Onko Liigan taso laskenut KHL:n nousun myötä?

[ftr]

Ainakaan SHL:n yleisömäärissä ei ole näkynyt mitään muutosta "futiksen otettua vallan". Päinvastoin.

2012–13 5707
2011–12 6393
2010–11 6160

Laskihan tuo yleisömäärä tälle kaudelle huomattavasti. Saa nähdä sitten jatkuuko sama trendi ensi kaudelle.

 

[The Original Jags]

Sen sijaan jos SM-liigaseurat jatkavat nykyistä hyvää duuniansa, niin sarja on vahvoilla kun KHL muutaman vuoden kuluttua tuhoutuu omaan mahdottomuuteensa.

Näihin ei jaksaisi vastata joka kerta erikseen, mutta vaihtaisit edes sanan "kun" tilalle sanan "jos".

 

[_Kuusyks]

2012–13 5707
2011–12 6393
2010–11 6160

Laskihan tuo yleisömäärä tälle kaudelle huomattavasti. Saa nähdä sitten jatkuuko sama trendi ensi kaudelle.

Huoh. Johtuisiko Djurgårdenin tippumisestta Allsvenskaniin. Joukkueiden yleisömäärät ovat olleet viime vuodet lievässä nousussa Ruotsissa.

 

[Heimonjohtaja]

SHL-seurat saa uuden TV-sopparin myötä kolme kertaa enemmän(hfboards.com) rahaa kuin liigaseurat uudesta TV-sopparistaan. Tämän lisäksi ainakin vielä pari vuotta sitten SM-liigan isoimmilla pelaajabudjeteilla toimineet Kärpät ja ja Jokerit olisivat olleet Elitserienissä muistaakseni toiseksi ja kolmanneksi pienimmät seurat.

En mä parinvuoden takaisista asioista tiedä, mutta viime kaudella Kärppien budjetti oli sm liigan "kärkikastia" ja jos vertaa SHL se oli "ylempää keskikastia". Eli ei se nyt niin jäätävä ero ole.
Tiedot luettu jostain lehtijutusta missä vertailtiin Kärppiä ja Luulajaa.

 

[Cobol]

Ei nyt silti tehdä iha haloota yhden harkkapelin takia.

Ei tietenkään. Kommentit tosin oli kokonaisuudessaan tepsukan valmentajan, en lisännyt niihin mitään. Kunhan laitoin yhden amatöörin näkemyksen tasoeroista tähän ketjuun jossa 200 % ei-Jokerien faneista tietää sen, että SM-liiga on kova ja nousussa ja seuraavaksi menee Ruotsin ohi ja Sveitsi on paperia. Ja tämä tilanteessa jossa ruotsalaisten budjetit ovat keskimäärin 1.2 miljoonaa euroa suuremmat ja sveitsiläisten keskimäärin noin 6.2 miljoonaa suuremmat kuin SM-liigan seurojen budjetit.

Näillä mennään ja mopolla moottoriteille.

 

[aquanqua]

Mainitsemani pari vuotta olikin 4 vuotta, tässä vertailua Elitserienin ja SM-liigan pelaajabudjeteista vuodelta 2009. Ilmeisesti Ruotsissa budjetit on viime vuosina laskeneet merkittävästi...?


Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Elitserien 2009-2010

 

[Magni]

ke 7.8. Lev Praha - Lukko (Rauma) 5-4
to 8.8. TPS - SKA (Turku) 1-8
to 15.8. Ilves - SKA (Hämeenlinna)
to 15.8. HPK - Sibir (Hämeenlinna)
to 15.8. Blues - Admiral Vladivostok (Espoo)
pe 16.8. SaiPa - SKA (Hämeenlinna)
pe 16.8. Ilves - Sibir (Tampere)
la 17.8. Pelicans - Sibir (Lahti)
la 17.8. HPK - SKA (Hämeenlinna)
Ke 21.8 Lukko-Sibir (Forssa)
la 31.8. Pelicans - Kazan (Lahti)
pe 23.8. JYP - Slovan (EHT)
la 24.8. KalPa - Slovan (EHT)

Ite en lähtisi kyllä yhden TPS-pelin perusteella sanomaan mitään KHL:n ja SM-liigan tasoerosta. Ei harjoituspeleistä ylipäätään kannata vetää johtopäätöksiä sarjojen tasoeroista. SKA on KHL:n kärkijoukkue ja TPS ei ole SM-liigan.

SKA on Euroopan paras seurajoukkue, joten ei ihme, että TPS ei pysynyt kyydissä. KHL:ssä Novokuznetskit, Avtomobilistit ja Amurit jäävät yleensä myös jalkoihin, kun SKA vetää täysiä näitä vastaan. Silloin nähdään samanlaisia lukemia kuin TPS kärsi harjoituspelissä. KHL:ssä tosin monella pienellä seuralla on aina aivan posketon näyttämisen halu juuri SKA:ta vastaan, joka tekee noista peleistä ajoittain todella viihdyttäviä. Riika on pöllytellyt SKA:ta useaan otteeseen ja pudottanut joukkueen playoffeissakin.

Noista tulevista harjoituspeleistä, joita lainasin, niin SKA tuskin edes voittaa kaikkia tai ainakin joutuu jossakin pelissä todella tiukoille, vaikka vastustajat ovat SM-liigan heikoimmasta päästä. Harjoituspelit on harjoituspelejä ja vedonlyöjän näkökulmasta varsin hyviä tienaamismahdollisuuksia. Noista 13 pelistä veikkaisin SM-liigan joukkueiden voittavan 3-4 peliä. Kaksihan KHL-joukkue on jo vienyt.

KHL:ssä on hyvin eritasoisia joukkueita. Sarjan voi jakaa kolmeen kategoriaan.

Huippujoukkueet: 12 (pari joukkuetta varauksin)
Keskikasti: 11
Joukkueet joilla on erittäin pieni mahdollisuus päästä playoffeihin (pohjasakka): 5

KHL:ssä on kaksi 14 joukkueen konferenssia, joista molempien kahdeksan parasta pääsee playoffeihin.

Tuo noin nopeasti mietittynä.

SM-liigan valttina on tasaisuus. KHL:ssä joukkueita on paljon ja tasoerot ovat vieläkin suuret, joskin voisi sanoa, että kaventuneet. Moni keskikastin joukkue kolkuttelee ihan suurten kantapäitä. Sarjassa on kuitenkin joitakin joukkueita, joilla ei oikeastaan ole mahdollisuuksia edes päästä playoffeihin.

Olen melko varma siitä, että KHL ei seuraavan 10 vuoden aikana kaadu. Tuossa on takana, niin paljon rahaa, että ei ne ihan heti lopu kesken ja osa seuroista jopa tekee voittollisia tuloksiakin. Tälläkin foorumilla on noita huutelijoita, jotka heittävät, että "KHL kaatuu muutaman vuoden sisällä". Eiköhän moni toivo vain sarjan kaatuvan, kun sitä nyt satutaan pelaamaan pääosin rakkaassa naapurimaassamme.

 

[ftr]

Huoh. Johtuisiko Djurgårdenin tippumisestta Allsvenskaniin. Joukkueiden yleisömäärät ovat olleet viime vuodet lievässä nousussa Ruotsissa.

Ei kai yksi joukkue nyt noin paljon katsojakeskiarvoa laske. Esimerkiksi Frölundalla keskiarvo laski 10482 -> 8588.

 

[ludvig]

...

Harvoin yhteen viestiin saa näin paljon mutuilua, mustavalkoisia näkemyksiä, epätoivisia pienen kiekkofanin omaa "agendaa" tukevia väitteitä ja 90-luvulta saakka säilyneitä patoumia muutamaa joukkuetta kohtaan.

- Mistä tuo 95 % tulee?
- Joukkueen heikko panos vs. tuotos -menestys vähentää kiinnostusta nykyistä sarjaa kohtaan ja lisää automaationa kiinnostusta kovemmaksi tiedettyä sarjaa kohtaan?
- Onko SM-liigan viime vuosien "johdonmukaisella" toiminnalla ja "huippuunsa" kehittyneellä organisaatiolla vaikutuksia Ilmalan suuntaan?
- Voiko lajissa kuin lajissa tasokkaampi liiga kiinnostaa enemmän kuin heikompi sarja, mikäli kannattamallasi joukkueella on mahdollisuus päästä sinne?
- Avaatko SM-liigan paljon paremman potentiaalin SHL-liigaan verrattuna? Ja onko SM-liiga ja SHL julkistaneet jonkinlaisen tiekartan noille vuosille ja kuvanneet suunnitelmiansa vai mistä muodostat pohjan vertailulle?
- Onko mahdollista, että pelaajatuotannon osalta muiden maiden taso voinut nousta vuosikymmenien aikana ja onko esim. p-amerikkalaisten pelaajien volyymi kasvanut Eurooppaan 90-lukuun verrattuna?
- Millä perusteella Itävallan tai Saksan liigojen vetovoima on hiipunut?
- Mitä se kertoo aukottomasti, että Sveitsin liigassa pelaa vähemmän suomalaisia? Sveitsin liigan tasosta? SM-liigan hyvästä laadusta? Suomalaisten huippupelaajien määrästä 2010-luvulla?

Yo. asiat ovat tosiaan kysymysmerkeillä varustettuja kysymyksiä, eivät väittämiä. Kannattaa skipata vastaaminen ja keskittyä nauttimaan perjantaista.

 

[Major Julli]

Mainitsemani pari vuotta olikin 4 vuotta, tässä vertailua Elitserienin ja SM-liigan pelaajabudjeteista vuodelta 2009. Ilmeisesti Ruotsissa budjetit on viime vuosina laskeneet merkittävästi...?

Lukuja on vaikea verrata, koska onko kyseessä palkat, palkat+sivukulut, kokonaiskulut vai jotain muuta? Lisäksi seurojen omat ilmoitukset ja lehdistön arviot saattavat heittää kovastikin. Kokonaisbudjetti on yleensä tarkempi mittari, varsinkin liigantasolla.

Ja tämä tilanteessa jossa ruotsalaisten budjetit ovat keskimäärin 1.2 miljoonaa euroa suuremmat ja sveitsiläisten keskimäärin noin 6.2 miljoonaa suuremmat kuin SM-liigan seurojen budjetit.

Jos sveitsissä maksetaan samalle rivipelurille 2-3 kertainen palkka kuin Suomessa, se on huonoa rahankäyttöä, mutta ei tee pelaajasta sen kovempaa. Sveitsissä on tiukan ulkkarirajoituksen takia aivan eri kilpailutilanne seurojen välillä kotimaisista pelaajista kuin muissa sarjoissa. Jos Sveitsi luopuisi ulkkarirajoituksestaan, se menisi noilla masseilla (+verotus) heittämällä ohi muista euroliigoista kuin KHL. Tämä ei kuitenkaan ole nyt tilanne.

 

[Cobol]

Mainitsemani pari vuotta olikin 4 vuotta, tässä vertailua Elitserienin ja SM-liigan pelaajabudjeteista vuodelta 2009.

Alla olevasta linkistä löytyy kaikkien merkittävien kiekkosarjojen budjetit vuoden parin takaa sekä pelaajabudjetit. Ei ehkä 200 prosenttisen luotettava mutta enemmän kuin suuntaa antava:

Team budgets around the world!!

Vielä kerran: ainakaan minä en toivo SM-liigalle kuin hyvää. Hienoa olisi jos SM-liigan kärkiseurat pääsisivät takaisin asemaan, jossa ne olivat parhaat NHL:n ulkopuoliset seurat ja Euroopan Cupit olivat suomalaisjuhlaa ja Jokerien 3-kentässä pelasivat maajoukkuemiehet Ruotsista. Uskon edelleen että Jokerien lähtö tiivistää SM-liigan seuroja ja lopettaa ainakin osin kyräilyn ja oman seuran etujen vahtimisen ja tuo järkeä koko SM-liigan kehittämiseen. Mihin se riittää, jää nähtäväksi.

Vielä kerran part 2: jos SaiPa olisi lähtenyt KHL:ään Jokerien sijasta, minusta se olisi loistava juttu. Toisin uuden aspektin ja kilpailutekijän suomalaiseen kiëkkoon ja liitojen ja seurojen päätöksiin. SaiPa haastaisi SM-liigan uusiutumaan. Samoin koen nyt.

 

[Heimonjohtaja]

Mainitsemani pari vuotta olikin 4 vuotta, tässä vertailua Elitserienin ja SM-liigan pelaajabudjeteista vuodelta 2009. Ilmeisesti Ruotsissa budjetit on viime vuosina laskeneet merkittävästi...?


Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Elitserien 2009-2010

Vai olisko käyny klassinen että tossa olis seuran budjetti ei pelaaja budjetti ? En mä mihinkään laskuun usko ainakaan hirveästi, jos kerran SM-liigassakin ovat nousussa jatkuvasti. Vai onkohan jotain muuta kuluja siihen laskettu samaan ? Ken tietää. Sen tiedän että Lulealla ja Kärpillä suht samat budjetit ainakin ja lulea elitserien keskikastia.

 

[ultras]

Ei kai yksi joukkue nyt noin paljon katsojakeskiarvoa laske. Esimerkiksi Frölundalla keskiarvo laski 10482 -> 8588.

Onhan Ruotsissa ilmeisesti futiksen saralla myös yleisömäärät tippuneet. Muistaakseni vähän aikaa sitten oli lehdessä juttua. Varsinkin IFK Göteborg oli huolissaan trendistä, Frölunda samasta kaupungista. On rakennettu uusia stadioneita mutta yleisömäärät on pudonnut pl. AIK.

 

[punasydän]

Ottamatta pelillisiin asioihin kantaa suuremmin, laskeskelin tuossa karkeasti siirrot eri liigoihin ja liigoista. Tässä on laskettu sitten Sm-liigajoukkueessa tämän kauden loppumishetkellä olleet pelaajat.

KHL:ään: 16 kpl (Vesce, Klubertanz, Järvinen, Filppula, Salminen, Haataja, Backlund, Vehanen, Azevedo, Salcido, Koskiranta, Anttila, Engren, Heshka, Savinainen, Ryan)

KHL:stä: 10 (+1) (Hirschovits, Kuparinen, Karalahti, Lahti, Tuppurainen, Davis, Puistola, Tabacek, Morrisonn, Hagman) (+Smolenak)

Ruotsiin (SHL/Allsvenskan): 4(+1) / 5 (Varakas, Larsson, Norman, Brodin) (+Junland) / (Westin, Norja, Eriksson, Piispanen, Kesä)

Ruotsista: 12 / 1 Kaijomaa, Widing, Hari, Vihko, Sandell, Kousa, Luoma, Vallin, Kukkonen, Pyörälä, Koivisto, Norrena / Jeglic

Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoihin: 10 (Hakanpää, Ortio, Melart, Granlund, Jokipakka, Pulkkinen, Rask, Barkov, Raanta, Armia)

P-A:n sarjoista (AHL/ECHL) 12 / 4: (Thiessen, DeSantis, Puustinen, Gysbers, Tyrväinen, Pither, Zalewski, McRae, Pare, Sexton, Cohen, Rynnäs/ Niemi, Foss, Zapolski, Hetenyi)

Lisäksi yliopistoista paikkaa tulivat hakemaan Birch, Coburn, Bailen ja Seigo.

Sveitsiin ei lähtenyt kuin Koistinen, mutta takaisinpäin tuli Salmelainen, Fata, Corso (NLB), Nummelin, Markkanen ja Kreps - kaikki odotusarvoltaan tähtipelaajia liigaan.

En näe laajemmassa mittakaavassa mitään massiivista heikentymistä nimilistan ja odotusarvon perusteella. Toki paljon lepää sen varassa, että Pohjois-Amerikasta tulleet ulkomaanelävät pystyvät vastaamaan edes suuremmilta osin odotuksiin.

 

[aquanqua]

Vai olisko käyny klassinen että tossa olis seuran budjetti ei pelaaja budjetti ?
...

Tuskin.

Ta bara en titt på tabellen nedan som visar de tolv klubbarnas spelarbudget.

Onko kruunun arvo suhteessa euroon laskenut vuoden 2009 jälkeen?

 

[Cobol]

Jos sveitsissä maksetaan samalle rivipelurille 2-3 kertainen palkka kuin Suomessa, se on huonoa rahankäyttöä, mutta ei tee pelaajasta sen kovempaa.

On siinä sellainenkin vaihtoehto että Sveitsissä kun on muutenkin kovemmat palkat, pelaaja saa yksinkertaisesti enemmän kuin Suomessa aivan syystä :)

Uskon että ollaan sun kanssa samaa mieltä siitä, että SM-liigan sisäiset erot ovat tasoittuneet, mutta samalla Euroopan (pl. KHL) ja KHL:n kärki on karannut jos verrataan aikaan ennen KHL:ää kuten tässä ketjussa kaiketi verrataan.

 

[Heimonjohtaja]

Tuskin.



Onko kruunun arvo suhteessa euroon laskenut vuoden 2009 jälkeen?

Niin otin vähän selvää, 5.6 miljoona pelaajabudjetti sen linkin mukaan olis ollu HV71 ja 2.9 miljoona röglellä. Jos tuo pitää paikkaansa niin perun kaikki puheeni ja lähetän sille lehdelle joka oli kirjoittanut jutut kärpistä ja luleasta reklamaation. Siellä tosiaan luki että Kärpillä pelaajabudjetti n.3milj ja sm liigan kärkeä. Lulealla n.3milj myös ja SHL vähän ylempää keskikastia.

 

[Major Julli]

Tuskin.

Onko kruunun arvo suhteessa euroon laskenut vuoden 2009 jälkeen?

Artikkelin mukaan kyseessä on pelaajapalkkiot ja kruunu vahvistunut tuossa välissä. Mielenkiintoinen ero muutamaan muuhun lähteeseen, tosin tämä lähde on paikallinen iltalehti, joka on vielä keltaisempi kuin Suomen vastaavat.

Uskon että ollaan sun kanssa samaa mieltä siitä, että SM-liigan sisäiset erot ovat tasoittuneet, mutta samalla Euroopan (pl. KHL) ja KHL:n kärki on karannut jos verrataan aikaan ennen KHL:ää kuten tässä ketjussa kaiketi verrataan.

Lähestulkoon samaa mieltä. Mielestäni homma menee näin kärjen osalta:

Elitserien: liiga suunnilleen saman verran jäljessä kuin aiemminkin
Sveitsi: liiga enemmän jäljessä kuin aiemmin. Tämän suurimpana syynä sveitsiläisten pelaajien tasonnousu
Saksa: mielestäni DEL-liigalla on käänteisenä Sveitsin kehitys
Tsekki: en tiedä, en tunne tsekin liigaa yhtään
KHL: valtavasti enemmän jäljessä kärjen osalta kuin aiemmin
Itävältä: kärki kirinyt Suomea kiinni

Keskustelun kannalta merkittävää on että mihin verrataan. Kärki karkaa, kokonaispaketti vähintään on samaa tasoa. Suomen kärjen osalta euroliiga olisi pitänyt saada pystyyn 90-luvulla, se juna ei lähtenyt asemalta ja toiminta joko jäi junnaamaan tai Tepsin tapauksessa otti jopa reilusti takapakkia.

 

[msg]

Näihin ei jaksaisi vastata joka kerta erikseen, mutta vaihtaisit edes sanan "kun" tilalle sanan "jos".

Helpottaisi varmaan elämää, jos et ottaisi henkilökohtaisena loukkauksena kaikkia viestejä, joissa on jossain sivulauseessa sanottu jotain negatiivista Venäjästä tai KHL:stä?

Mutta jos ketjun aiheestakin sanoisi jotain, niin voi olla että pelaajien taso on heikompi kuin ennen ja toiset liigat ovat ainakin pelaajiltaan parempia, mutta ei sillä minulle ole hirveää väliä. Minä maksan pääsylipun vain sellaisista otteluista, joissa jommankumman voitto liikuttaa tunteitani. Peli tasolla sinällään ei ole suurta merkitystä. Maksetuksi katsojaksi toki lähden moneekin urheilutapahtumaan, jos seura ja tarjoilu ovat kohdallaan...

Ja jos pelin taso on joillekin se syy katsoa jotain sarjaa, niin sittenhän ei kannattaisi varmaan katsoa kuin valikoituja huippujoukkueiden keskinäisiä matseja eri sarjoista? Miksi katsoa jotain 'NHL tai KHL -jumbojen' keskinäisiä kohtaamisia, kun aina voi valita pelit, joissa pelaa sarjojen parhaita joukkueita?

 

[ludvig]

Ja jos pelin taso on joillekin se syy katsoa jotain sarjaa, niin sittenhän ei kannattaisi varmaan katsoa kuin valikoituja huippujoukkueiden keskinäisiä matseja eri sarjoista?

Tai miksei voisi yhdistää korkeaa liigan tasoa sekä tunnesidettä tietyn joukkueen otteluihin? Korkea sarjan taso kasvattanee keskimääräisesti enemmän siellä operoivien yksittäisten joukkueiden tasoa, kuin heikommassa sarjassa kikkailu? 1 + 1 = 2?

 

[#16]

Ei kai yksi joukkue nyt noin paljon katsojakeskiarvoa laske. Esimerkiksi Frölundalla keskiarvo laski 10482 -> 8588.

Ilman Jokereita viime kaudella liigan yleisökeskiarvo 13 joukkueella olisi ollut 4858 eli reilu 350 vähemmän kuin toteutunut. Jos ajatellaan että aikanaan Jokerit kun lähtee idan valloitukseensa, niin tilalle voisi Liigaan tulla vaikka Sport, KooKoo, Jukurit, Jokipojat tai TuTo. Näille joukkueille en usko 30 pelin runkosarjaan keskiarvoksi kuin 3100-3800 katsojaa. Tuolla maksimillakin viime kauden keskiarvo olisi ollut n. 400 pienempi.

Ruotsissa tosiaan Djurgården on kiinnostavampi joukkue kuin Vaxjö ja varmasti Djurgårdenin putoaminen vaikutti katsojamääriin useammalakin paikkakunnalla.

 

[msg]

Tai miksei voisi yhdistää korkeaa liigan tasoa sekä tunnesidettä tietyn joukkueen otteluihin? Korkea sarjan taso kasvattanee keskimääräisesti enemmän siellä operoivien yksittäisten joukkueiden tasoa, kuin heikommassa sarjassa kikkailu? 1 + 1 = 2?

Jos ei ole tunnesidettä yhteenkään muuhun jääkiekkojoukkueeseen kuin siihen yhteen jo vuosia sitten valituksi tulleeseen, niin sitten seurataan sen pelejä riippumatta siitä pelataanko jossain muualla suhteellisesti tai absoluuttisesti parempaa kiekkoa. Johtaville ja peesaaville toki peli itsessään antaa kiksejä, mutta kannattajalle ei.

Ja kun tykkään katsoa urheilua livenä, niin sitäkin kautta Tapiolan Urheilupuisto ja Matinkylän jäähalli ovat Etelä-Espoossa asuvalle erittäin hyvä vaihtoehto ja sattumalta noissa paikoissa pelataan myös matseja, joiden voittajalla on minulle väliä. Kuten olen sanonut, niin en itse maksa pääsylippua matseihin, joiden voittajasta minulla ei ole väliä. En esimerkiksi ole eläessäni maksanut Suomen maajoukkueen matseista, kun maajoukkueen menestys ei minua liikuta suuntaan tai toiseen. En siis voisi kuvitella koskaan maksavani Jokerien tai minkään muun joukkueen KHL-matseista, jos ja kun Blues ei KHL:ssä pelaa. Maksetuksi katsojaksi toki voin lähteä, jos seura ja tarjoilu ovat kohdallaan. Mielummin menen Matinkylään syömään höyrymakkaraa ja katsomaan junnupelejä.

 

[ludvig]

Jos ei ole tunnesidettä yhteenkään muuhun jääkiekkojoukkueeseen kuin siihen yhteen jo vuosia sitten valituksi tulleeseen, niin sitten seurataan sen pelejä riippumatta siitä pelataanko jossain muualla suhteellisesti tai absoluuttisesti parempaa kiekkoa. Johtaville ja peesaaville toki peli itsessään antaa kiksejä, mutta kannattajalle ei.

Urheiluromantikoille, joihin sinut jaottelen kuvauksesi perusteella, ei ole tasolla väliä, mutta massalle on merkitystä tunnesiteen lisäksi myös tasolla. Siitä on esimerkkejä eri lajien osalta, kun korkea taso on vaihtunut puulaakimeininkiin. Esimerkiksi jalkapallossa seurojen pudottua jämätasolle on moni tunnesiteen seuraan kasvattanut katsoja jättänyt aktiivisen seuraamisen väliin. Ei tuota asiaa voi kärjistää sihvoslaisuudeksi.

 

[msg]

Urheiluromantikoille, joihin sinut jaottelen kuvauksesi perusteella, ei ole tasolla väliä, mutta massalle on merkitystä tunnesiteen lisäksi myös tasolla.

Niin varmaan on merkitystä, mutta jos se pelin taso on tärkein syy, niin miksi tyytyä kakkoslaadun KHL-matseihin kun sitä parastakin on saatavilla?
Liigahan on joka ainakin toistaiseksi se korkein taso mitä Blues voi pelata ja se onko se taso nyt maailman kolmas, neljäs tai viides ei minun seuraamistani muuta.

 

[PJPT]

Monta sivua on jo saatu väännettyä aiheesta; ymmärtäisin tämän paremmin, jos vertailussa olisi Elitserien & Liiga, silloin ero olisi paljon pienempi. Liigan taso on pudonnut rajusti takavuosista, tämä näkyy niin paperilla kuin kaukalossakin. Otteluita katsellessa joutuu usein ihmettelemään, miten perusasiat kuten syöttäminen tai laukominen ovat aika heikolla tasolla. Pelistä tuleekin sekavaa ja katkonaista, paitsiot/pitkät/kiekko yli laidan-katkot hallitsevat otteluita, erät lipuvat usein "ohi" ja katsoja herää pian todellisuuteen, että ottelua on enää 20 minuuttia jäljellä eikä mitään ole jäänyt käteen. Kolme peräkkäistä syöttöä omille pelaajille on suoritus monissa liigapeleissä. TPS:n matseja pystyy tietysti katsomaan masokisti-fanina tasosta riippumatta; mutta muiden ottelut jäävät kesken yhä useammin; viime kaudella lähinnä Jokerit pystyi tarjoamaan otteluita (monikossa), jotka muistuttivat siinä määrin jääkiekkoa, että niistä pystyi nauttimaan ilman veikkaamista/kaljaa…



Havainnot selittyvät osittain kun katsoo, miten heikkoja nykyajan ”huippujoukkueet” ovat paperilla. Vielä 2000-luvun alussa mitalisteilla oli kokoonpanossaan 2-3 ketjua miehiä, jotka olivat kansainvälistä tasoa. Koska MM-tason suomalaiset- ja jotkut ulkomaalaisetkin pelaajat valitsivat tuolloin Suomen, nuo joukkueet olivat vertailukelpoisia nykyisiin KHL-yhdistelmiin, keskitasoa nyt ainakin. Nykyään finaaleissa nähdään jatkuvasti joukkueita, joissa on 1-3 miestä jotka voivat onnistua kovissa sarjoissa (NHL/KHL), toisessa korissa on n. 2-4 miestä jotka voivat joskus päästä MM-kisoihin tai loistaa SHL/NLA, loput ovatkin eritasoisia liigajyriä joiden uran huippu tulee korkeintaan olemaan joku EHT-edustus.



Pahiten nämä asiat tulevat ilmi, kun liigaan saadaan joskus kovia ammattilaisia. Esim. viime kauden Tepsissä pelasivat kohtuulliset NHL-pelaajat Lauri Korpikoski & Brian Willsie. Nämä herrat näyttivät uskomattoman hyvältä juuri sen takia, että heidän perusominaisuudet ovat eri planeetalta kuin muilla liigapelaajilla. Esim. Willsien laukaus suorasta luistelusta on kaunista katseltavaa! Jopa NHL:n 4-5 ketjujen Jesse Joensuu dominoi viime kauden liigaa! Voidaan miettiä, tuleeko Joensuu koskaan saamaan roolia missään Elitserieniä kovemmassa sarjassa?? Edellinen TPS:ssä pelannut ”ulkomaalainen NHL:ssä tasonsa osoittanut pelaaja” oli Peter Schaefer kaudella 2001-2002. Hänkin oli luonnollisesti kova vahvistus, mutta ei Peter sentään tehnyt kentällä mitä tahtoi. Tuolloin vastustajat olivat vielä MM-tasoa ja Schaefer olikin ”vain” selvä ykköskentän pelaaja.




Viime vuosina Liigan hyvyyttä on puolusteltu termillä ”tasaisuus”, se tuo sarjaan varmasti jännitystä mutta ei Italiankaan liiga ole hyvä vaikka se olisi äärimmäisen tasainen. Ja jos haluan nähdä ”täysillä yrittäviä oman kylän poikia” jotka koohottavat kovaa ja vääntävät loppuun asti, voin hyvin mennä katsomaan SaPKon otteluita sen 10-15 myös ensi kaudella. Jo pelkästään se fakta, että juniorit pääsevät nykyään todella helposti liigaan, pitäisi herättää suuria kysymyksiä; osa näistä jopa dominoi sarjaa. Kai Nurminen otti tähän asiaan hyvin kiinni viime kaudella. Kaitsu kertoi kuinka hänen nuoruudessaan ei ollut mitään mahdollisuuksia liigaan vaikka olisi ollut miten kova, divarin kautta mentiin. Samalla eläkeikää lähentelevät pelaajat kuten Villet Peltonen & Nieminen hallitsevat sarjaa. Tämäkään ei olisi huono juttu, jos nämä junnut ja papat olisivat kansainvälistä tasoa, mutta kyseiset pelaajat eivät vielä/enää pärjää huipulla (U20 MM-kisat tai KHL). Tähän nähden ei ole yllätys, että KHL:n hätäisesti teksti-tv:ltä scoutatut liigatähdet (Tuppurainen, Ramstedt, Lucenius, T.Tarkki, Tuokkola, Järvinen, Nieminen, Kuparinen, Makkonen, Pikkarainen) tulevat takaisin hyvin nopeasti 1-2 joukkueen todettua heidät tarpeettomiksi…








Valittaminen ei sinällään auta mitään, mutta nämä perusasiat tiedostetaan toivottavasti edes liigan johdossa. Parannusta ei toki tapahdu hetkessä, mutta muutos ei edes käynnisty jos asioita ei tiedosteta. Ymmärrän myös että tietyillä ihmisillä (varsinkin joka vuoden hallitsevalla mestarilla) on pakottava tarve todistella itselleen Liigan olevan edelleen maailman huipulla. Jos Liiga lähtisi vaikka siitä, että perusasiat muutetaan kohti ammattimaisempaa suuntaa, se auttaisi jo paljon:


1) Ulkomaalaiskiintiö poistui jo täksi kaudeksi! Tästä eteenpäin joukkueiden ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi keskinkertaisten suomalaisten ottaessa 100.000 € palkkoja. Makkoset, Hauhtoset, Niinimäet & vastaavat saavat lähteä ulkomaille hakemaan rahojaan ja liigajoukkueet saavat samaan hintaan (tai jopa halvemmalla) parempia äijiä ulkomailta. Lopulta se on ihan sama tuleeko hankinta Pariisista vai Lappeenrannasta, ainakin itse jaottelen pelaajat ”omat kasvatit & muut”. Ammattilainen kuten esim. Rynnäs ei varmasti saa sen kovempaa stondista Kärpissä voitetusta mestaruudesta verraten vaikka Färjestadissa otettavaan kultaan (Stanley Cup tai Ässät voi sitten olla asia erikseen)…


2) Vaikka Liigassa ei taitoa nykyään liikaa ole, niin sekin vähä mitä sieltä löytyy tapetaan aika taitavasti vallitsevalla tuomarilinjalla. Jos rikkominen kiellettäisiin, peleistä tulisi huomattavasi tasokkaampia ja etenkin jouhevampia. Helpointa olisi sallia taklaaminen pitkästä aikaa & samalla mailan käyttö pitäisi kieltää, nyt tilanne on päinvastoin ja peli näyttääkin ajoittain melko typerältä! Otteluita on aika tuskaisaa katsoa, kun heikompi/puolustava joukkue voi halutessaan hakata surutta mailalla ja estää vartalolla. Jos joukkueet pakotettaisiin puolustamaan luistelemalla, niin tilanteita syntyisi paljon enemmän eivätkä hyökkäykset päättyisi aina riistoon, jonka jälkeen roiskaistaan keskialueelle ja mennään vaihtoon & paini jatkuu. Vaikka sääntöjä muutettaisiin niin parhaat isot pakit (esim. Malmivaara tai Karalahti edellisellä visiitillä) pystyisivät muuttamaan pelityyliään, heidän huiskimisensa johtuu lähinnä siitä, että he osaavat käyttää hyväksi sallivaa linjaa. Toki jotkut pakit kuten Mikko Viitanen tulisivat käyttökelvottomiksi, mutta tuollaisten miesten kuuluisikin mielestäni pelata lähinnä Itävallassa tai Saksan divarissa… Niin pitkään kun säännöt ovat nykyiset, ei ole mikään ihme, että pelaajat luokkaa Filppula tai Rintanen eivät pääse aina loistamaan kentällä ja samalla ”Sipiläiset & Riskat” ovat hyviä liigapelaajia. Tämä pitäisi ehdottomasti ajaa läpi ilman mitään "kaikkien on suostuttava"-äänestystä, on nimittäin aika vaikea kuvitella, että Dufva ja hänen opetuslapsensa suostuisivat vapaaehtoisesti siihen, että heidän paras ase "vastustajan aktiivinen häirintä" riistettäisiin arsenaalista!


3) 8 joukkueen playoffit takaisin, ”Kaikki pelaa”-ajattelu on pöyristyttävää! En koe sitä hirveän järkevänä, että surkean kauden jälkeen ”pääset playoffeihin" 2 otteluksi (TPS 2011), myöskään IFK ei ollut viime vuonna edes lähellä pudota ulos vaikka se pelasi suht huonosti. Normaalilla systeemillä hekin olisivat joutuneet jännittämään kunnolla! NHL:n 50 % jatkoon on toki raaka, mutta silloin pudotuspelejä voi usein pitää saavutuksena; 70 % on uskomattoman suuri prosentti!

TPS pärjäisi helposti noita KHL:n alemman keskikastin jengejä vastaan. Kuten pärjäisi mikä tahansa liigajoukkue. Tasoeroa kärkien välillä on, tasaisuus sitten taas indikoi sitä että liigassa yleistasoa on helpompi määritellä. Ja se on ihan hyvä.

Se että muutama KHL-joukkue ei pärjää sarjan kärjelle ei vielä sinällään heikennä sarjaa merkittävästi, timanttisen kärjen takana on kuitenkin laadukas ja leveä keskikasti & sieltä löytyykin yhteensä n. 20 joukkuetta jotka ovat sen verran kovia että Blues/TPS/HPK voidaan jättää mainitsematta tässä tilanteessa. Homman nimi on kuitenkin se, että Jokerit joutuu parantamaan joukkuettaan tuntuvasti pystyäkseen menemään pudotuspeleihin ensi kaudella, kyseinen yhdistelmä edustaa terävintä kärkeä Suomessa. Suurin ero on siinä, että liigajoukkueissa on laidastaan 1-3 tähtipelaajaksi luokiteltavaa miestä ja sitten taso putoaa radikaalisti. Esim. Torpedo Nizhny Novgorodilta löytyy tällä hetkellä rosterista nimet: Wojtek Wolski, Jarkko Immonen, Tim Brent, Sakari Salminen, Vadim Krasnoslobodtsev, Pyotr Schastlivy & Denis Parshin. Tuosta on aika hyvä rakentaa hyökkäystä (varsinkin jos hankkivat vielä yhden laatulaiturin; Jakub Klepis liikkunut huhuissa), ei tarvitse asetella Tuomas Vänttistä tai Camilo Miettistä ratkaiseviin rooleihin.

Toinen esimerkki on Liigan ainut latvialainen Roberts Jekimovs, hän on jo vakiinnuttanut paikkansa hyvänä liigapelaajana. On luotettava kakkoskentän mies, Ilveksessä voi mahtua jopa ykköseen. Jekimovsin päätös jäädä Suomeen paikkansa vakiinnuttamisesta huolimatta oli kuitenkin ihan ymmärrettävä, yhdessä KHL:n köyhistä joukkueista Dinamo Rigassa mies taistelisi pelipaikasta nelosketjussa (olisi voinut luulla, että Riga kotiuttaa omiaan kun moni Latvian huippu on mennyt muihin KHL-joukkueisiin). Selvästi Jekimovsia paremmin pelanneet maajoukkueen runkopelaajat miehittävät kolmosketjun ja joku saattaa mahtua myös kakkoseen. Latvian laatupelaajat ovat sitten asia erikseen, he pelaavat muissa joukkueissa tai Rigan ykkösessä.


Jos liigajoukkueet joillekin pärjäävät, ovat ne nimenomaan näitä KHL:n heikoimpia nippuja. Heidän kärkipelaajat ovat edelleen parempia kuin Liigassa (Hossa, Lehterä, Cheechoo yms), mutta alemmat kentät ovat jo tasaisempia.