Kauhea paikka!
Suomi on varmasti lyönyt kaikki ennakko-odotukset tolppa-sarjallaan. Paketti on toiminut aivan loistavasti, alkusarjassa kaatui Tshekki sekä Kanada, pleikkareissa turnauksen vaikeimmassa pelissä USA ja välierissä Venäjä uskomattomalla esityksellä. Maalivahtipeli, yv/av, viisikkopuolustus, nopeat vastaiskut...vittu, kaikki! Ruotsi puolestaan lähti hitaasti liikkeelle. Tietysti, tärkeiden pelien voittaminen riittää, mutta sai selkäänsä Venäjältä eikä kohdannut Kanadaa, piti varman siitä että Slovakia ei kaadu ja sai helpon puolivälierävoiton Sveitsin kustannuksella. Tshekin kaato tietysti hieno juttu, mutta vastustaja oli aika lailla sukka.
Molemmilla jengeillä kokenutta kalustoa joille tämä on viimeinen mahdollisuus voittaa jotain Suurta maajoukkuepeleissä. Sundin, Foppa, Lidas, kenties Alfiekin...kultapuppelejen viimeinen suuri hetki. Monien epäonnistumisten jälkeen tilanne on ikään kuin pedattu vanhuksille jäädä historiaan voittajina. Sama juttu Suomella Sakun, Teemun ja Tepon kohdalla, Ruotsin pojista vaan ollut enemmän puhetta tässä asiassa. Kuitenkin, alisuorittamisia, pettymyksiä ja tappioita Suomelle ennakkosuosikkina jokunen isoissa peleissä. Tilanne ei tavallaan tee oikeutta kummallekaan; Suomen huikeasti pelannut joukkue vs. laadukkaat svedut veteraaneineen, jompi kumpi joutuu poistumaan valokeilasta katkeran pettymyksen jälkeen. Mutta sitähän urheilu parhaimmillaan on, paljon panosta ja suuria tunteita.
Marginaalit on pienet, tasavahvuiset joukkueet vääntävät tiukasti ja toinen voittaa maalilla ja jää historiaan. Voiton ja tappion ero on tässä tilanteessa aivan valtava, vaikka Suomen esityksille täytyykin nostaa hattua jo tässä vaiheessa. Mutta...ero tässä tilanteessa on vaan valtava. Venäjää vastaan Suomen peli pysyi tiiviinä ja onnistuimme iskemään ensimmäisen maalin. Sen merkitys saattaa olla suuri, vaikka maalin tappioaseman ei tarttekaan merkitä mitään. Kuhan vaan ei rupea ahdistamaan Nitty on pelannut huikean turnauksen, saanut toki paljon apua omiltaan, mutta kunpa tämä kaikki säilyisi tällaisena huomennakin. Tappio ja vaikka vaan yksi lipsahdus, niin mies varmasti tiputetaan pilvistä. Toisaalta, vaan perisuomalainen pessimismi tyyliin "liian hyvin mennyt, ei voi voittaa kaikkia pelejä" saisi ajattelemaan että homma ei huomenna toimisi.
Joukkueena joku voisi laittaa Suomen ennakkosuosikiksi mutta nimilistan perusteella tähän ei ole suurtakaan syytä. Huippumotivoitunut Ruotsi pelaa varmasti nöyrästi ja on sekin valmis tekemään mitä tahansa voittaakseen. Peliä tulee olemaan aivan hirvittävää katsoa. Tietysti, alitajunta jo tekee työtä tappion varalle, että minkäs sille mahtaa, ei maailma tähän kaadu ja Suomi on joka tapauksessa viime vuosien parhaita kansainvälisessä kiekossa.
Jatkoaika, Nieminen karvaa kiekon hyökkäyspäässä, Jakke Ruutu ajaa maalille, Lidström lyö poikittaisella selkään mutta kiekko pomppaa Rudin vehkeistä sisään kiekkohistorian kauneimpana maalina.
