Päättäjien ja virkamiesten yms. taloudelliset porsastelut -ketju

[Urheiluministeri]

Juu siis nimenomaan se mitä tarvittaisiin lisää, on mm. ammattimaisten tuottajien kouluttamista sen sijaan että pistetään yksittäisille kevyen musiikin artisteille apurahoja täysiaikaiseen musisointiin siltä varalta että se sattuisi pullauttamaan ulos kansainvälisen hittikappaleen.

Puhumattakaan panostamisesta musiikkiopistojärjestelmäämme, jota ollaan toki kurjistamassa sitäkin.

 

[Mojo]

Pääosinhan Music Finland tekee hyvää duunia musiikkiviennin eteen, mutta tuossa Lxandran tapauksessa on menty metsään ja pahasti.

Ruotsissahan aloitettiin 1990-luvulla valtion rahoittama musiikkialalle valmentava Musikmakarna-koulutusohjelma, jossa opiskelijat saavat koulutusta mm. säveltämiseen, sanoittamiseen, markkinointiin, juridiikkaan ja liiketoimintaosaamiseen. Näihin on alettu myös Suomessa panostamaan juurikin MF:n toimesta ja tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta, joten ihan oikealla tiellä ollaan sen suhteen. Takamatka toki Ruotsiin on peruja jo 1970-luvulta, mutta niin on monella muullakin maalla. Ruotsin musiikkivienti suhteessa BKT:hen on muuten maailman suurin, joten kertoo sekin jotain heidän osaamisestaan.

Ruotsissa on myös panostettu digitalisoitumiseen ja sen vauhdittamana verkostoituminen on ollut nopeampaa kuin verrokkimailla. Markkinoinnissihan he ovat esim. Suomea edellä muutenkin alalla kuin alalla.

 

[Everton]

Yleinen tapa tukea musiikkivientiä on antaa valtiontukea johonkin messuille osallistumiseen / matkustamiseen. Tämä on ymmärtääkseni ihan merkittävä bisnes alalla ja pyörii pitkälti tukien ympärillä, eli ei siis ole mikään ainoastaan suomalaisten juttu.

Sitä en sitten tiedä, että onko näistä messumatkoista viennin kannalta oikeasti mitään hyötyä tänä päivänä. Vähän luulen, että ei. Joskus aikoinaan ennen toimivia etäyhteyksiä tuollainen showcase ja naamannäyttäminen on voinutkin olla merkittävää. Nyt ehkä vaan rahareikä julkiseen talouteen ja kiva reissu osallistujille.

Voin kuitenkin olla ihan väärässä.

 

[Tadu]

Sitä luulisi, että oltaisiin jo leikattu ja säästetty kaikista helpoista ylimääräisistä valtion menoista, mutta niin vaan näitä uusia potentiaalisia leikkauskohteita ilmestyy. Ei ihme ettei tämä maa menesty kun valtion rahat menevät tällaiseen.

 

[Mediakuutio]

Sitä luulisi, että oltaisiin jo leikattu ja säästetty kaikista helpoista ylimääräisistä valtion menoista, mutta niin vaan näitä uusia potentiaalisia leikkauskohteita ilmestyy. Ei ihme ettei tämä maa menesty kun valtion rahat menevät tällaiseen.

Ja samaan aikaan iso osa porukasta on sitä mieltä, että leikkaukset yleistiottaen vaarantavat hyvinvointivaltion, suomalaisen kulttuurin ja mitä ikinä. Kaikenlaisesta vastaavasta ois otettavissa kokonaisuudessaan vaikka kuinka paljon tyhjää pois.

 

[erku]

Musiikkiala lienee ihan pölhöimmästä päästä valtion ottaa roolia vientiponnisteluissa. Ensinnäkin markkina on loppujen lopuksi kohtalaisen pieni, mutta siihen nähden helvetin kovasti kilpailtu. Toisekseen musabisneksessä trendit tulevat ja menevät sekä huipulle noustaan ja sieltä pudotaan todella nopeasti. Tällaisilla toimialoilla valtion kaltainen jäykkä toimija ei tietenkään ole tehokas.

 

[Noppa10]

Musiikkiala lienee ihan pölhöimmästä päästä valtion ottaa roolia vientiponnisteluissa. Ensinnäkin markkina on loppujen lopuksi kohtalaisen pieni, mutta siihen nähden helvetin kovasti kilpailtu. Toisekseen musabisneksessä trendit tulevat ja menevät sekä huipulle noustaan ja sieltä pudotaan todella nopeasti. Tällaisilla toimialoilla valtion kaltainen jäykkä toimija ei tietenkään ole tehokas.

Näin. Ja kun tähän lisätään vielä muiden kilpailijamaiden iso etumatka, on tuonne rahan kaataminen kyllä aika hölmöä nykyisessä taloustilanteessa.

 

[Alejandro]

Musiikkiala lienee ihan pölhöimmästä päästä valtion ottaa roolia vientiponnisteluissa. Ensinnäkin markkina on loppujen lopuksi kohtalaisen pieni, mutta siihen nähden helvetin kovasti kilpailtu. Toisekseen musabisneksessä trendit tulevat ja menevät sekä huipulle noustaan ja sieltä pudotaan todella nopeasti. Tällaisilla toimialoilla valtion kaltainen jäykkä toimija ei tietenkään ole tehokas.

Tosin Etelä-Koreassa valtio on onnistuneesti ottanut roolia musiikin parissa. K-pop on ollut loistava vientituote useiden vuosikymmenten ajan ja on varmasti edesauttanut muutakin kulttuuria. En tosin usko, että Suomen valtion virkamiehet saisivat samanlaista tulosta aikaan, mutta tosiaan onnistuneita kokeiluja löytyy maailmalta.

 

[Tadu]

Tosin Etelä-Koreassa valtio on onnistuneesti ottanut roolia musiikin parissa. K-pop on ollut loistava vientituote useiden vuosikymmenten ajan ja on varmasti edesauttanut muutakin kulttuuria. En tosin usko, että Suomen valtion virkamiehet saisivat samanlaista tulosta aikaan, mutta tosiaan onnistuneita kokeiluja löytyy maailmalta.

Varmaan silti parempiakin keinoja olisi musiikkialaa tukea, kuin tunkea muutamalle "satunnaisesti" (=hyvävelikerho) valitulle muusikolle 200 000 euroa käteen. Jos nyt ylipäätänsä harrastuksia pitää tukea.

 

[Alejandro]

Varmaan silti parempiakin keinoja olisi musiikkialaa tukea, kuin tunkea muutamalle "satunnaisesti" (=hyvävelikerho) valitulle muusikolle 200 000 euroa käteen. Jos nyt ylipäätänsä harrastuksia pitää tukea.

Olen täysin samaa mieltä. Otinkin siihen kantaa, että valtio voi myös todella onnistuneesti tukea musiikkialaa.

 

[Baldrick]

Ja samaan aikaan iso osa porukasta on sitä mieltä, että leikkaukset yleistiottaen vaarantavat hyvinvointivaltion, suomalaisen kulttuurin ja mitä ikinä. Kaikenlaisesta vastaavasta ois otettavissa kokonaisuudessaan vaikka kuinka paljon tyhjää pois.

En nyt maalaisi liian isolla pensselillä. On eri asia puhutaanko vähävaraisten lapsiperheiden liikunnan tukemisesta vai rahaa jakelevan järjestöpampun lapsen harrastuksen rahoittamisesta. Harvassa taitavat olla kategorisesti leikkauksia vastustavat ihmiset. Kovin moni tuskin tirauttavat kyyneliä, vaikka Lxandralta jäisi läpimurtotuki saamatta tänä tai ensi vuonna.

 

[Dynamo]

Periaatteessahan on täysin perusteltua yrittää pönkittää suomalaisartistien kansainvälistä läpimurtoa kun vertaa vaikka siihen, millainen rahasampo kv artistit on länsinaapurillemme.

Ei Ruotsissakaan maailmalle ole menty valtion rahoilla.

YLE:n dokumentista selviää, kuinka ABBA:n kaupallisuus oli kauhistus vasemmistolaisille taiteilijapiireille.

"Etenkin Ruotsin vasemmistolainen laululiike näki kaupallista popmusiikkia tekevän Abban vihollisena ja yhtyeen tehtailemat taivaalliset pophitit samanlaisina kulutustuotteina kuin yhtyeen kaimayrityksen silliherkut ja mätitahnat." ​

Ei varmaan tarvitse sanoa, mitkä piirit Suomessa ovat päättämässä rahojen jaosta "taiteellisin kriteerein" taiteeseen liittyvissä tukiyhdistyksissä ja -säätiöissä. Joku Katariina Souri ei kelvannut kirjallisuusliiton jäseneksi, vaikka on kirjoillaan myynyt taatusti tuplasti sen, mitä liiton mediaanijäsen kirjoillaan myy. Kaupallisuus on taiteilijapiireissä kauhistus. Se, että teos myy kaupallisesti, (eli kansalaiset äänestävät teoksen hyvyydestä omalla lompakollaan) ei tietenkään kerro teoksen taiteellisuuden hyvyydestä mitään, enemmänkin tällainen kertoo siitä, että "taiteellisuus on uhrattu kaupallisuudelle", ja taiteellinen arvo on siten vähäinen. Vasemmistoeliitillä on oikeat mielipiteet (totuus, jota ei saa kyseenalaistaa, eikä kyseenalaistajilla ole ylipäätään kompetenssia esittää valideja argumentteja, koska eivät kuulu eliittiin). Apurahojen jakelijat eivät suurelta osin ole virkamiehiä, mutta ovat usein jakamassa julkista (verorahoin kerättyä) rahaa, joten siinä mielessä rahanjako täyttää ketjun otsikon "porsastelut" -kriteerin.

Suomalaisartistien ja -taiteilijoiden kansainvälinen läpimurto ei ole tapahtunut apurahoilla, eikä näin tule tapahtumaan jatkossakaan.

 

[JZZ]

Varmaan silti parempiakin keinoja olisi musiikkialaa tukea, kuin tunkea muutamalle "satunnaisesti" (=hyvävelikerho) valitulle muusikolle 200 000 euroa käteen. Jos nyt ylipäätänsä harrastuksia pitää tukea.

Kyllähän harrastuksia pitää tukea, musiikkiharrastustakin. Ja juurikin siis niin, että mahdollistettaisiin mahdollisimman monelle tilaisuus oppia ja päästä tekemään omaehtoisesti musiikkia, koulutettaisiin tuotantoon, biisintekoon, olisi bändikämppiä tarjolla jne.

Nykyaika on siitä hienoa, että musiikin tekeminen on nykyisin niin paljon helpompaa ja edullisempaa kuin ennen, että kun vaan nuo perusasiat saadaan kuntoon, niin loppu on artisteista itsestään kiinni. Internet on mahdollistanut kansainvälisen näkyvyyden ja streamauspalvelut korvanneet kalliit fyysiset kopiot.

Mulla itselläni on parinkymmenen vuoden takaa muutamia julkaisuja, ja silloinkin kotistudion rakentaminen vaati sen vähintään n. 10 000 euroa. Nykyisin saan vastaavan pystyyn käytännössä millä tahansa tonnin tietokoneella, midikiipparilla ja edullisilla studiomonitoreilla. Konetehokaan ei enää lopu koko ajan kesken.

Siinä mielessä pidän mielestäni järjettömänä että artistia, joka ei ole breikannut isosti ja jolle ei ole ns. "tilausta" olemassa, tuettaisiin isoilla summilla. Tuo on ihan lottoamista ja varsinkin jos tuki ei ole läpinäkyvää, niin siinä on mahdollisuus väärinkäytöksiin. Ymmärrän sen, että esim jollekin bändille jolla on tilausta ja keikkoja pystyttäisiin tukemaan vaikka kiertuekustannuksissa.

 

[erku]

Tosin Etelä-Koreassa valtio on onnistuneesti ottanut roolia musiikin parissa. K-pop on ollut loistava vientituote useiden vuosikymmenten ajan ja on varmasti edesauttanut muutakin kulttuuria. En tosin usko, että Suomen valtion virkamiehet saisivat samanlaista tulosta aikaan, mutta tosiaan onnistuneita kokeiluja löytyy maailmalta.

Etelä-Koreasta on en luotettavaa tietoa löytänyt. Mutta aiemmin ketjussa mainittiin, että Ruotsi on suhteellisesti tarkasteluna maailman johtava musiikkiviejä. Sitten kun katsoo numeroita, niin vuonna 2021 Ruotsin musiikkiviennin arvo oli noin 210 miljoonaa euroa, kun Ruotsin vienti kaikkinensa samana vuonna oli noin 180 miljardia euroa. Eli musiikkiviennin osuus oli noin 0,12 prosenttia Ruotsin viennistä.

Minusta voi hyvällä syyllä sanoa, että musiikki- tai kulttuuriviennistä puhutaan ihan poskettoman paljon suhteessa numeroihin. Ei taida olla kaukaa haettua, että Suomi vie suuremmalla arvolla saunan kiukaita kuin Ruotsi vie musiikkia. Eikä kai kukaan vakavissaan ole ehdottamassa, että saunan kiukaita varten pitäisi julkisen sektorin erikseen luoda koulutuspolkuja kiukaiden suunnitteluun, valmistukseen, asennuksiin tai markkinointiin.

Se on sitten eri asia, jos puhutaan maabrändin rakentamisesta, niin siinä musiikilla voi varmasti olla taloudellista painoarvoaan suurempi merkitys.

 

[Dino]

Varmaan silti parempiakin keinoja olisi musiikkialaa tukea, kuin tunkea muutamalle "satunnaisesti" (=hyvävelikerho) valitulle muusikolle 200 000 euroa käteen. Jos nyt ylipäätänsä harrastuksia pitää tukea.

Juuri näin. Yhden tai muutaman yksittäisen artistin tukeminen on ihan puhdasta lottoa, koska se breikkaaminen on niin monesta eri asiasta kiinni, ja tällainen johtaa todennäköisemmin juuri tällaiseen hyväveli-kähmintään. Jos halutaan edistää suomalaisen musiikin kansainvälistä kehitystä ja vientiä, niin se tuki pitäisi kohdentaa ihan eri tavalla siten, että se hyödyttäisi koko alaa eikä vaan yhtä pomon tytärtä.

 

[jussi_j]

Eiköhän sieltä musiikkibusineksesta ja sen asiakaskunnasta löydy ne ihmiset, jotka päättävät, että kenen musiikki ansaitsee rahaa. Demariajatus, että joku komitea osaisi päättää paremmin kuin markkinat, on todettu täysin toimimattomaksi ja kalliiksi monen monta kertaa.

 

[teppana]

Kylläpä taas nappaa mennä tienaamaan verorahoja hällekin. Ei jaksa enää tätä paskaa.

Jep. Tällaiset uutiset saavat silmät pyörimään päässä.

Verojenmaksu on itselle todella kaksipiippuinen juttu. En käyttänyt/tarvinnut palveluita juurikaan ja raskaan järjestelmän ylläpitäminen ei ole itselläni arvomaailman kärkipäässä. Toisaalta, meille syntyi perheeseen poika keväällä. Vaimolle synnytys oli haastava ja pitkä. Sekä todella kivulias. Kokonaisuudessa oltiin sairaalassa 4 vuorokautta joista melkein kaksi "synnytysosastolla".

TAYS:in puutteet olivat TODELLA hienot. Synnytyshuone oli suuri ja kalustettu niin huippulaitteistolla kuin myös viihtyisällä sisustuksella. Koimme olomme turvalliseksi siinä ympäristössä ja varsinkin vaimolle tämä oli iso asia. Kipujen ja pelkojen keskellä tuollainen tila oli omiaan rauhoittamaan ajatuksia. Hoitajia kävi säännöllisen väliajoin tarkastamassa tilannetta, lääkäreitä kävi hoitamassa useita. Huolenpito oli käytännössä jatkuvaa ja ensiluokkaista. Saimme lääkehoitoa, henkistä tukea ja rauhaa kun sitä toivoimme.

Koko tuo lysti oli alle 500€. 4 päivää täyshoidossa, ympärivuorokautisen ammattilaistiimin valvovan silmän alla, modernissa ja huipputason ympäristössä. Kaikkea en tiedä terveydenhoidon kuluista, mutta sen tiedän että tuollaista lystiä ei vajaalla viidellä "Sibeliuksella" makseta.

Päätin tuon tapahtuman jälkeen, jossa oli huoli niin pojan kuin vaimon terveydestä, että en enää koskaan rutise verojen maksusta. Tiedostan niiden menevän monesti myös hömppään ja korruptioon. Mutta tuo syntymätapahtuma kaikkine riskeineen, kipuineen ja pelkoineen saatiin maaliin käytännössä ilmaiseksi. Kiitos minun ja kaikkien muidenkin verorahojen. Eli kiitos siitä teillekin :D

Terveisin: Terveen 5kk pojan isä ja elossa olevan vaimon mies

 

[hk65]

Eikä kai kukaan vakavissaan ole ehdottamassa, että saunan kiukaita varten pitäisi julkisen sektorin erikseen luoda koulutuspolkuja kiukaiden suunnitteluun, valmistukseen, asennuksiin tai markkinointiin.

Älä nyt saatana edes kirjottele tälläsiä, joku vielä tästä oikeissa piireissä nappaa rapalan. Kohta on Suomen kiuasrakentajien tukisäätiöllä miljoonia jaettavaksi.

 

[hege]

Kyllä kiuasrakentejille kannattaisi tukisäätiö perustaa, jos kiuasviennin arvon haluaisi nostaa tuon Ruotsin musiikkiviennin arvon tasolle.
Luotan tässä @erku arvioon siitä, että viennin arvo oli vuonna 2021 210 M€ ja internetin ihmeellisen maailman mukaan esim. Harvia Finland Oy:n liikevaihto oli 90M€ (koko Harvia Groupin liikevaihto oli jo sitten lähes samaa tasoa kuin Ruotsin musiikkiviennin arvo) ja toiseksi suurimman kiuas yrityksen Narvin 12,6M€ samana vuonna eli tukea selvästi tarvittaisiin ja tukisäätiötä vain pystyyn.

No tämä täyttä off-topicia tässä kohtaa.

 

[Harzan]

Vähän samassa hengessä mennään leffapuolella:
"Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa."

Tukemassa ovat olleet Elokuvasäätiö, Yle sekä Työsuojelurahasto. Ja tietenkin Koneen Säätiöltä on tullut vielä ohjaajalle erikseen apuraha.

Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa

Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa.

www.iltalehti.fi

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.

Episodielokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijä Hannaleena Haurun ja Jussi-ehdokas Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa."

 

[Ilmari Ahde]

Vähän samassa hengessä mennään leffapuolella:
"Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa."

Tukemassa ovat olleet Elokuvasäätiö, Yle sekä Työsuojelurahasto. Ja tietenkin Koneen Säätiöltä on tullut vielä ohjaajalle erikseen apuraha.

Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa

Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa.

www.iltalehti.fi

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.

Episodielokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijä Hannaleena Haurun ja Jussi-ehdokas Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa."

Jutun myötä katsojamäärät lähtee räjähdysmäiseen nousuun, jopa sata katsojaa yhteensä saattaa mennä rikki. Soppa on väkisinkin maukas kun on noin monta kokkia kauhan varressa.

 

[Tadu]

Vähän samassa hengessä mennään leffapuolella:
"Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa."

Tukemassa ovat olleet Elokuvasäätiö, Yle sekä Työsuojelurahasto. Ja tietenkin Koneen Säätiöltä on tullut vielä ohjaajalle erikseen apuraha.

Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa

Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa.

www.iltalehti.fi

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.

Episodielokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijä Hannaleena Haurun ja Jussi-ehdokas Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa."

Kulttuurista ei saa leikata.

 

[Brett]

Kyllä ei tukea pidä leikata, jos lipputulot jäävät kymppeihin. Silloinhan on syytä antaa tuollaiselle elokuvalle toisetkin puoli miljoonaa tukea. Niin on homma paikattu.

Huvittavaa, kun jääkiekossa Liigajoukkueet tekivät parhaiten voittoa koronatukikaudella. Hallitus mätti seuroille voittoa oikein kunnolla lapioiden, toki edelliskauden tulomenetyksiin perustuen, mutta ehkä olisi vähempikin monelle riittänyt.

 

[skode]

Mie väitän että puolella miljoonalla teen elokuvan jossa käy enemmän katsojia kuin kyseisestä pökälettä tuijottamassa. Maksan vaikka satasen 90 katsojalle jotta käyvät katsomassa. Loput rahat menevätkin "tuotantokustannuksiin".

 

[Ilmari Ahde]

Suuri osa tuesta kuuluisi niille onnettomille, jotka on tuota seitsenkymmenpäistä tuotantoryhmää joutunut kuulemaan, kaitsemaan ja muonittamaan, jokaisella jotain "taiteellisen" mielensä päällä ja mitä erikoisimpia ruokatoiveita. Siinä pitää olla lobotoidun laiskiaisen hermot. Itse yrittäisin mieluummin pitää saman pääluvun kokoista kissanpentulaumaa aisoissa ettei ne kiipeilisi joka paikkaan, paljon hauskempiakin olisi.