Opetustyö

[Sphinx]

En nyt ihan 100% varma ole, mutta tekniikan tieteellisessä tutkimuksessa ohjeistetaan käyttämään numeroita noissakin tapauksissa, koska se on selkeämpää. Tuota muistan joskus ihmetelleeni, mutta mielestäni lukujen esittäminen lukuina on parempi.

Joo, eihän tuo tuossa huono esitystapa ole. Kuitenkin jos tuossa saivartelemaan haluaa lähteä, niin kuin opettaja oli halunnut, niin enemmän tuossa olisi aihetta saivartelulle kuin oppilaan täsmällisen oikeissa vastauksissa. Varsinkin, kun tuossa on samoissa lauseissa aina vuorotellen esitetty lukuja numeroin ja kirjaimin, siis "kahdeksan sämpylän pusseja on 4", eikä "8 sämpylän pusseja on 4" tai "kahdeksan sämpylän pusseja on neljä".

Twitterissä sanotaan, että kouluopetuksen mukaan ensimmäisen luvun pitäisi olla kertoja ja toisen kerrottava, mutta onhan se nyt täysin ylivoimainen kolikonheittotehtävä korkeakoulunkin käyneelle, saati 2-luokkalaiselle osata lukea opettajan mielenliikkeitä, jotta tietäisi kumpaa lukua opettaja ajattelee "kertojana" ja kumpaa "kerrottavana", kun tehtävän voi suorittaa yhtä hyvin kummin päin tahansa.

 

[Sphinx]

Itse asiassa kun vähän googlettelee niin näyttäisi siltä, että jo lähemmäs kymmenen vuoden ajan olisi ala-asteella rokotettu pisteitä siitä jos ei ole osannut hahmottaa jotain "kertojaa" ja "kerrottavaa" samoin päin kuin opettaja vaan on osoittanut monipuolisempaa hahmotuskykyä.

 

[redlate]

Näin sanottiin myös oppikirjamme vastausosiossa, ja näin sanoi myös opettajamme. Silti en ole vielä tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miksi oma vastaukseni −999 ei kelvannut.

Nyt täytyy olla kyllä Kirjoittelijan kanssa samaa mieltä, jos tehtävän annossa on tosiaan puhuttu kokonaisluvuista. Yleensä lukuteoria käsitteleen luonnollisia lukuja N = {1,2,3,...}, jolloin 102 on oikea vastaus.
Ja juu, mulle nolla ei ole luonnollinen luku.

 

[pernaveikko]

”Katsoi tunnilla koulun Ipadilta pornoa” - uusi Instagram-tili vuotaa oppilaiden saamat Wilma-nootit nettiin (Iltalehti)

Wilma on, jos ei nyt päivittäin, niin säännöllisesti kuitenkin julkisuudessa. Olisiko ehkä parempi ottaa reissuvihko takaisin.

 

[TosiFani]

”Katsoi tunnilla koulun Ipadilta pornoa” - uusi Instagram-tili vuotaa oppilaiden saamat Wilma-nootit nettiin (Iltalehti)

Wilma on, jos ei nyt päivittäin, niin säännöllisesti kuitenkin julkisuudessa. Olisiko ehkä parempi ottaa reissuvihko takaisin.

Mikä estää ottamasta valokuvaa reissuvihon sivuista ja jakamasta niitä Instagramissa?

 

[pernaveikko]

Mikä estää ottamasta valokuvaa reissuvihon sivuista ja jakamasta niitä Instagramissa?

Totta, ajattelin, jos joku asia tehdään hankalammaksi, niin into siihen vähenee, mutta eihän se tietenkään sen vaikeampaa olisi tuokaan.

Tuohon voisi joku opettaja kommentoida, kun kuulee sanottavan kuinka opettajat laittavat Wilmaan todella herkästi viestejä. Siihen reissuvihko ehkä toimisi, että olisi sitten ns. oikeaa asiaa sikäli, jos tuo havainto pitää paikkansa.

 

[Jymäkkä]

Tuohon voisi joku opettaja kommentoida, kun kuulee sanottavan kuinka opettajat laittavat Wilmaan todella herkästi viestejä. Siihen reissuvihko ehkä toimisi, että olisi sitten ns. oikeaa asiaa sikäli, jos tuo havainto pitää paikkansa.

Joo, opettajille vähän "liian helppo" keino laittaa viestiä kotiin. Vanhaan aikaan, kotiin oltiin yhteydessä vasta, kun oli ihan oikeaa asiaa, ja kaikki varmaan tyytyväisempiä. Toisaalta opettajien myös odotetaan merkkaavan tapahtumia aktiivisesti wilmaan.

Itse en merkkaa mitään tuntimerkintöjä poissaoloja lukuun ottamatta. Tavallisia viestejäkin tulee nykyisin jo ihan liikaa, ja vastausten tasohan siinä kärsii, kun jaksa kaikille kovin pitkästi vastata.

 

[TosiFani]

...Itse en merkkaa mitään tuntimerkintöjä poissaoloja lukuun ottamatta. Tavallisia viestejäkin tulee nykyisin jo ihan liikaa, ja vastausten tasohan siinä kärsii, kun jaksa kaikille kovin pitkästi vastata.

Eli et käytä Wilmaa lainkaan positiivisen palautteen antamiseen?

 

[Jymäkkä]

Eli et käytä Wilmaa lainkaan positiivisen palautteen antamiseen?

En, palautteen voi antaa myös suullisesti tunneilla. Mutta siis lukiosta kyse, vähän eri kuin ylä- asteella.

 

[TosiFani]

En, palautteen voi antaa myös suullisesti tunneilla. Mutta siis lukiosta kyse, vähän eri kuin ylä- asteella.

Juu, toisen asteen koulutus on tässä suhteessa täysin eri asia, kun peruskoulu.

 

[Saxon-747]

Joo, opettajille vähän "liian helppo" keino laittaa viestiä kotiin. Vanhaan aikaan, kotiin oltiin yhteydessä vasta, kun oli ihan oikeaa asiaa, ja kaikki varmaan tyytyväisempiä. Toisaalta opettajien myös odotetaan merkkaavan tapahtumia aktiivisesti wilmaan.

Nuorimmalla pojalla vaihtui opettaja joka merkkaa kai joka ikisen asian wilmaan... Haluaa myös että vanhemmat kommentoi ja ottaa kantaa. Ihan jokaista narahdusta ei vaan kiinnosta millään tapaa kommentoida eikä kyllä kiinnostaisi tietääkään, koska yhtäkään tarpeellista viestiä ei opettaja ole saanut aikaan. Entinen opettaja hoiti palautteen ihan kasvotusten ja siitä tykkäsikin oppilaat vaikka ope olikin "tiukka". Nyt on joku posiitiviisen opsin sketsihahmo joka ei saa mitään aikaan...

 

[Jymäkkä]

Nuorimmalla pojalla vaihtui opettaja joka merkkaa kai joka ikisen asian wilmaan... Haluaa myös että vanhemmat kommentoi ja ottaa kantaa. Ihan jokaista narahdusta ei vaan kiinnosta millään tapaa kommentoida eikä kyllä kiinnostaisi tietääkään, koska yhtäkään tarpeellista viestiä ei opettaja ole saanut aikaan. Entinen opettaja hoiti palautteen ihan kasvotusten ja siitä tykkäsikin oppilaat vaikka ope olikin "tiukka". Nyt on joku posiitiviisen hopsin sketsihahmo joka ei saa mitään aikaan...

No se on juuri näin, monesta asiasta riittää se koulun oma kurinpito ja asian käsittely. Ilman muuta isommat asiat sitten erikseen, kuten vaikka kiusaaminen, selvät oppimisvaikeudet ja "rajan ylittävä" asiaton käytös.

@TosiFani : En mä sinänsä pidä omaa toimintatapaani mitenkään ainoana oikeana, ei se pahasta ole positiivista tai muuta kommenttia wilmaan merkitä, jos em. yli- innokas raportointi unohdetaan. Ei vaan oikeen istu tyyliini. Olen tällainen introvertti persoona, en mikään empaattinen kansankynttilä, joka luo luokkaan letkeän tunnelman. Menen asia edellä ja aineenhallinta on huippuluokkaa, vaikka itse kehunkin. Kaikille ei sovi, mutta jos jaksaa kuunnella, niin oppii varmasti. Oppilaat tietää tämän, ja varmaan huolestuvat, jos alan kovasti wilmamerkintöjä rustaamaan ;)

 

[Saxon-747]

No se on juuri näin, monesta asiasta riittää se koulun oma kurinpito ja asian käsittely. Ilman muuta isommat asiat sitten erikseen, kuten vaikka kiusaaminen, selvät oppimisvaikeudet ja "rajan ylittävä" asiaton käytös.

Näin pitäisikin olla mutta meillä tulee jokainen hihittelykin tunnilla tietoon... joka on siis jo hoidettu ja sovittu koulussa.

 

[Jymäkkä]

Näin pitäisikin olla mutta meillä tulee jokainen hihittelykin tunnilla tietoon... joka on siis jo hoidettu ja sovittu koulussa.

Samoja kokemuksia itsellänikin yhden pojan luokanopettajan kanssa. Oli väsyttävää, ja kun aluksi vielä luuli sitten, että pojan käytös on oikeasti mennyt paljon huonompaan suuntaan. Tämä oli kyseisen opettajan ensimmäinen työpaikka, ja oli vielä saanut aineenopettajan koulutuksen, vaikka työpaikka oli alakoulussa. Selkeästi oli sellaista nuoren opettajan ideaalisuutta ja pilkuntarkkuutta pelissä, ja kun se yläkoulun/lukion aineenopettajan homma eroaa aika tavalla tuosta luokanopettamisesta. Mutta oppia ikä kaikki, ja varmastikin pätevä opettaja hänestäkin kuoriutui särmien hioutuessa. Silloin oli kyllä välillä pitelemistä, ettei laukonut kotona lasten kuullen mielipiteitä ko. opettajasta. Tuota vältän kyllä kuin ruttoa, koska lapsi/nuori kyllä imee sen asenteen hetkessä, ja silloin opettajan auktoriteetti on viimeistään mennyttä.

 

[TosiFani]

No se on juuri näin, monesta asiasta riittää se koulun oma kurinpito ja asian käsittely. Ilman muuta isommat asiat sitten erikseen, kuten vaikka kiusaaminen, selvät oppimisvaikeudet ja "rajan ylittävä" asiaton käytös.

@TosiFani : En mä sinänsä pidä omaa toimintatapaani mitenkään ainoana oikeana, ei se pahasta ole positiivista tai muuta kommenttia wilmaan merkitä, jos em. yli- innokas raportointi unohdetaan. Ei vaan oikeen istu tyyliini. Olen tällainen introvertti persoona, en mikään empaattinen kansankynttilä, joka luo luokkaan letkeän tunnelman. Menen asia edellä ja aineenhallinta on huippuluokkaa, vaikka itse kehunkin. Kaikille ei sovi, mutta jos jaksaa kuunnella, niin oppii varmasti. Oppilaat tietää tämän, ja varmaan huolestuvat, jos alan kovasti wilmamerkintöjä rustaamaan ;)

Wilma on hyvä keino viestiä kodin kanssa, kunhan opettaja löytää se oikean tavan eri oppilaiden kanssa. Toinen koti haluaa tietää mitä koulussa tapahtuu, toisia ei syystä tai toisesta kiinnosta. On koteja ja oppilaita, jotka kaipaavat enemmän positiivista palautetta, toiset taas pärjäävät vähemmällä. Wilma on edelleen keino viestiä, ei itseisarvo. Minusta esim. viikkotasolla tapahtuva perusviestintä, opettaja kertoo muutamalla lauseella miten koulussa menee, on hyvä tahti, poikkeukset sitten erikseen. Itsekin olen introvertti, enkä ymmärrää tuntitasolla tapahtuvaa viestintää, ehkä joitain erityisoppilaita lukuunottamatta. Itsellä on ollut aina vähän oppilaita ja yleensä olen heille kirjoittanut perjantaisin muutaman lauseen Wilmaan. Jos taas opettaa esim. 200 oppilasta viikossa, ymmärrän ettei viestejä kirjoitella kuin poikkeustapauksissa.

Koulutaso myös vaikuttaa eli alakoulussa opettajalla on omat oppilaat, kun taas yläkoulun puolella voi olla useita satoja oppilaita. Ja toisen asteen koulu on tosiaan eri asia, silloin oppilaiden pitääkin ottaa vastuuta omasta toiminnastaan.

 

[Saxon-747]

Samoja kokemuksia itsellänikin yhden pojan luokanopettajan kanssa. Oli väsyttävää, ja kun aluksi vielä luuli sitten, että pojan käytös on oikeasti mennyt paljon huonompaan suuntaan. Tämä oli kyseisen opettajan ensimmäinen työpaikka, ja oli vielä saanut aineenopettajan koulutuksen, vaikka työpaikka oli alakoulussa. Selkeästi oli sellaista nuoren opettajan ideaalisuutta ja pilkuntarkkuutta pelissä, ja kun se yläkoulun/lukion aineenopettajan homma eroaa aika tavalla tuosta luokanopettamisesta. Mutta oppia ikä kaikki, ja varmastikin pätevä opettaja hänestäkin kuoriutui särmien hioutuessa. Silloin oli kyllä välillä pitelemistä, ettei laukonut kotona lasten kuullen mielipiteitä ko. opettajasta. Tuota vältän kyllä kuin ruttoa, koska lapsi/nuori kyllä imee sen asenteen hetkessä, ja silloin opettajan auktoriteetti on viimeistään mennyttä.

Ei meilläkään lasten kuullen opettajasta mielipiteitä lauota ihan samasta syystä. Tuo turhan hössötys vaan peittää alleen kaiken asiankin... Ei siis ihan älyttömästi kiinnosta lukea että kouluruoka ei ole maistunut... Se tiedetään ihan ilman viestiäkin jos on sellaista tarjolla mistä toinen ei pidä. Sinänsä helppo meillä nuorimman pojan kanssa koska ottaa koulun muutenkin tunnollisesti. Monesti naurettu että jos olisi vanhempaa poitsua opettamassa niin viestiä tulisi vartin välein... hänkin hoitaa kyllä hyvin koulunsa, mutta välillä on vähän liikaa vauhtia.

 

[scholl]

Minusta esim. viikkotasolla tapahtuva perusviestintä, opettaja kertoo muutamalla lauseella miten koulussa menee, on hyvä tahti.

Entisaikaan oli vanhempien ilta kerran vuodessa ja jos oppilas aiheutti hankaluuksia, opettaja soitti kotiin. Minkä ihmeen takia pitää viestiä enemmän? Eihän tuossa jää oppilaalle itselle mitään yksityisyyttä.

 

[Kirjoittelija]

Minä kuuntelin joskus yöbussilla lentokentälle matkustaessani Itä-Helsingissä ala-asteella työskentelevien opettajien keskustelua. Heistä yksi sanoi, että sinne Wilmaan on ihan turha kirjoitella mitään. Niistä oppilaista, joiden vanhempia Wilma-viestit kiinnostaisivat, ei ole paljon kirjoitettavaa, kun hommat sujuu juuri niin kuin pitääkin. Ja vastaavasti niiden oppilaiden, joista riittäisi Wilmaan tarinaa vaikka kuinka paljon, kotiväkeä ei lasten koulunkäynti kiinnosta paskan vertaa.

 

[sampio]

En nyt ole varma, mistä Wilma-kirjoittelusta nyt puhutaan. Jos kyse on viesteistä, otan yhteyden tarvittaessa yleensä aineen opiskeluun liittyvänä tai luokanohjaajan toki muissakin merkeissä. Mitään viikottaisiakaan kontakteja en tämän hetkiseen yli satapäiseen oppilaslaumaani pidä, vaan aika usein tulee jututettua junnuja lennosta.

Toistuvat rikkeet ja tuntihäiriöt kirjaan Wilman tuntimerkintöihin, kuten selkeät myöhästymiset, koulualueelta poistumiset ja poissaolotkin. Läksyjä en juuri teetä, mutta silloin harvoin kuin sellaisia on ollut, kirjaan niidenkin laiminlyönnit. Mitään kynän unohtamisia, minuutin myöhästelyjä ja kellon katsomisia kännyköistä en todellakaan kirjaa Wilmaan.

Positiivista pyrin kaivamaan jokaisesta oppilaasta joskus, mutta varsin vaikeaa se joistain on, ja meinaan äärimmäisen passiivisia tapauksia tällä. Ääripäiden kanssa tulee aina toimeen, perustyypit hoituu helpoiten ja friikeillekin on kannustavaa sanottavaa, mutta sitten on ne muutamat, jotka vetävät samalla ilmeellä muun luokan nauraessa tai itkiessä. Positiivinen palaute, olit paikalla. Hengitit. Katsoit muuallekin kuin kenkiisi...

Mutta siis, Wilma-merkinnät ovat kyllä ehdoton osa kodin ja koulun välistä kommunikaatiota, vaikka niillä hiukan huono maine onkin. Antaa opettajalle tukea erinäisiin päätöksiin, kun voi esittää selkeän dokumentin ajatustensa tueksi ja keskivertoperheissä lisäksi pitää ajantasalla huoltajat koulun toiminnasta kokeineen, tapahtumineen ja oppilaan kuulumisineen.

 

[pernaveikko]

Ja sekin toki kiinnostaa kuinka paljon niitä viestejä tulee sitten vanhemmilta ja varsinkin mihin kellonaikoihin? Onko esimerkiksi aamuyöstä sekavia viestejä niin kuin vaikka Jatkoajalle.

Niitä vanhempia mitä ei lasten koulunkäynti kiinnosta, niin ei toisaalta välttämättä sitten Wilmakaan kiinnosta edes yöllä.

 

[Jymäkkä]

Niitä vanhempia mitä ei lasten koulunkäynti kiinnosta, niin ei toisaalta välttämättä sitten Wilmakaan kiinnosta edes yöllä.

Usein noilta vanhemmilta on wilma- tunnukset hukassa, eli eivät edes pääse wilmaan.

 

[sampio]

Ja sekin toki kiinnostaa kuinka paljon niitä viestejä tulee sitten vanhemmilta ja varsinkin mihin kellonaikoihin? Onko esimerkiksi aamuyöstä sekavia viestejä niin kuin vaikka Jatkoajalle.

Niitä vanhempia mitä ei lasten koulunkäynti kiinnosta, niin ei toisaalta välttämättä sitten Wilmakaan kiinnosta edes yöllä.

Ei ole kyllä yhtään selkeää känniviestiä toistaiseksi tullut. Pari kertaa vajaan kymmenen vuoden aikana on yhdistettyjä keittiöfilosofian ja kahden markan pedagogiikan luentoja tarjottu luettavaski, niissä ehkä voi taustalla rohkaisuryyppykin olla, mutta ei kuitenkaan mitään känniavautumisia tai peniksen kuvia ole tullut vastaan. Onneksi. Kertaalleen kyllä eräs oppilas murtautui koulun sisäiseen verkkoon ja tulostutti kymmenittäin värillisiä perseen kuvia yhden opettajan luokkaan. Vaikea oli pitää pokkaa, kun kuuntelin opettajan loukkaantunutta avautumista asiasta opehuoneessa. Kas, kun juuri sulle nuo perseet osuivat.

 

[Prof. Puck]

Lainaan @dana77 toisesta ketjusta liittyen opetukseen ja osoitettuun poikien heikentyneen oppimistuloksiin ja kuinka tasa-arvoisesti koulu ottaa huomioon poikien "erityistarpeet" opetuksessa...

Minä en ole niin sanonut vaan halunnut tietää mitä tehdään väärin. Pidän jokseenkin vaikeana korjata ongelmaa josta ei tiedetä mikä se on

Ei minullakaan mitään vastausta tähän ongelmaan ole, lähinnä anekdootti viime kesältä. Kävimme tekemässä pienen päivävaelluksen, sellaisen jonka myös lasten kanssa pystyy tekemään. Sää oli erinomainen, joten liikkeellä oli paljon porukkaa ja erityisesti lapsiperheitä. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ne perheellliset joissa oli poikia, oli sotatila päällä.. pojilla naama norsunvitulla ja kyllä siellä aika moni poika itkuakin tuhersi. Syykin oli hyvin kuuluvissa; koska pojat oli raahattu pois tietokoneen ja pelikonsolien ääreltä luontoon "reippailemaan". Sen sijaan jokaikinen tyttölapsi (ilman poikkeusta) käveli vastaan hymy kasvoilla ja jopa tervehtien ventivieraita. Ero oli niin huomattava, että aloimme tuosta jopa vitsailemaan.

Miten se liittyy keskustelunaiheeseen... No ei suoraan mitenkään, mutta kuin ehkä sen verran, että tytöt tuntuvat vieläkin olevan niitä tottelevaisempia ja kuuliaisempia kuin pojat ja varmaan tämä sama on nähtävissä myös kouluissakin? Ja ehkä tässä sellaisen jättiläisenloikan voisi myös tehdä, että kun ne tekniset vempaimet tuntuvat olevan niin rakkaita varsinkin pojille, niin ehkä opetusta voisi entisestään kehittää siihen suuntaan, että niiden avulla saisi myös pojat kiinnostumaan oppimisesta?

Tai voihan näin jo ollakin... ei minulla ole mitään käsitystä tämänpäivän peruskoulusta tai opetusmetodeista? Mutta onhan palstalla paljon opettajia, olisi mukava kuulla heidän kommenttinsa aiheeseen liittyen?

 

[Jymäkkä]

Lainaan @dana77

Miten se liittyy keskustelunaiheeseen... No ei suoraan mitenkään, mutta kuin ehkä sen verran, että tytöt tuntuvat vieläkin olevan niitä tottelevaisempia ja kuuliaisempia kuin pojat ja varmaan tämä sama on nähtävissä myös kouluissakin? Ja ehkä tässä sellaisen jättiläisenloikan voisi myös tehdä, että kun ne tekniset vempaimet tuntuvat olevan niin rakkaita varsinkin pojille, niin ehkä opetusta voisi entisestään kehittää siihen suuntaan, että niiden avulla saisi myös pojat kiinnostumaan oppimisesta?

Tai voihan näin jo ollakin... ei minulla ole mitään käsitystä tämänpäivän peruskoulusta tai opetusmetodeista? Mutta onhan palstalla paljon opettajia, olisi mukava kuulla heidän kommenttinsa aiheeseen liittyen?

Kyllä vempaimia ja pelejä on tuotu kouluun ja opetukseen. Nyt on meneillään murrosvaihe, jossa mennään vielä vähän tekniikka edellä. Tuodaan kouluun ja opetukseen jos mitä laitteita, mutta niitä ei välttämättä osata vielä järkevästi käyttää osana opetusta, vaan tuloksena enemmän "kivaa" räpläämistä ilman varsinaista oppimista. Suurin osa opettajista on vanhan koulun kasvatteja, ja tosiasia on, että silloin tätä tietokone- avusteista oppimisprosessia on vaikea ymmärtää, kun sitä ei ole itse läpikäynyt. Voi opiskella, mutta käytännön harjoittelu yrittämisineen ja erehtymisineen on käytävä läpi. Asia korjaantunee pikku hiljaa opettajakunnan uudistuessa. Jossain vaiheessa kaikilla opettajilla on tietotekniikka ollut arkipäivää jo omana kouluaikanaan.

Toinen asia on, että ei pidä luulla, että oppimisesta saataisiin jotenkin kivaa ja helppoa pelin ja laitteiden avulla. Ne voivat monipuolistaa ja tehostaakin oppimista, mutta loppujen lopuksi on aina tehtävä se raaka opiskelutyö. En nyt puhu mistään ulkoa pänttäämisestä, vaan asioiden ymmärtämisestä. Vaikkapa matematiikassa on raapustettava(tai ruudulle näppäiltävä) ne asiat auki ja ymmärrettävä, mitä laskuissa tapahtuu ja miksi mitäkin tehdään. Näissä prosesseissa ollaan usein hyvin vahvasti epämukavuusalueella ennen ahaa- elämystä. Jotenkin tuon sietäminen, samoin kuin motivaatio tarpeellisen opiskelutyön suorittamiseen on vähentynyt. Ihan omien lapsien kohdalla epäilen ainakin, että ruutukulttuurin antamat nopeat mielihyväpalkinnot ovat osana tässä...Koulu ei voi silti jämähtää norsunluutorniinsa, yhteiskunnan ja oppilaiden muuttumiseen pitää reagoida, ja pelata niillä merkeillä, mitä on käsissä.

 

[TosiFani]

Lainaan @dana77 toisesta ketjusta liittyen opetukseen ja osoitettuun poikien heikentyneen oppimistuloksiin ja kuinka tasa-arvoisesti koulu ottaa huomioon poikien "erityistarpeet" opetuksessa...

Peruskoulu on varsinkin yläkoulun puolella varsin jäykkä ja aineorientoitunut ja kun laman seurauksena lähes kaikki tukitoimet on poistettu ja opetusryhmiä kasvatettu, murrosiän kovinta vaihetta läpikäyvät pojat kärsivät eniten. Minusta tämän on ongelman ydin kaikessa yksinkertaisuudessaan.