikka sitä urheilullista menestystä ei ole viime vuosina tullut, niin SaiPa-kannattajana voi olla kuitenkin ylpeä, että SaiPa on ollut tärkeä etappi noiden kahden nuoren puolustajan matkalla kohti NHL:ää ja siitä saamme toivottavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana nauttia myös Suomen maajoukkueessa.