Juoksin eilen elämäni ensimmäistä kertaa 10 km lenkin! Viime vuoden puolella tuli luvattua kavereille että osallistun erääseen juoksutapahtumaan 10 km matkalle. No, aloitin kunnon kohottamisen talvella polkemalla vimmatusti kuntopyörä ja tuloksiakin näkyi. Kutakuinkin samoihin aikoihin lopetin myös tupakinpolton joten homma tuntui olevan hanskassa.
Yllättäen kesän lähestyessä motivaatio lopahti, ja painoakin tuli 4 kiloa lisää ja aloin jo toivoa että telon jalkani tai luonnonmullistus pyyhkäisee Myrskylän kartalta ettei vaan tarvitse osallistua juoksuun... Ei onnistunut ei... pari viikkoa sitten juoksukaverini jolla on yhtä rautainen kunto kuin minulla, houkutteli mukaansa pururadalle. 5 kilsaa juostiin ja tuntui yllättävän helpolta. Tosin hitaammin jos olisin juossut olisin mennyt takaperin... Kävin vielä kertaalleen juoksemassa sen 5 km ja eilen juostiin koko kymppi. Ensi sunnuntaina on sitten se varsinainen näytön paikka.
Edelleen ihmettelen miten se menikin melko vaivattomasti, aikaa meni joku tunti ja vartti, ei mielestäni huonosti sellaiselle joka ei ole juuri koskaan juossut muuten kuin bussiin ja poliisia pakoon. Ilmeisesti kuntopyörän päällä hikoillut tunnit eivät menneetkään hukkaan. Ensi vuonna 20 km.