Muutama sananen täältä fanijoukkojen ulkopuolelta. Ensinnäkään Boston ei kaatunut tuomareihin ja mm. Pastrnakin kiinnipitojäähy jatkoajalla oli selvääkin selvempi, eikä sellaista vaan voi jättää viheltämättä. Loukkaantumiset rokottivat Bruinsin rosteria. Krejcin, Spoonerin ja kolmen vakiopakin puuttuminen vaikutti ratkaisuhetkillä aivan liikaa. Toisaalta McAvoy ja Kuraly ottivat hienosti roolia, mutta junnu on aina junnu verrattuna marinoituneeseen veteraaniin.
Ja sitten Erik Karlsson. Ottawan kapteeni oli sarjan ylivoimaisesti paras pelaaja - vaikka pelaa kipulääkkeillä vasemman kantapään hiusmurtumien vuoksi. Aivan käsittämätön pelaaja joka vain paranee vanhetessaan (heh, Karlsson on 26-vuotias!). Muutenkin Senatorsilla on hieno draivi päällä. Brassard ja Ryan ovat huikeassa vireessä ja Craig Andersonin vaimon jo voiton puolella oleva syöpätaistelu on varmasti tuonut joukkueeseen sellaista yhtenäisyyttä, mikä tuo lisävirtaa pelaamiseen. Lisäksi Clarke MacArthur pelaa kahden kauden loukkaantumiskierteen jälkeen kuin nämä olisivat hänen viimeiset pelinsä. Pelkkä Cupin kiilto silmissään, koska tietää että seuraava kovempi isku päähän todennäköisesti päättää uran.