Analyysi, puhuinko analyysistä?
Puhutaan sitten vaikka pelin kuvailemisesta: "ihan ok runkosarjapeli". Eli Kärpät pelasi mielestäsi ihan hyvin.
Kuten tuossa aiemmin lainasitkin pitkästä viestistäni ainoastaan tuon yhden pätkän minkä koit henkilökohtaiseksi, niin käsitykseni siitä, ettet edes viitsi lukea ajatuksella muiden viestejä ennen nopeaa vastaamista vain vahvistui.
Vaikka sinua nyt ei varmasti kiinnosta tämä pätkääkään, koska Kärpät voitti, niin yritän hieman avata mietteitäni:
Kotiotteluissa Kärpät jostain syystä hyökkäyksiinlähdöissä lähes poikkeuksetta lähettää aina sen yksi -, tai jopa kaksi pelaajaa vastustajan hyökkäyssiniselle seisoville jaloille. Tänäänkin TPS:ää vastaan monta kertaa syötettiin juuri sinne, mutta vastustaja olikin lukenut tämän pois: helppo kiekonriisto seisovalta kaverilta. Tiiviin viisikon hyökkäykset olivat erityisesti toisessa-, ja kolmannessa erässä kateissa. Ensimmäinen erä oli jopa hienoa lätkää kotijoukkueelta: koko viisikon yhteistyölätkää. Erityisesti hyökkäysalueen lyhytsyöttöpeli oli paikoittain erittäin kaunista katseltavaa. Kiekot ja miehet liikkuivat erinomaisesti.
Kolmannen erän johtoasemassa pelaaminen oli paikoittain jopa erittäin typerää. Keskialueella ei kiekkoja haluttu palauttaa ollenkaan omiin (eikä kyllä saatu laitettua niitä vastustajankaan päätyyn), vaan tuli aivan järkyttävä määrä kiekonmenetyksiä/harhasyöttöjä keskialueella, sekä siniviivoilla. Tavallaan valmennus on myöskin ajantasalla siinä suhteessa, ettei tuosta puolustuksesta löydy oikein tarpeeksi osaamista kiekkokontrolliin. Krejcik, Heshka ja Byström ovat tarpeeksi hyviä kiekollisessa pelissä.
Summa summarum: mielestäni erityisesti kotiotteluissa pitäisi prässinkin alla rohkeasti yrittää pysyä kiekossa: tarjota paremmin paikkoja lyhytsyöttöpelille hyökkääjät mukaanlukien. Jostain ihmeen syystä valmennus ei oikein vieläkään ole löytänyt tuohon prässin purkamiseen lääkkeitä. Nyt kun Kärpät saa kiekon omalla alueella, niin hyökkääjät ikään kuin karkaavat mahdollisimman nopeasti keskialueelle odottamaan puolustajan pitkää syöttöä. Tämä voikin tietyissä tapauksissa toimia, jos vastustajan prässi ei ole tarpeeksi laadukkaasti rakennettua.
Tappara ja IFK ovat näyttäneet loistavia esimerkkejä siitä, millaisessa nesteessä ollaan kotipeleissä oltu, kun puolustajat eivät ole saaneet hetken rauhaa omissa. Tarvitaan hyökkääjiltä tukea: koko viisikolta. Vieraspeleissä tämä toteutuu paikoittain varsin mainiosti.