Olin eilen soittelemassa kaverini luona, ja siitä jäi mahtava fiilis. Kaverilla on sellainen musiikkiohjelma koneellaan, kunnon äänikortti ja muuta kivaa. Eivät ne ole mitään ammattilaisten tavaroita varmaankaan, mutta meille amatööreille ne riittivät ja riittävät vallan mainiosti. Sai soitella kaverin sähkökitaralla "purkkiin" pientä settiä.
Rytmissäkin pysyttiin, kun kaverin syntikasta sai metronomiin lisälaitteksi rumpukompin, pelkän metronomin tikityksen avulla oli rytmi hieman hakusessa. Se löytyi pelkällä tikityksellä, mutta katosi myös paljon helpommin. Rumpukompin avulla saattoi aivan huoletta laittaa jotain omaa maustetta komppiin ja silti homma pysyi tahdissaan.
En tiedä, olenko vain vähän onnellinen ihminen muutenkin, mutta jäi oikeasti todella hyvä fiilis. Sitä saamme kehiteltyä eteenpäin niin, että kaksi kaveria laulaa, ja tämä, kenen luona olin käymässä, hallitsee laulamisen lisäksi kitaran soolopuolen, ja basistikin meillä periaatteessa on. Kun näitä on tarpeeksi kasassa, voidaan ne polttaa levylle ja kuunnella, miltä se kuulostaa.
Vaikka kaikki on ihan harrastepohjalla, ei äkkiä tule sählyn lisäksi mieleen mukavampaa harrastusta kuin musiikki. Olen henkilökohtaisesti todella onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen oppinut soittamaan kitaraa.