On aika oluen

[TQoFE]

Eli yksi merkki löytyy hyvin varustetuista marketeista? Sehän tarkoittaakin päivänselvästi sitä, että Urquell on hananpesuvettä. M.O.T.

Ohhoh, olen tietämättäni tainnut kusta sun muroihin ja pahasti. Pahoittelen, toivottavasti pääset jonain päivänä siitä yli. Lepyttelylahjana voin pistää postin tuomaan paketin Kellogg'seja.

Otin tuon Huvilan esille, koska oletin, että Sampion ystävä ei-suomalaisena maistaisi mielellään jotain suomalaista, eikä joisi pelkästään niitä ulkolaisia, joita on mahdollisesti jo kokeillutkin. Lähimarketeista ei kovin montaa humalapommia löydy, mutta siihen suurin syy on Suomen laki, joka kieltää keppanaa vahvemman alkoholin myynnin maitokaupassa - ja ehdottomasti suurin osa IPA eli Indian Pale Ale -oluista on tuota vahvempia.

Ipoja, jotka siis kaikki ovat reilusti humaloituja, löytyy maailmasta satoja, Suomen ravintoloista useita kymmeniä ja Alkoistakin joitain. Suosittelen lämpimästi, että kokeilet tässä jonain kauniina kesäpäivänä vaikka jotakin Imperial IPAa (kunnon olutravintoloissa osaavat kyllä suositella) ja maistat sen jälkeen Urquellia. Sen jälkeen voimme jatkaa keskustelua siitä, mikä on reilusti humaloitua ja mikä sen rinnalla maistuu tankinhuuhteluvedeltä.

Ja juu, humalapommeja löytyy muistakin kuin Ipoista. Otin ne nyt vaan tällä kertaa esimerkiksi.

 

[Rod Weary]

Ohhoh, olen tietämättäni tainnut kusta sun muroihin ja pahasti. Pahoittelen, toivottavasti pääset jonain päivänä siitä yli. Lepyttelylahjana voin pistää postin tuomaan paketin Kellogg'seja.

Otin tuon Huvilan esille, koska oletin, että Sampion ystävä ei-suomalaisena maistaisi mielellään jotain suomalaista, eikä joisi pelkästään niitä ulkolaisia, joita on mahdollisesti jo kokeillutkin. Lähimarketeista ei kovin montaa humalapommia löydy, mutta siihen suurin syy on Suomen laki, joka kieltää keppanaa vahvemman alkoholin myynnin maitokaupassa - ja ehdottomasti suurin osa IPA eli Indian Pale Ale -oluista on tuota vahvempia.

Ipoja, jotka siis kaikki ovat reilusti humaloituja, löytyy maailmasta satoja, Suomen ravintoloista useita kymmeniä ja Alkoistakin joitain. Suosittelen lämpimästi, että kokeilet tässä jonain kauniina kesäpäivänä vaikka jotakin Imperial IPAa (kunnon olutravintoloissa osaavat kyllä suositella) ja maistat sen jälkeen Urquellia. Sen jälkeen voimme jatkaa keskustelua siitä, mikä on reilusti humaloitua ja mikä sen rinnalla maistuu tankinhuuhteluvedeltä.

Ja juu, humalapommeja löytyy muistakin kuin Ipoista. Otin ne nyt vaan tällä kertaa esimerkiksi.

Älä imartele itseäsi. Ja lahjasi saat edelleen työntää sinne samaan paikkaan sen Jim Beamin kanssa. Esität vain jälleen kerran väitteitä, jotka kaipaavat perusteluja. Ja sitten kun niihin tartutaan, käännät keskustelua taas aivan toiseen suuntaan. Eli ihan perinteistä keskustelupalstameininkiä, ei siinä mitään.

Mutta sen verran nuo IPAt kiinnostavat, että voitko suositella stadista jotain olutravintolaa, jossa olisi jotain mielenkiintoista hanassa tarjolla? Pullotettu olut on minun kohdallani hiukan turn-off. Aikani noita kalpeita maisteltuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että ne eivät ole minua varten (*). Nyt on tilaisuus muuttaa noita mielikuvia. Kerron kyllä sitten rehellisesti mielipiteeni, jos jotain ehdottamaasi IPAa satun maistamaan.

(*) Jaa miksikö ne eivät ole minua varten? No siksi, että jos mieleni tekee alea, otan Bishop's Fingerin tai Boddington'sin, riippuen valikoimasta ja mielialasta. Jos noita ei ole, mieleni ei tee alea.

 

[TQoFE]

Mutta sen verran nuo IPAt kiinnostavat, että voitko suositella stadista jotain olutravintolaa, jossa olisi jotain mielenkiintoista hanassa tarjolla? Pullotettu olut on minun kohdallani hiukan turn-off.

IPAa löytää hanasta Suomessa melko nihkeästi. Ensimmäisenä ja nopeasti ajateltuna ainoana mieleen nousee Pikkulintu, ja siellä Severin IPA hanasta. Jos joskus innostut pullojakin kokeilemaan, Pikkulinnusta on ainakin joskus saanu Green Flash Brewingin Imperial IPAa, 9 % - ihan hävyttömän hyvää.

Niin, ja Kaislassa on Huvila Pale Alen paranneltu versio Pekko P.A. hanassa. Ei ole IPA, mutta ihan hyvä tuote kuitenkin.

Laittelen viestiä, jos muuta tulee mieleen tai osuu kaupungilla silmään.

 

[Rod Weary]

IPAa löytää hanasta Suomessa melko nihkeästi. Ensimmäisenä ja nopeasti ajateltuna ainoana mieleen nousee Pikkulintu, ja siellä Severin IPA hanasta. Jos joskus innostut pullojakin kokeilemaan, Pikkulinnusta on ainakin joskus saanu Green Flash Brewingin Imperial IPAa, 9 % - ihan hävyttömän hyvää.

Niin, ja Kaislassa on Huvila Pale Alen paranneltu versio Pekko P.A. hanassa. Ei ole IPA, mutta ihan hyvä tuote kuitenkin.

Laittelen viestiä, jos muuta tulee mieleen tai osuu kaupungilla silmään.

OK. Pekkoa en ole muistaakseni maistanut.

Ai niin, se pullokammo johtuu siitä, että niissä on jotenkin joko vetinen tai metallinen maku, kun vertaa vastaaviin tuotteisiin hanasta laskettuna. Ja vaahdon koostumuskin on huono. Kyllähän sitä joskus tulee pulloinakin ostettua, jos jotain uutuutta kaupan hyllyillä näkee. Mainitsemani CM pitää käydä läpi, siis niin kuin hylly ja merkki kerrallaan. Ehkä jopa useampi silloin tällöin.

 

[Rosenrot]

Tähän semmoinen korjaus, että Huvila Pale Ale, ja Kaislassa hanasta laskettava Pekko Pale Ale on täysin sama olut.

Syy miksi Leon saattaa pullo-oluesta maistaa ns vääristyneitä makuja, on se että pullo-olueeseen ympätään hiilihappoa sen verran reilusti, mikä myös toimii säilöntäaineena oluelle. Joskus kuulin eräältä suuren panimon tuotannossa työskentelevän vuoromestarin sanoneen että kun korkki on laitettu olutpulloon kiinni alkaa sen maku muuttumaan seitsemän päivän jälkeen. Vähän, mutta kuitenkin...

Hanaoluessa ja sen tarjoilussa hiilihappo tahi seoskaasu Biocon 30 lisätään olueeseen vasta sillä hetkellä kun itse tuote nousee tankista linjaa pitkin ylös, jolloin se ei ole ollut kosketuksissa itse tuotteen kanssa, jolloin sen alkuperäinen maku ei ole päässyt muuttumaan. Näin voinkin todeta, että hanaolut on aina parempaa ja alkuperäisemmän makuista kuin pullo-olut, MIKÄLI linjoista on pidetty huolta, esim pesty riittävän usein, ja oluella on riittävä kierto, ja tietenkin lasit mistä tarjotaan on puhtaat, jne...

On tullut nähtyä kaikenlaisia virityksiä ja aikamoisia kauhutarinoitakin olisi kerrottavana, jonka jälkeen varmaan moni miettii tietyissä mestoissa hanaoluen juomista uudelleen, mutta se on toinen juttu taas sitten...

 

[TQoFE]

Ai niin, se pullokammo johtuu siitä, että niissä on jotenkin joko vetinen tai metallinen maku, kun vertaa vastaaviin tuotteisiin hanasta laskettuna.

Mielestäni tuo näkyy selvemmin nk. halpislitkujen ja peruskeppanan kohdalla kuin sitten laadukkaammissa tuotteissa. Oletan liittyvän siihen, että laadukkaamman tuotteen kohdalla ollaan pakkauksen(kin) suhteen tarkempia, ei haluat "pilata" tuotetta.

Ja vaahdon koostumuskin on huono.

Pitää paikkansa, hiilihappojen määrä ja ärhäkkyys riippuu siitä, onko tuote pullosta vai tankista. Oikealla kaadolla voi toki pelastaa melko paljonkin.

 

[Rod Weary]

Mielestäni tuo näkyy selvemmin nk. halpislitkujen ja peruskeppanan kohdalla kuin sitten laadukkaammissa tuotteissa. Oletan liittyvän siihen, että laadukkaamman tuotteen kohdalla ollaan pakkauksen(kin) suhteen tarkempia, ei haluat "pilata" tuotetta.

Tuo on hiukan kaksipiippuinen miekka. Peruslitkuista ainakin tietää, mitä saa, kun ostaa pullon tai tölkin. Jossain Rosenrotin viittaamasta random-räkälässä taas voi tulla tuoppiin ihan mitä tahansa. Onneksi niissä tulee käytyä hiukan harvemmin. Ero on kuitenkin mielestäni suhteellisen pieni, jos hana on kunnolla huollettu ja hoidettu.

Pitää paikkansa, hiilihappojen määrä ja ärhäkkyys riippuu siitä, onko tuote pullosta vai tankista. Oikealla kaadolla voi toki pelastaa melko paljonkin.

Valitettavan harvasta pullosta saa oikeallakin kaadolla kunnollisen ja kestävän vaahtokukan. Eipä silti, Bishop's Fingerin vaahto on aika katoavaista sorttia hanatuotteenakin. Pitää juoda nopeasti, ettei ilma tee kepposia maulle.

 

[Timbit]

Pitää paikkansa, hiilihappojen määrä ja ärhäkkyys riippuu siitä, onko tuote pullosta vai tankista. Oikealla kaadolla voi toki pelastaa melko paljonkin.

Tuostapa tuli mieleeni, mitä vaimoni aikanaan kertoi. Hän oli opiskeluaikanaan jonkin aikaa töissä pohjois-saksalaisessa voileipäravintolassa, ja oppi siellä nopeasti miten tärkeä asia oluen vaahto sikäläisille on. Sitä piti olla juuri oikea määrä, muuten asiakas ei ollut tyytyväinen. Kuulemma helpointa oli kaataa olut lasiin siten, että vaahtoa tuli hieman liian vähän, ja sitten sekoittaa olutta tarkoitukseen varatulla muovitikulla jotta vaahtoa tuli hiukan lisää.

Jaa, pitäisiköhän sitä tänään juoda sekä Lapin Kultaa että Karjalaa grillailun ohessa ihan vaan ärsyttääkseni. Huoneenlämpöisenä, tölkistä, tottakai.

 

[TQoFE]

Tuo on hiukan kaksipiippuinen miekka. Peruslitkuista ainakin tietää, mitä saa, kun ostaa pullon tai tölkin. Jossain Rosenrotin viittaamasta random-räkälässä taas voi tulla tuoppiin ihan mitä tahansa. Onneksi niissä tulee käytyä hiukan harvemmin. Ero on kuitenkin mielestäni suhteellisen pieni, jos hana on kunnolla huollettu ja hoidettu.

Niin, tarkoitin siis lähinnä, että jollain isolla, peruskeppanaa tuottavalla panimolla voipi olla iso kiusaus "säästää" ja käyttää vaikka halvempaa ja huonompilaatuisempaa korkkia, joka vaikuttaa tuotteen makuun, kuin sitten jossain pienessä luostarissa, jossa oluen paneminen on sydämen asia, ei pelkkää bisnestä.

Ja kunnon räkälöissähän ei kannata juoda hanasta, ainakaan jos on yhtään herkempi vatsa. Samoin tuotteiden päiväykset kannattaa tsekata pullon kyljestä ennen kuin juo. Jos siis ylipäätään on pakko räkälään suunnistaa.

Valitettavan harvasta pullosta saa oikeallakin kaadolla kunnollisen ja kestävän vaahtokukan. Eipä silti, Bishop's Fingerin vaahto on aika katoavaista sorttia hanatuotteenakin. Pitää juoda nopeasti, ettei ilma tee kepposia maulle.

Vehnäoluisiin saa hienon vaahdon, jos on tekniikka hallussa. Mutta siitä nyt ei ollutkaan kyse...

Tuostapa tuli mieleeni, mitä vaimoni aikanaan kertoi. Hän oli opiskeluaikanaan jonkin aikaa töissä pohjois-saksalaisessa voileipäravintolassa, ja oppi siellä nopeasti miten tärkeä asia oluen vaahto sikäläisille on. Sitä piti olla juuri oikea määrä, muuten asiakas ei ollut tyytyväinen.

Perus keppanan kohdalla asialla ei ole suurta väliä, mutta herkemmille oluille - kuten erityisesti vehnille - vaahto on suorastaan välttämättömyys, sillä se pitää oluen parempana.

 

[sem]

Ja kunnon räkälöissähän ei kannata juoda hanasta, ainakaan jos on yhtään herkempi vatsa. Samoin tuotteiden päiväykset kannattaa tsekata pullon kyljestä ennen kuin juo. Jos siis ylipäätään on pakko räkälään suunnistaa.

Jos baarin ainut valtti on halpa keppana ei sinne kannata mennä.

Humaloitujen oluiden etsinnässä oiva apu voisi olla käyttää sivun http://olutopas.info/ oikeasta reunasta Selaa -> Oluen ominaisuudet -> Katkerot -> Yli 60 EBU.

Sieltä löytyy saatavuus tietojakin sitten.

 

[finnjewel]

Jos baarin ainut valtti on halpa keppana ei sinne kannata mennä.

Humaloitujen oluiden etsinnässä oiva apu voisi olla käyttää sivun http://olutopas.info/ oikeasta reunasta Selaa -> Oluen ominaisuudet -> Katkerot -> Yli 60 EBU.

Sieltä löytyy saatavuus tietojakin sitten.

En taida olla ihan ainutlaatuisella makuaistilla varustettu, sillä esim. Olutoppaan arvosteluissa Urquellia pidetään yleisesti melko voimakkaasti humaloituna...

 

[#3]

Itse tukästyin Stadin panimon Cascade Alen. Omaan makuun sopivan humalainen ja raikas ei kuitenkaan niin kitkerä että irvistyttää. Valitettavasti Hadankan Cascade tynnyrit on juotu tyhjiksi. Pitää juoda jotain muuta. Muissa oluthuoneissa sitä saattaa vielä löytyä.

 

[P Giroux]

Ja kunnon räkälöissähän ei kannata juoda hanasta, ainakaan jos on yhtään herkempi vatsa. Samoin tuotteiden päiväykset kannattaa tsekata pullon kyljestä ennen kuin juo. Jos siis ylipäätään on pakko räkälään suunnistaa.

Onkohan noin? Eikö räkälällä ole ainakin se etu, että kulutus on tasaisesti tapissa eikä olut vanhene hanaan?

 

[sem]

Onkohan noin? Eikö räkälällä ole ainakin se etu, että kulutus on tasaisesti tapissa eikä olut vanhene hanaan?

Pitää ne hanat silti pestä. Edes välillä.

 

[Vaughan]

Anteeksi tietämättömyyteni alkoholiasioissa, mutta kertoisitko runsaammin humaloidun oluen, jota saa lähimarketeista?

Humaloissa on eroja. Enkä tarkoita oluen nauttijan olotilaa, vaan itse juomassa käytetyn yrtin makueroja.

Mainittu Urquel sisältää kohtuullisen paljon humalaa, mutta ei ole maailman humalaisin olut. Kuitenkin siinä käytetty humalalajike on suhteellisen katkera. Päinvastainen esimerkki löytyy maanmiehestä, Budvarista, jossa on myös käytetty suhteellisen runsaasti humalaa, mutta kyseinen lajike on paljon pehmeämpää (oma suosikkini). Kokonaan oma ryhmänsä ovat brittiläiset bitterit tai vaikkapa Indian Pale Alet (I.P.A), joissa on aikanaan käytetty erittäin runsaasti humalaa jo pelkästään oluen säilymisen takia.

Suomessa pienpanimot tarjoavat parhaan valikoiman runsaasti humaloiduista oluista, mutta ainakaan suoralta kädeltä ei tule mieleen yhtään brittiläistyyppistä katkeraa bitteriä (kai niitäkin olisi?). Täälläkin keskustelussa ollut saksalaistyyppinen Kukko on mainio esimerkki pehmeän humalaisesta oluesta. Tässä kategoriassa on pakko mainita myös Hartwallin vaalea Gourmet ("kalaruokien kaveri"), joka muistuttaa käsittämättömän paljon Budejovicky Budvaria... Muita hyvin humaloituja (mutta aika pehmeitä) oluita ovat esim. Huvilan Joutsen tai Teerenpelin Onnenpekka. Jälkimmäinen lienee panimoraviontoloiden yksinoikeus, mutta ensimainittua saa myös hyvin varustelluista kaupoista - joten siinä yksi vastaus kysymykseesi.

 

[sampio]

Arght.

Kokeilin tänään huvikseni hyllyn halvinta olutta, joku Hollandian tai mitä lie. JUMANKAUTA OLI PAHAA! Tuli mieleen aivan lapsuuden salaryypyt isukin Lapin Kulta tai Karjala pulloista. Silloin mietin, kuinka aikuiset viitsivät vetää moista moskaa kitaansa litrakaupalla, enkä voinut kovin paljon positiivisemmin asiaa funtsia nytkään. Aivan tolkuttoman kitkerää kuraa.

Pehmeä, kotikaljamainen maku edelleen hakusessa. Kotonahan voin lipitää limuja ja kotikaljaa, mutta joissain yhteyksissä niitä ei ole saatavilla tai ns. etikettiin kuuluu tuopillinen, ja onhan tuo olutkulttuurikin ihan mielenkiintoista, kahvin ja ruoan lisäksi uusi maisteltava matkoille. Siinä siis syitä epätoivoiselle ekskursionilleni. Kännijuomisen jätän muiden vaivaksi.

 

[Rod Weary]

Pehmeä, kotikaljamainen maku edelleen hakusessa.

Tykkäisitköhän sä Guinnessista? Kaasupanoksella varustetut tölkit ovat ihan ok korvike hana-G:lle. Kunhan muistaa kaataa tölkin sisällön (sitä kuulaa lukuunottamatta) samantien tuoppiin. Pikimusta väri pelottaa joitakin, mutta minulle G on aivan linnunmaitoa. Suutuntuma on tosi kermainen, jälkimaku hiukan paahteinen, ei kovin kitkerä, ainakaan minun suussani.

 

[Datsun]

Pehmeä, kotikaljamainen maku edelleen hakusessa.

En jaksa käydä ketjua läpi, mutta oletko tutustunut Newcastleen? Siinä on mielestäni sellainen kotikaljamainen aromi. Muutenkin ihan ainoita Ale-oluita jotka maistuvat minulle.

 

[Miguel]

Pehmeä, kotikaljamainen maku edelleen hakusessa.

Kukaan ei ole tainnut tähän vielä tummaa Nikolaita ehdottaa. Löytyy hyvinvarustetuista ruokakaupoista ja on tummaksi olueksi kohtuullisen helppo tapaus.

Tai "tummaksi helppo tapaus", no, tummillahan se on paljon helpompi aloittaa. Tshekissä tummat oluet ovat ennen kaikkea naisten juoma. Prahaan matkustaessa matkaopaskirja tiesi kertoa, että joissakin baareissa baarimikko saattaa katsoa jopa kysyvästi kulmien alta, jos mies tilaa tummaa olutta. Eikä kirjoittaja Antti Helin ihan eilisen teeren poika ole matkailijana tai Praha-tietäjänä.

Pehmeistä mauista voisi sampiolle suositella kokeiltavaksi myös jotain ihan muuta, nimittäin vehnäoluita näin kesälämpimällä. Vaalea juoma ja lasinreunalle kuuluva sitruunaviipale synnyttävät raikkaan mielikuvan jo ennen ensimmäistä siemausta. Hoegaarden on näistä tunnetuin ja Suomessa myytävistä merkeistä en juuri muuta tiedäkään. Keväällä kävin Liettuassa ja siellä paikallinen Svyturus Baltas oli erinomainen juoma kevään aurinkoisilla keleillä.

 

[Sistis]

Pehmeistä mauista voisi sampiolle suositella kokeiltavaksi myös jotain ihan muuta, nimittäin vehnäoluita näin kesälämpimällä. Vaalea juoma ja lasinreunalle kuuluva sitruunaviipale synnyttävät raikkaan mielikuvan jo ennen ensimmäistä siemausta. Hoegaarden on näistä tunnetuin ja Suomessa myytävistä merkeistä en juuri muuta tiedäkään. Keväällä kävin Liettuassa ja siellä paikallinen Svyturus Baltas oli erinomainen juoma kevään aurinkoisilla keleillä.

Svyturys Baltasiin olen törmännyt joskus myös Suomessakin. En tosin muista, oliko kyse valtion monopolista vai ihan jostiain päivittäistavarakaupasta. Samaisen panimon liki samanlaiselta kuulostavaan Svyturys Baltijosiin olen törmännyt myös täällä, mutta näitä kahta ei kannata sekoittaa toisiinsa - ihan erilaisia oluita kun ovat. Molemmat ovat toki hyviä.

Oliko muuten sinun reissullasi tuo Baltas-sitruuna aina lasin reunalla? Minä olen omilla matkoillani saanut useimmin sellaisen version, jossa sitruunanviipale kelluu tai sitruunanlohko on vajonnut lasin pohjalle. Mielestäni se on se parempi tapa.

Yleisesti ainakin olutravintoloista saatava vehnä on Fransiskaner. Myös muita saksalaisia, kuten Paulaneria löytää aika helposti. Itse suhtaudun vehniin aika kaksijakoisesti. Periaatteessa en niistä niin hirveästi välitä, mutta toisaalta tietyissä tilanteissa ne taas tuovat mukavaa vaihtelua ja maistuvat kivalta. Erityisen hyvin vehnät ovat sopineet "raskaahkon" ruoan kanssa aina, kun olen töiden toimesta joutunut Baijerissa pyörimään. En siis ole ryypytellyt työaikana, mutta illalla ravintolassa on tullut pari tuopillista nautittua.

 

[Alamummo]

Oletko Sistis maistanut Olvin tummaa? Se on mielestäni aika pehmeän makuista ja makeahkoakin tummaa olutta, sillä siinä on käytetty maltaina mm. karamellisoituja maltaita.

 

[Sistis]

Oletko Sistis maistanut Olvin tummaa? Se on mielestäni aika pehmeän makuista ja makeahkoakin tummaa olutta, sillä siinä on käytetty maltaina mm. karamellisoituja maltaita.

Tarkoitatko minua, vai Sampiota, joka näitä makeita tummia kyseli?

Noh, olen minäkin tätä maistanut. Edellisestä kerrasta on kyllä jo aikaa, mutta ihan kohtuulliselta tuo minusta maistui. Silti, jos itse tummia haluan nauttia, otan mieluusti jonkun tshekkiläisen (paitsi Velkon) tai sitten vielä mielummin stout/porter-osastolle kuuluvan brittiläisen/irkun.

Tshekkioluista voisin muuten suositella tummaa Eggenbergiä. Sitä saa nykyään jo kaupoistakin. Minusta se on ollut parhaita näistä tummista. Pieksee kevyesti Velkon, Staropramenin ja monet muut. Ainoastaan Litovel laittaa hieman kampoihin.

 

[Alamummo]

Tarkoitatko minua, vai Sampiota, joka näitä makeita tummia kyseli?

Noh, olen minäkin tätä maistanut. Edellisestä kerrasta on kyllä jo aikaa, mutta ihan kohtuulliselta tuo minusta maistui. Silti, jos itse tummia haluan nauttia, otan mieluusti jonkun tshekkiläisen (paitsi Velkon) tai sitten vielä mielummin stout/porter-osastolle kuuluvan brittiläisen/irkun.

Tshekkioluista voisin muuten suositella tummaa Eggenbergiä. Sitä saa nykyään jo kaupoistakin. Minusta se on ollut parhaita näistä tummista. Pieksee kevyesti Velkon, Staropramenin ja monet muut. Ainoastaan Litovel laittaa hieman kampoihin.

Äh, tietysti tarkoitin Sampiota. Anteeksi, että sekotin nickinne keskenään.

 

[Sistis]

Äh, tietysti tarkoitin Sampiota. Anteeksi, että sekotin nickinne keskenään.

Ei haittaa. Tärkeämpää on olutkeskustelussa, että oluiden nimet eivät sekoitu. :)

Katselin vähän omia RateBeer -luokituksiani, ja olen myös sellaiset tummat tshekkiläiset arvostellut varsin korkealle, kuin Bernard, Herold ja Starobrno.

 

[Rosenrot]

Pehmeistä mauista voisi sampiolle suositella kokeiltavaksi myös jotain ihan muuta, nimittäin vehnäoluita näin kesälämpimällä. Vaalea juoma ja lasinreunalle kuuluva sitruunaviipale synnyttävät raikkaan mielikuvan jo ennen ensimmäistä siemausta. Hoegaarden on näistä tunnetuin ja Suomessa myytävistä merkeistä en juuri muuta tiedäkään. Keväällä kävin Liettuassa ja siellä paikallinen Svyturus Baltas oli erinomainen juoma kevään aurinkoisilla keleillä.

Siitä sitruunasta vehnäolutlasissa voidaan olla montaa mieltä. Tietysti, makunsa kullakin, ja mauttomuutensa. Hoegaardeniin nyt ei sen korianterin maun lisäksi saa makua muulla kun sitruunalla, jos vielä vastoin markkinamiesten ehdotuksia, juo oluensa oikeanlämpöisenä, lasi mukaan lukien. Belgivehnä mikä belgivehnä.

Vähän sama, kun jos olet maistanut yhden tumman tsekin, olet juonut niitä kaikkia. Tsekeissä tosiaan naiset juovat tummia oluita ja miehet vaaleita, eräs syy tähän on alkoholiprosentti. Tummat tsekit ovat aina miedompia kun vaaleat vastaavat.