Ei kai tässä aivan onnellisia olla, mutta tyytyväinen on oltava. Työhaastattelu meni hyvin ja ihmettelen, mikäli kutsua toiselle kierrokselle ei tule. Ensi viikolla olisi toiseen lafkaan ensimmäinen haastattelu. Molemmat duunit ovat omalla tavallaan kiinnostavia, toinen jopa suoraan omalta alalta, jolta avautuu paikkoja varsin harvoin. Lisäksi sain sovittua tälle kuulle työvuoroja vanhaan duunipaikkaan, ja uudelta paikkakunnalta tuli tieto, että edullinen asunto olisi tarjolla. Mökki on vaimon uuden työpaikan lähellä, joten arjen logistiikka helpottuu taas pykälän verran. Niin, ja vaimon palkka nousee yksityiselle sektorille siirtymisen myötä huomattavasti ja päälle tulee hyvät edut. Kaiken kruunaa se, että huomenna on tarkoitus mennä istumaan iltaa ystävien kanssa.
Nyt asiat etenevät niin mallikkaasti, että todennäköisesti taitan nilkkani huomenna ja jään työttömäksi lokakuun alusta lukien. Pessimisti ei pety koskaan.