king of the jungle
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
"Termiä oravanpyörä käytetään usein vertauskuvana loputtomalle ja turhalta tuntuvalle toiminnalle. Erityisesti sitä käytetään kritisoitaessa stressaavia töitä sekä elintasokilpailuun ja kuluttamiseen pohjautuvaa yhteiskuntaa."
Rutiini. Tuo termi, jolla pystyn itse kuvaamaan omaa elämääni ainakin viiden arkipäivän osalta viikossa. Viisi päivää viikosta menee täysin samanlaisella kaavalla. Vuorotyötä tekevänä ainoastaan ajankohdat muuttuvat. Toisella viikolla töihin mennään aamusta, toisella viikolla illasta.
Aamuvuoroon menet kuudelta ja töistä pääset kahdelta. Töiden jälkeen menet ruokakauppaan ja ostat ne samat eväät kuten aina ennenkin. Kotiin päästyäsi käyt suihkussa ja vietät tunnin-pari koneella uutiset/Jatkoajat yms. läpi käyden. Tämän jälkeen onkin aika asettua sohvalle ja katsot jääkiekkoa (KHL:ää, Liigaa) mitä nyt sieltä yleensä tuleekaan. Tämän jälkeen alkaakin olemaan aika unille, jotta jaksaa taas seuraavana aamuna. Yhdeksän maissa käyt pesemässä hampaat ja menet sängylle. Saatat vielä katsoa hetken katsoa televisiota tai surffata puhelimella ja noin kymmenen pintaan laitat pään tyynyyn. Yksi päivä on jälleen kulunut ja mietit päässäsi, kuinkako monta päivää vielä töitä kunnes on viikonloppu.
Iltavuorossa tapahtuu samanlaisia asioita, mutta vain eri järjestyksessä. Heräät noin kymmeneltä, jonka jälkeen käyt suihkussa. Teet aamupalaa ja vietät noin tunnin tietokoneella jälleen uutiset yms. lukien. Alat siinä kahdentoista pintaan jo valmistautumaan tulevaan työpäivään. Töihin menet kahdelta ja töistä pääset kymmeneltä. Töiden jälkeen käyt vielä siinä lähikaupassa, joka on yömyöhään asti auki. Kotiin päästyäsi käyt nopeasti suihkussa ja teet iltapalaa. Vietät tunnin koneella jälleen uutiset lukien. Tämän jälkeen ehkä matsi-kaksi NHL:ää Xboxilla ja sitten onkin aika taas käydä pesemässä hampaat ja menet sängyllesi. Siitä ehkä vielä jos NHL:ää katsoisi yhden tai kaksi erää ja uni jo alkaakin tulla. Nukahdat kahden-kolmen maissa ja heräät kymmeneltä. Ympyrä on sulkeutunut.
Viikonloppuisin näet kavereitasi ja vietät ihan hyviä hetkiä. Ainoa ongelma on se, että ne viikonloput menevät aivan älyttömän nopeasti. Kuin alta aikayksikön on jälleen sunnuntai-ilta ja mietit elämääsi.
Joka viikonloppu laitat sen viisi riviä lottoa/kenoa ja toivot josko se nyt osuisi kohdalle.
Ei, tavoitteena ei lähtökohtaisesti ole päästä ajamaan hienoilla autoilla ja saada naapureita kateellisiksi vaan tavoitteena olisi saada edes sen verran, jotta voisi olla vuoden tai kaksi tekemättä töitä. Saada tehdä enemmän asioita, joista nauttii ja olla irti aikatauluista, jotka työt niin kovasti määrittelee.
Tällä hetkellä ei ole mahdollista irtaantua töistä noin vain. Säästössä ei ole niin paljon ja pamahtaisin luultavasti maksuhäiriön puolelle hyvin nopeasti, jos jäisin ilman palkkatuloja.
Nuo hetket joita tietokoneella vietän, niin usein käyn katsomassa eri työpaikkoja. Jotain, edes jotain uutta tähän rutinoituneeseen elämään. Nykyinen työ ei ole erityisen perseestä, mutta se on sitä samaa puurtamista päivästä toiseen. Samanlaiset rutiinin niin työssä kuin kotonakin.
Tiedän kyllä, että minä itse olen se joka voin itseäni auttaa. Tehdä asioita eri tavalla ja yrittää tehdä asioita, joista oikeasti nauttii.
Tämä onkin vain esimerkki siitä, kuinka oravanpyörään joutuu ja mikään ei enää tunnu miltään. Kaikki on vain sitä samaa harmaata. Näin on nyt ollut kohta viimeiset kolme vuotta ja kun ikääkin on vasta 25v., niin tuntuu että tässäkö se elämä nyt oli. Tätä samaa puurtamista loppuun asti. Nyt vasta viime aikoina herännyt asioita ajattelemaan.
"Often, people work long hard hours at jobs they hate to earn money to buy things they don't need, to impress people they don't like." — Nigel Marsh
Rutiini. Tuo termi, jolla pystyn itse kuvaamaan omaa elämääni ainakin viiden arkipäivän osalta viikossa. Viisi päivää viikosta menee täysin samanlaisella kaavalla. Vuorotyötä tekevänä ainoastaan ajankohdat muuttuvat. Toisella viikolla töihin mennään aamusta, toisella viikolla illasta.
Aamuvuoroon menet kuudelta ja töistä pääset kahdelta. Töiden jälkeen menet ruokakauppaan ja ostat ne samat eväät kuten aina ennenkin. Kotiin päästyäsi käyt suihkussa ja vietät tunnin-pari koneella uutiset/Jatkoajat yms. läpi käyden. Tämän jälkeen onkin aika asettua sohvalle ja katsot jääkiekkoa (KHL:ää, Liigaa) mitä nyt sieltä yleensä tuleekaan. Tämän jälkeen alkaakin olemaan aika unille, jotta jaksaa taas seuraavana aamuna. Yhdeksän maissa käyt pesemässä hampaat ja menet sängylle. Saatat vielä katsoa hetken katsoa televisiota tai surffata puhelimella ja noin kymmenen pintaan laitat pään tyynyyn. Yksi päivä on jälleen kulunut ja mietit päässäsi, kuinkako monta päivää vielä töitä kunnes on viikonloppu.
Iltavuorossa tapahtuu samanlaisia asioita, mutta vain eri järjestyksessä. Heräät noin kymmeneltä, jonka jälkeen käyt suihkussa. Teet aamupalaa ja vietät noin tunnin tietokoneella jälleen uutiset yms. lukien. Alat siinä kahdentoista pintaan jo valmistautumaan tulevaan työpäivään. Töihin menet kahdelta ja töistä pääset kymmeneltä. Töiden jälkeen käyt vielä siinä lähikaupassa, joka on yömyöhään asti auki. Kotiin päästyäsi käyt nopeasti suihkussa ja teet iltapalaa. Vietät tunnin koneella jälleen uutiset lukien. Tämän jälkeen ehkä matsi-kaksi NHL:ää Xboxilla ja sitten onkin aika taas käydä pesemässä hampaat ja menet sängyllesi. Siitä ehkä vielä jos NHL:ää katsoisi yhden tai kaksi erää ja uni jo alkaakin tulla. Nukahdat kahden-kolmen maissa ja heräät kymmeneltä. Ympyrä on sulkeutunut.
Viikonloppuisin näet kavereitasi ja vietät ihan hyviä hetkiä. Ainoa ongelma on se, että ne viikonloput menevät aivan älyttömän nopeasti. Kuin alta aikayksikön on jälleen sunnuntai-ilta ja mietit elämääsi.
Joka viikonloppu laitat sen viisi riviä lottoa/kenoa ja toivot josko se nyt osuisi kohdalle.
Ei, tavoitteena ei lähtökohtaisesti ole päästä ajamaan hienoilla autoilla ja saada naapureita kateellisiksi vaan tavoitteena olisi saada edes sen verran, jotta voisi olla vuoden tai kaksi tekemättä töitä. Saada tehdä enemmän asioita, joista nauttii ja olla irti aikatauluista, jotka työt niin kovasti määrittelee.
Tällä hetkellä ei ole mahdollista irtaantua töistä noin vain. Säästössä ei ole niin paljon ja pamahtaisin luultavasti maksuhäiriön puolelle hyvin nopeasti, jos jäisin ilman palkkatuloja.
Nuo hetket joita tietokoneella vietän, niin usein käyn katsomassa eri työpaikkoja. Jotain, edes jotain uutta tähän rutinoituneeseen elämään. Nykyinen työ ei ole erityisen perseestä, mutta se on sitä samaa puurtamista päivästä toiseen. Samanlaiset rutiinin niin työssä kuin kotonakin.
Tiedän kyllä, että minä itse olen se joka voin itseäni auttaa. Tehdä asioita eri tavalla ja yrittää tehdä asioita, joista oikeasti nauttii.
Tämä onkin vain esimerkki siitä, kuinka oravanpyörään joutuu ja mikään ei enää tunnu miltään. Kaikki on vain sitä samaa harmaata. Näin on nyt ollut kohta viimeiset kolme vuotta ja kun ikääkin on vasta 25v., niin tuntuu että tässäkö se elämä nyt oli. Tätä samaa puurtamista loppuun asti. Nyt vasta viime aikoina herännyt asioita ajattelemaan.
"Often, people work long hard hours at jobs they hate to earn money to buy things they don't need, to impress people they don't like." — Nigel Marsh