Rotukäsitteen ongelma on lähinnä etymologinen. Race ja breed kääntyvät molemmat meillä roduksi. ”Ihmisrodut” ovat juurikin yhtä todellisia kuin ”koirarodut”, mutta itse rotusana on kiistanalainen biologiasssa. Populaatio on nykyään korrektimpi muoto, mutta mielestäni myös huonompi, koska populaatio on käsitteenä vielä monitulkintaisempi.
Kiinnostavampi kysymys olisi, voiko ihmisiä luokitella alalajeihin tai ns. päärotuihin. Näinhän joskus tehtiin, eli kaukasoidit, mongolidit, negridit/kongoidit ja Australian aboriginaalit muodostivat vanhemmissa rotuopeissa ns, päärodut/alalajit, joita sitten enemmän tai vähemmän subjektiivisesti jaettiin kymmeniin eri rotuihin, (pl. aboriginaalit, jotka ovat oma ryhmänsä).
Siinä mielessä ihmisrotu on aina ollut ”epätieteellinen” ja subjektiivinen käsite, ettei ole biologisesti mitään tarkkaa pistettä, milloin joku on rotu on ”puhdas” ja milloin ei. Kyseessä on vain ihmisten luontainen tarve taksonomisesti jaotella ryhmiä, joilla on ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyviä samankaltaisuuksia. Rotuopeissa ongelmina oli usein myös kielien tai kansallisuuksien sekoittaminen biologiaan, mitkä sitten johtivat hieman eriskummallisiin tai poliittisiin tulkintoihin.
Isäni biologian opettaja kyseli joskus oppilailtaan ketkä heistä kuuluvat ”pohjoiseen rotuun” ja ketkä ”itä-balttilaiseen” rotuun. Nuo olivat vanhoilla rotuopeilla Suomessa kaksi yleisintä kaukasoidiseen päärotuun kuuluvaa ”rotutyyppiä”. Puoli-mongolileimaa kantoivat siinä vaiheessa ilmeisesti enää lähinnä saamelaiset tai muuten selvästi korkeaposkiset ja vinosilmäiset. Nykykielellä ”pohjoisella” ja ”itä-balttilaisella” rodulla tarkoitettaisiin karkeasti pitkäkalloista ja leveäkalloista valkoista suomalaista. Suuri osa suomalaisista ei ole varsinaisesti kumpaakaan, vaan em. sekoitusta, kuten luonnollista on. Pitkäkalloiset kuitenkin yleisempiä lännessä ja leveäkalloiset idässä, mistä voi johtua, että länsi-suomalaiset ja itä-suomalaiset keskimäärin eroavat toisistaan muistaakseni enemmän kuin esim englantilaiset ja saksalaiset toisistaan. Kyse on siis keskiarvoista, eikä siitä, että kaikki idässä ovat sitä ja lännessä tätä.
Vielä muuten Otavan 60-luvun tietosanakirjasarjassa on ihmisrotujen kohdalla on kuvien kera esimerkit ”itä-balttilaisesta” ja ”pohjoisesta” rodusta suomalaisten kohdalla. Kuten kymmeniä muitakin rotuesimerkkiä eri kansallisuuksien kohdalla. Ilmeisesti marxistinen PC-sukupolvi ei ollut vielä levinnyt kunnolla tieteen puolelle.