Viime yönä tuli voitto Detroitista. Siitä huolimatta Senators on edelleen pakan pohjalla, mutta pelit ovat olleet numeraalisesti yllättävän tasaisia. Yhdeksän peliä takana ja on aika katsastaa pelaajakohtaisesti alkukautta. Tarkoituksena ennen kaikkea pohtia sitä, mihin mainittavat pelaajat ovat tulevaisuudessa matkalla. Ihan kaikki pelaajia en käy läpi näin lyhyen ajanjakson aikana, mutta nostan esille omia pointteja kuitenkin.
Anders Nilsson
Ruotsalainen on ollut loistava maalilla. On sekä pelillisesti, että tilastollisesti täysin selkeä ykkösmaalivahti tällä hetkellä. Siitä huolimatta Anderson on pelannut enemmän pelejä. Andersonilla on melko varmasti viimeinen kausi käynnissä, joten Nilsson ottanee paikkansa kauden aikana ykkösenä.
Nikita Zaitsev
Zaitsev on ollut minulle positiivinen yllätys. Sopii alakertaan paljon paremmin kuin Cody Ceci. Hyvä luistelija, hyvät avaavat syötöt ja erittäin fiksua sijoittumista. Chabot ei todellakaan ole ollut parhaimmillaan alkukaudesta, mutta Zaitsev on onnistunut paikkailemaan Chabotin höntyilyjä useampaan otteeseen. Uskoisin pidemmän päälle Chabot-Zaitsev parin olevan toimiva kaksikko.
Erik Brännström
Kaksijakoinen startti. On ollut ylhäällä paljon heikompi kuin oletin. Päinvastoin taas alhaalla ruotsalainen on ollut paljon parempi, mitä kuvittelin. Häviää vielä fyysisesti aivan liikaa vastustajan hyökkääjille, jonka takia AHL ja kuntosali olisivat tällä hetkellä paras vaihtoehto. Potentiaalia hänessä on joka tapauksessa aivan valtavasti enkä epäile hetkeäkään, etteikö Brännströmistä tulisi luotettava kahden suunnan top 4 puolustaja lähitulevaisuudessa.
J-G Pageau
Viime kausi oli pettymys loukkaantumisen jäljiltä, mutta Pageau on tullut ryminällä takaisin. Kaupungin omalle pojalle tehotilastoon peräti +8 tässä vaiheessa kautta, joka on koko sarjan 3. paras lukema sarjan heikoimmasta joukkueesta. Pelaa myös isoja minuutteja nimenomaan vastustajien kärkipelaajia vastaan, joka korostaa tehotilaston kovuutta. Näen Pageaun tärkeässä roolissa paikallisena taistelijana koko Senatorsin tulevaisuuden osalta, mutta ikävä kyllä pelkään Senatorsin treidaavan hänet tämän kauden lopussa. Ihan vain sen takia, että hänestä jotain saattaisi vaihdossa saadakin ennen kuin menee kesän UFA-markkinoille.
Chris Tierney
Tierney on mielenkiintoinen tapaus. Ei hirveästi pelissä näy, mutta kellottaa silti isoja minuutteja tasakentällisin, yli- ja alivoimalla. Pisteitä tuli viime kaudella 48 ja alkukausi on ollut tehopisteiden valossa kohtuullinen. Aloitus% on ~59 ja alivoimapelaaminen ollut laadukasta. Mutta mikä on Tierneyn tulevaisuus ja rooli, johon häntä ajatellaan? Riittääkö taso 2 sentteriksi, onko liian hyvä 4 sentteriksi vai kamppaileeko 3 sentterin paikasta Pageaun kanssa? Monipuolinen pelaaja.
Vladislav Namestnikov
Ollut loistava. Kiekollisesti saman tien aivan Senatorsin hyökkääjien kärkeen. Alivoimapelaaminen tuli vähän puskista, mutta senkin hän on hoitanut hyvä. On kauden päätteeksi UFA ja pelaa omasta tulevaisuudestaan. Oli mielestäni 4. kierroksen varausta vastaan loistava siirto niin Senatorsin kuin pelaajankin kannalta.
Anthony Duclair & Connor Brown
Molemmat ovat kauden päätteeksi RFA-statuksella, joten heistä GM Dorion odottaa varmasti jotain pidemmän päälle. Brown vaikuttaa hyvälle alakenttien pelaajille, joka on loistava alivoimalla. Pidän tästä herrasta, kunhan eivät vain suunnittele hänestä top 6 hyökkääjää. Duclair on ollut tehollisesti heikko, mutta pelillisesti sähäkkä. On erittäin hyvällä jalalla ja asenteella liikenteessä illasta toiseen, minkä vuoksi tehopisteiden luulisi kasvavan kauden mittaa. Hänenkin rooli on kuitenkin mielenkiintoinen. Riittääkö top 6 paikkoihin tulevaisuudessa?
Colin White & Brady Tkachuk
Molemmat ovat olleet pettymyksiä. Tkachuk on edelleen loistava maalin edustalla, mutta tällä kaudella on huomannut sen, kuinka varjojen maille Brady menee, jos tarjoilu ei ole kohdillaan. Tästä miinukset Whitelle, joka ennen loukkaantumistaan vaelteli aivan varjojen mailla. Whiten osalta herää mielestäni kysymys, että onko hän edes parhaimmillaan sentterinä? Olisi mielestäni parempi kahden suunnan laiturina. Molemmat ovat kuitenkin nuoria eikä näin ollen ole mitään tarvetta olla huolissaan.
Logan Brown & Nick Paul
Molemmat pelasivat viime yönä Detroitissa ja antoivat hyviä näytteitä. Brown oli ajoittain hukassa vauhdin kanssa, mutta hänestä huomaa heti, kuinka offensiivista potentiaalia on enemmän kuin yhdessäkään muussa Senators sentterissä tällä hetkellä. Luistelu on myös parantunut huimasti viime kauden alusta. Brownin kehityskäyrä on ollut ylöspäin ja mahdollinen kärkisentterin paikka on edelleen mahdollinen, jos kehitys jatkuu. Toivottavasti saa olla ylhäällä isommalla vastuulla koko White poissaolon. Nick Paul oli eilen Detroitia vastaan loistava. AHL tehoja katsoessa olen ollut aivan varma, että hän on tullut täysin Brownin ja Bathersonin siivellä, mutta eilinen vauhdikas rymistely antoi viitteitä siitä, ettei Paulin NHL-ura ole vielä aivan tuhoontuomittu ajatus.
Alivoima
Alivoima on ollut mielestäni hyvää. D.J Smith on tuonnut tähän paljon parannusta. Häntä tietysti auttoi se, että Toronton viime kauden vakio alivoimapelaajat Hainsey, Zaitsev ja Brown tulivat mukana. Kaikki nämä kolme ovat olleet alivoimalla hyviä.
Ylivoima
Tässä on sen sijaan valtavasti tekemistä. Olen seurannut sarjaa lähes kymmenen vuotta erittäin aktiivisesti, mutta en ole ikinä aiemmin nähnyt niin luokatonta ylivoimaa NHL tasolla, jota Senators on alkukaudesta esittänyt. Pelkästään alueelle pääseminen on tuottanut ylitsepääsemättömiä ongelmia. Tässä on pakko tapahtua jotain.