Rohkeasti vaan kärkisenttereiden paikat nuorille, eli MG:lle ja Sashalle. Tässä tilanteessa ei ole enää mitään hävittävää. Suomi tulee pelaamaan ilman kahta parasta hyökkääjäänsä, joten Barkovin ja Granlundin peluuttaminen isoissa ja johtavissa rooleissa on kuin rahan pistämistä pankkiin.
Pelkään kyllä pahasti, että OJ aloittaa ykkössentterinä ja varmaan sieltä nousee Kontiolakin kakkoskenttään. Hyvin todennäköistä myös, että Lehterä saa paikan pelaavasta kokoonpanosta näiden myötä.
JJ - Mikke - Korpikoski
Bergenheim - Barkov - Selänne
Lehterä - OJ - Komarov
Ruutu - Kontiola - Aaltonen
Pihlström, Immonen
Mikelle sniperi ykköskenttään Jussin muodossa ja Korpikoski tekemään likaista työtä. Mainettaan parempi pelaaja, ei missään nimessä Ruutua kahteen ensimmäiseen kenttään.
Bergenheim-Barkov -parivaljakko on syytä yhdistää ja Brad Boyesina toimii tässä Selänne. Jaksaako Teemu sitten pelata noita minuutteja, sen aika näyttää. Siihen voisi tarvittaessa nostaa sitten Aaltosta tai Lehterää, kumpaa siihen sitten haluaa sniperia vai pelintekijää.
Kolmosessa Komarov aukoo päätään jokaiselle vastaantulijalle ja Jokiselta ja Lehterältä on sitten löydyttävä se hyvä kiekollinen peli, vaikka ei Leksakaan mikään puukäsi missään nimessä ole.
Kontiolan omanpään pelaaminen on hyvällä tasolla, paremmalla kuin Lehterän, joten laittaisin neloskentän sellaiseksi pimentäjä-ketjuksi. Tai siis että se tarkoitus siinä olisi, lopputulosta en halua arvailla. Aaltonen ei toki ole kovin puolustusvelvotteinen pelaaja, mutta kemiat Konnan kanssa natsaa. Mielenkiintoinen tästä tuli myös muodossa Komarov-Konna-Ruutu. Kokeilemisen arvoinen sekin.