Näinhän se on. Ja usein naisen vähän korkeammasta äänestä tulee siihen karjuntaan ihan omanlainen demoninen sävynsä, vaikka toki matalalta murisevia naislaulajia on myös paljon.Ja siis rehellisesti onhan se nyt ihan helvetin seksikästä jos nainen osaa karjua hyvin. Samasta syystä fanitan myös mm. Jinjeriä ja Spiritboxia.
Kyllähän se tänään sitten tuli kuluvan vuoden kovin julkaisu tähän mennessä. Jo maistiainen oli kova, mutta kokonaisuus vielä kovempi. 20 minuuttia ihan sopiva mitta myös, kun musiikki hiukan vaativampaa. Huhhuh.
Mikäli on yhtään samanlainen kuin ne aiemmat julkaisut niin 20 minuuttia alkaa olemaan jo kipurajoilla niille äärimmäisen raskaaseen soitantaan tottuneillekin.
Näinhän se on. Ja usein naisen vähän korkeammasta äänestä tulee siihen karjuntaan ihan omanlainen demoninen sävynsä, vaikka toki matalalta murisevia naislaulajia on myös paljon.
Kannattaa muuten tsekata myös Infected Rain, jos on jäänyt jostain syystä löytämättä. Lenalta hoituu hienosti niin puhtaat vokaalit kuin örinäkin.
Ehkä Svalbard ja Walls Of Jericho lipsahtaa enemmän hösselinkin puolelle, mutta siinä minun suosikit naisvokalistibändeistä.
Svalbard:
Ehkä Svalbard ja Walls Of Jericho lipsahtaa enemmän hösselinkin puolelle, mutta siinä minun suosikit naisvokalistibändeistä.
Svalbard:
Wintersun on osaava metallibändi, ja Jari Mäenpää on osaava säveltäjä, vaikka ilmeisesti todella vaikea tyyppi kyseessä. Kyllä tuota uutta levyä sai taas odottaa, mutta pakko sanoa, että ihan priimaa sieltä taas tuli. Time ykkönen edelleen ehkä paras metallilevy mitä on Suomessa tehty, mutta ei tämä uusi kauaksi jää. Musavideoita ei ole, toivottavasti tästäkin joku studiolive tulee.
Ei ollut Wintersun meikäläisen metallia. Komeaa soitantaa kyllä, mutta kun on kasvanut kasaritrashin ja speedin sekä jonkun hiton D.R.I.:n, Dead Kennedysin ja kaikenlaisen muun levottoman kanssa...niin pilallehan sitä meni heti alkuvuosina koko ukko.Olisko tuossa tällaisen teknisen dödön ystävälle mitään? Kannattaako kokeilla? Oon sellaisessa paikassa nyt (häät), etten pääse kuuntelemaan.
Tämähän on tapahtumana ihan mielenkiintoinen, jos asuisin Porissa niin täytyisi varmaan itsekin tulla paikanpäälle ihmettelemään. Jos et ilmeisesti tiedä, niin Anima Hereticae on siis käytännössä aivan samanlaista sinfonista/mahtipontista äärimetallia mitä myös intoilemasi Assemble The Chariots on (jäin muuten miettimään, että on tämä peräti porilainen bändi?). Folkrim taas on sellaista perustason folkia, ihan kuuntelee mutta ei nyt mitään ihmeellistä..Lauantaina Porissa Mono Massive -metallifestari Anniksella.
18.00 Folkrim
19.00 Assemble The Chariots
20.00 Anima Hereticae
21.00 Nicole
22.00 Omnivortex
23.00 Wolfheart
Toista esiintyjää odotan suurella mielenkiinnolla, ja hiukan sellainen fiilinki, ettei tarvitse juuri tämän kokoluokan areenoilla enää pitkään veivailla. Erittäin kova.
Vanhoista tutuista tietysti Nicole ja Omnivortex päteviä. Muille mustan heposen mahdollisuus.
Vantaalta itse tuonne menossa, kaverit kun tuota järjestää.Tämähän on tapahtumana ihan mielenkiintoinen, jos asuisin Porissa niin täytyisi varmaan itsekin tulla paikanpäälle ihmettelemään. Jos et ilmeisesti tiedä, niin Anima Hereticae on siis käytännössä aivan samanlaista sinfonista/mahtipontista äärimetallia mitä myös intoilemasi Assemble The Chariots on (jäin muuten miettimään, että on tämä peräti porilainen bändi?). Folkrim taas on sellaista perustason folkia, ihan kuuntelee mutta ei nyt mitään ihmeellistä..
Tuomas Saukkosen yhdestäkään poppoosta en taas ole koskaan innostunut, mutta onhan Wolfheart aivan ylivoimainen pääesiintyjä tuossa joukossa..
Vähän myöhässä, mutta aina jos joku kysyy teknistä dödöä, niin oikea vastaushan on tottakai Necrophagist. Tämä on varmasti aiheeseen perehtyneelle tuttu, mutta laitetaan silti.Olisko tuossa tällaisen teknisen dödön ystävälle mitään? Kannattaako kokeilla? Oon sellaisessa paikassa nyt (häät), etten pääse kuuntelemaan.
Nämä Nightwishit ym.voisivat kuunnella vaikka läpi tuon levyn ja miettiä miten saadaan musiikkiin samaan aikaan energiaa, raskautta, tunnetta, herkkyyttä ja melodisuutta mistään näistä tinkimättä.
Nyt kun Wheres My Biblen Kave on nähnyt päivänvalon (kuunvalon?), niin muutan omaa aiempaa kantaani heti ensi kuuntelun perusteella. Kyseinen albumi kun potkii uskomattoman hienosti ja tarttumapintaa tästä kokonaisuudesta löytää varmasti jokainen joka albumin pariin haluaa tarttua ja toisaalta miksi ei haluaisi.Itse olen WMB:n nähnyt jopa livenäkin ja olihan ne nyt kovassa kunnossa myös livenä. Silti jaan tämän tuskasi jopa sen livevedon jälkeen. En osaa sanoa mikä tuossa bändissä oikein on, mutta jotenkin tuntuu olevan ainakin itselleni harvinaislaatuinen esimerkki yhtyeestä joka on pienempi kuin osiensa summa.
Kyllä WMB:n kunto livenä toki kannattaa käydä tarkastamassa. Itse valitettavasti huomasin siirtyväni keikan aikana niiltä parhailta pelipaikoilta kohti anniskelualuetta, mutta kuitenkin olut kädessä seurasin mielellään WMB:n keikan loppuun encoreineen.