Sama tuli itselle mieleen. Toisaalta voi olla että työmotivaatio ei ole ehkä ollut kaikkein kovin koska puuttuminen pelillisiin asioihin ja valmennukseen vaikkei juuri noin yksityiskohtaiseen asiaan olisi annettu ohjeita.
Eikö se myös alleviivaa sitä, että valmennus oli väärä tähän hetkeen ja se taas määrittää sitä, että valmennukselle ei ollut antaa yksiselitteistä pohjaa organisaatiosta.
Tällä koitan sanoa sitä, että se ei ole valmentaja, joka luo seuraidentiteetin, valmentaja tuo osaamisensa tuottaakseen parastaan siihen pohjaten.
Siinäkään ei voi oikein ottaa puolia, oliko valmennus oikeassa vai väärässä, kun sisäisesti oltiin ristiriitaisia tavoitteiden ja sen pohjan kanssa.
Minkä voi todeta, niin asetelman muutos, jossa organisaatio (Seppänen & co) asettivat askelmerkit uudelleen, johti oletettavasti isoon ristiriitaan näiden kahden tahon välillä. Menemättä taaskaan siihen missä poterossa kukakin lojuu, niin oikeastaan tässä kohti on se siemen, joka tämän ns. juhlakauden tuhosi, ei ne potkut olleet muuta kuin seuraus.
Ehkä se kuitenkin piti mennä JYPin täydellisesti pohjanmaan kautta ja joka toivottavasti viimeinkin terävöittää jokaisen toimijan kunnioittamaan päämäärää egonsa sijaan.
Vaikka mitään ei olla sanoja enempää tähän hetkeen vielä saatu, niin itse tykkään ajatuksesta, että kerralla lähdetään luomaan päämääränä oikeasti menestyminen, eikä sääleihin rimpuilu, vaikka ymmärränkin monen ajattelevan, että kunhan edes sääleihin tämän sekoilun sijaan, silti, JYPillä on resurssit olla top 6 jengi liigassa pysyvästi, kunhan asiat tehdään kuten pitää, eikä sinne päin.
Omana vähemmistön näkemyksenä kuitenkin katson ( olkoon sitten vaikka minun poteroni), ettei se mihin Rautakorpi pyrki ollut vastaus siihen, mihin JYPin piti pyrkiä pelitavan kilpailukyvyn ja jalkauttamisen (pelitavan kehittäminen jatkuvasti) suhteen. tämän toki moni näkee toisin, eikä siinä mitään, vapaa maa ja mielipide.