Päivän positiivinen on oma henkikökohtainen oivallus!
Oivallus, että jos tällainen meikäläisen kaltainen kiekosta sen syvällisempiä ymmärtämätön dorka on tajunnut, että Ahokkaan KooKoon konsepti on se tapa pärjätä, niin kyllähän tuo on toimistollakin tajuttu jo aikapäiviä sitten!
Jo taannoin Vegas Golden Knightsin Stanley Cup finaalipaikkaan oikeuttaneen esityksen aikoihin, jo Leijonien viimeisen MM-kullan aikoihin, jo HPK:n viimeisen mestaruuden jälkeen ja viimeistään viime kauden KooKoon esityksistä.
Elikkäs se, että paperilla keskinkertaisehko porukka on mahdollista saada pärjäämään aktiivisella ja tiiviillä, kokonaisvaltaisella viisikkopelaamisella.
Ja itse asiassa tällä hetkellä tehdään tiivistä analysointia videoista, joita salaiset agentit ovat GoPro kameroillaan taltioineet Sumulaaksossa KooKoon matseissa. Pelitapa ja yksittäisten pelaajien ottelukohtaiset, tarkat statsit on analysoitu jonkun todellisen fysiikkavalmennusgurun kanssa, jotta saadaan mahdollisimman tarkka kuva siitä minkälaisen fysiikkatreenin pelitavan toteuttaminen vaatii.
Ja nyt on katseet määrätietoisesti suunnattu jo kohti ensi kautta, jolloin päävalmentajana on joku keltamustan sydämen omaava, sopivassa suhteessa intohimoa ja nöyryyttä varustettu ja kaikinpuolin fiksu kaveri.
Joopa joo...
En jaksa erikseen vitutusketjun puolelle laittaa, mutta kylläpä vituttaa todeta, kuinka päät perseessä toimistolla ollaan. Joko ei hiffata kuinka vakava mainehaitta ja vetovoimaa heikentävä tekijä nykytilanne on, tai sitten hiffataan, mutta mitään ei tehdä. Tällä hetkellä yksi yksittäinen palkkatyöntekijä on suurempi kuin seura. Kertoo aika koruttomasti kollektiivisesta itsearvostuksen puutteesta.
