Ei ole mikään tilanne ikinä muuttanut omaa mielipidettä jääkiekkoon liittyen yhtä paljon kuin tämä Kivenmäkeä päähän kohdistunut taklaus. Olen aika pitkälti
@Pratu ja
@TosiFani kanssa samoilla linjoilla. Avojäällä vastapalloon taklaaminen tullaan tekemään säännöissä rangaistavaksi tällä vuosikymmenellä lajin evoluution luonnollisena osana.
@Numero 1080p esitti kysymyksen toisaalla jatkoajassa, että huomaisiko kukaan, mikäli avojään taklaukset poistuisivat pelistä, jos sitä ei kerrottaisi. Vastaus: Ei huomaisi.
Liike-energian kaava on: E = 0,5 x massa x nopeus x nopeus. Nopeus siis kasvattaa liike-energian määrää eksponentiaalisesti verrattuna esimerkiksi massaan. Tämä tarkoittaa, että se painavin pelaaja ei todellakaan anna kovimpia taklauksia, vaan taklauksen voimakkuus ja samalla potentiaalinen vaarallisuus on suoraan riippuvainen tilannenopeuksista. Kovimmat taklaukset syntyvät, kun pelaajat lähestyvät toisiaan vastakkaisista suunnista, eli kun taklaaja taklaa kohdettaan vastapalloon.
Jääkiekko on viimeisten 20 vuoden aikana nopeutunut aivan valtavasti. Niin valtavasti, ettei sitä edes ymmärrä, jos ei katso vanhoja ottelupätkiä vertailukohteena. Tässä kaikille videomateriaalia reilun 20 vuoden takaa, kun tuolloiset kenties Suomen kautta aikojen kovimmat joukkueet TPS ja Jokerit pelasivat finaalisarjaa vuonna 1996.
Tuota videota kun katsoo, niin eniten pistää silmään kaukalon huomattavasti inhimillisempi tempo nykypäivään verrattuna. Tämän päivän jumbofinaali on merkittävästi nopeampaa peliä puhumattakaan siitä, mitä kaksi tämän päivän liigan huippujoukkuetta kaukalossa tekevät. Pelin huima nopeutuminen tarkoittaa, että pelaajilla on kaukalossa jatkuvasti vähemmän aikaa miettiä ratkaisujaan sekä tarvittaessa muuttaa niitä. Se tarkoittaa myös, että taklaustilanteiden potentiaalinen vaarallisuus on selvästi korkeampi.
Paljon puhutaan myös taklaajan ja taklattavan vastuusta, mutta unohdetaan se, että kaukalossa nopeudet ovat nykyään niin älyttömiä, ettei vastuullisinkaan pelaaja pysty vaikuttamaan 100% varmuudella siihen, suorittaako hän rikkeen vastapalloon kohdistuvassa taklauksessa. En usko, että kyse olisi edes siitä, etteivätkö taklattavat pelaajat nykyään osaisi varoa tai valmistautua taklauksiin. Nopeutta on vain niin paljon enemmän, että aika valmistautumiseen on kutistunut murto-osaan ja kerran tuhannesta, kun pelaaja tekee nopeassa tilanteessa virhearvion, niin hän ei enää ehdi sitä muuttamaan toisin kuin aiemmin historiassa. Otto Kivenmäkeä on tuolla liigan "Kyseenalaiset taklaukset"-ketjussa syyllistetty siitä, ettei hän ole valmis liigaan. Samoin Ässiä on syyllistetty siitä, että ovat vastuuton organisaatio, kun ovat nostaneet fysiikaltan vielä poikatasolla olevan junnun pelaamaan jääkiekkoa Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Samalla unohdetaan kuitenkin, että Otto Kivenmäki on lähes 100 liigaottelun kokemuksen omaava jääkiekkoammattilainen ja tämä tilanne oli ensimmäinen kerta, kun hän loukkaantuu taklaustilanteessa. Se tarkoittaa, että hän on satoja ja satoja kertoja osannut pelata tilanteet oikein siniviivan läheisyydessä kiekollisena siten, ettei häntä taklata päähän. NYt kuitenkin kaukalossa tapahtuneen virhearvion seurauksena pahimmillaan koko ura voi kiekkoilijana olla ohi. Se on liian kova hinta sekunnin murto-osassa tapahtuneen arvion virheellisyydestä, riippumatta siitä kuka tekee virhearvion.
Vastapalloon annettujen avojääntaklausten aika alkaa olla siis ohi. Korkea maila -tilanteissa korostetaan aina sitä, että pelaaja on vastuussa omasta mailastaan. Ottaen huomioon, kuinka paljon suurempia vahinkoja saadaan aikaiseksi esim. 100 kg vartalolla, joka lähestyy taklaustilannetta 30km/h samalla kun taklauksen kohde lähestyy häntä vastakkaisesta suunnasta 33km/h, niin tulisi pelaajan olla aina myös vastuussa omasta taklauksestaan. Kukaan tuskin uskoo, että Nemecek pyrki Kivenmäkeä vahingoittamaan, mutta siinä vaiheessa, kun et pysty 99,9% varmuudella suorittamaan vastuullista ja turvallista taklausta, niin sen taklauksen voisi jättää antamatta. Nykyisillä pelinopeuksilla tuohon 99,9% varmuuteen ei pysty enää taitavinkaan taklaaja, joten lajin luonnollisen evoluution seuraava taklauspeliä koskeva askel on, että vastapalloon avojäällä taklaamisen aika alkaa olla ohi.
Tämä ei tarkoita, että taklaaminen kiellettäisiin kokonaan. Vastapalloon avojäällä taklaaminen vain sisältää kaksi erittäin korkean riskin tekijää. Ensinnäkin, vastapalloon taklatessa kohde lähestyy taklaajaa vastakkaisesta suunnasta ja ns. nokkakolariefektin seurauksena taklaukseen kohdistuu todella hurjat voimat. Toiseksi, taklatessa avojäällä taklauksen kohteella on 360 asteen liikeradan mahdollisuus taklaajan mielestä yllätykselliseen liikkeeseen pelitilannetta pelatessaan. Taklattavalla ei myöskään ole velvollisuutta tulla taklatuksi, joka tarkoittaa, että monesti pelaajat yrittävät väistää taklaajaa. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa taklaaja epäonnistuu taklauksessaan ja pahimmillaan osuu kohdettaan esimerkiksi polveen tai päähän, sillä aikaa reagoida on niin vähän. Taklaamista ei siis tarvitse kieltää kokonaan, mutta vaarallisimpien taklaustilanteiden rangaistavaksi tekeminen kehittää lajia.
Väitän, että taklaaminen avojäällä vastapalloon tullaan kieltämään säännöissä 2020-luvulla ja tämä ainoastaan tekee jääkiekosta viihdyttävämmän ja vieläkin nopeamman lajin.