Mun täytyy ensiksi pyytää anteeksi tässä yhteydessä Erkalta - anteeksi - en uskonut viime MM-kisojen ja euroturnausten muniinpuhaltelun jälkeen, että olympialaisissa joukkueen pelaaminen olisi noin uskomattoman hienoa. Venäjä-pelin kolmas erä oli aivan maaginen, Venäjän pelaamisen täydellinen jäädyttäminen.
Ja asiaan. Mulla on todella hyvä fiilis finaalin suhteen. Verrattuna esim. World Cupiin, Suomi vaikutti nyt finaalipaikan ratkettua jollain tavalla tunteettomalta, ikään kuin siltä että homma on vielä kesken. Joukkueesta huokuu kova luottamus omiin kykyihin ja kun puolustus ja viimeisenä lukkona Niittymäki ovat pelanneet jäänviileästi, hyvältä näyttää. Lisäksi Suomella on tällä hetkellä muutama niin liekeissä oleva peluri - Koivu, Selänne, LEHTINEN!!, Numminen, Peltonen, Jokinen, Niittymäkin jne. - on lähes fakta että me ollaan voitettu sunnuntain peli.
Uusis ei viitsinyt voittaa omaa finaaliaan koska reiluna jätkänä tiesi että lätkän olympiakulta jäisi pahasti hänen kultansa varjoon.