Oletko suorittanut siviilipalveluksen tai suoritatko sitä parhaillaan?

[J]

Muistanpa kerran kuulleeni tarinan isästä ja pienestä pojasta. He kävelivät rinta rinnan eteenpäin, kunnes tuli vastaan kivi ja poika sai päähänsä kiivetä sen päälle. Se oli valtava kivi, miltei metrin korkuinen!

Poika ponnisteli ja taisteli ja pääsi kiven päälle. Siellä hän nousi seisomaan ja hihkaisi ylpeänä isälleen "Kiipeä sinäkin tänne, tämä on ihan helppoa, kaikki tähän pystyvät!". Isä totesi, että eipä nyt viitsi ja poika vielä uudestaan tahtoi isäänsä kiipeämään. Saatuaan taas kieltävän vastauksen poika päätti hiljaa mielessään, ettei isi taida päästä näin korkealle. Poika hyppäsi myhäillen alas täynnä hyvää oloa. Hän teki jotain, mihin isi ei pystynyt. Isä ja poika jatkoivat matkaansa rinta rinnan, mutta poika tunsi nyt itsensä suureksi ja vahvaksi.


Anteeksi, en voinut vastustaa.. Nojoo, mutta mitä aiheeseen tulee, niin siviilipalveluksen sisällön mielekkyyttä voi kyllä pohtia. Ensinnäkin sodanaikaisista tehtävistäni ei ole todellakaan mitään varmaa tietoa, mikä on sinänsä aika hauskaa... Eikä sivareita kyllä juuri millään tavalla kouluteta kriisitilanteisiin, Lapinjärven koulutuskeskuksessa väännetään enimmäkseen ajatuksen voimalla lähinnä ensiapukurssia lukuunottamatta ja työpalvelu on sitten ihan mitä sattuu toimistotyöstä lumenluontiin.

Siviilipalvelusmiesten roolin tarkentaminen ja jonkinlaisten kriisinaikaisten toimien sisällyttäminen koulutukseen voisivat olla jotain.

 

[bisnesman]

Mielenkiintoisia kommentteja täällä.

Itse en ole suorittanut vielä asevelvollisuutta ja tässä vaiheessa elämää olisi parempaakin tekemistä kuin hukata 6-12kk johonkin josta ei saa konkreettista hyötyä. Totaalikieltäytyjäksi en ala, koska haluan suoriutua asevelvollisuudestani kunnialla. Jäljelle jää siis armeija ja siviilipalvelus.

Minulle on tarjottu siviilipalveluspaikkaa eräästä radiosta ja koska olen hakeutumassa media-alalle olisin hullu jos en tarjousta ottaisi vastaan.

Media-ala jos jokin on sellainen jossa suhteet ratkaisevat lähes 100% sen kuka tekee ja mitä.

Koska en vielä tässä vaiheessa omaa kovinkaan laajaa suhdeverkostoa, "ura" tyssäisi tähän vaiheeseen. Aivan liian aikaisin, lähes lähtökuoppaan.

Toisaalta, arvostan suomea ja suomalaisuutta paljon muutenkin kuin mm-kisojen/olympialaisten lätkämatsien aikana.
Silti en ole valmis tappamaan ketään suomen vuoksi. Tappamaan olen valmis ainoastaan jos joku yrittää vahingoittaa minua tai minulle läheisiä ihmisiä. Niin sodassa kuin rauhan aikana.

Olen käynyt oman jaakobinpainin asiasta ja harkinnut vakavasti sivaria seuraavien seikkojen vuoksi:
+ Saan työkokemusta ja nimeä esille.
+ Saan luotua uusia suhteita alalla työskenteleviin ihmisiin.
+ En joudu tekemään asioita joita en moraalisista syistä halua tehdä.
+ En menetä vapauttani mennä ja tulla millään tavalla.

Toisaalta armeija pitäisi käydä seuraavista syistä:
- JOS tulee sota, osaisin huolehtia itsestäni ja lähimmäisistäni.
**Siviilipalveluksen käyneille opetettaisiin varmasti perusasioita, joiden avulla voisin suoriutua hommasta samalla tavalla kuin intin käyneenäkin. Miksen voisi käydä vapaaehtoisilla maanpuolustuskursseilla?

- On työpaikkoja jotka syrjivät sivarin käyneitä.
**Työpaikka, joka syrjii ihmisiä tommoisissa asioissa, ei todennäköisesti sopisi minulle muutenkaan.

- Sitten vielä nämä kaikenmaailman homo-neiti-nörtti jne. heitot.
**Olen 100% hetero, alkoholia käyttävä Helsingin IFK:n kannattaja eli homous,neiteys tai nörtteys ei minun persoonaani sisälly :)
Jos joku ei sitä suostu uskomaan, se on hänen häpeänsä.

Vaikka itse valitsenkin todennäköisesti siviilipalveluksen, arvostan niitäkin ihmisiä jotka käyvät armeijan, kuhan he vaan tekevät sen omasta tahdostaan. Niitä ihmisiä en niinkään paljoa arvosta jotka menevät inttiin/sivariin muiden mielipiteiden takia. Toisaalta, valintahan se on sekin, mutta onko selkärangattomampaa valita itse vai antaa muiden valita?

Monen mielestä valintani on itsekäs, mutta itse koen asian niin, että ihmisellä on oikeus olla jollain tavalla itsekäs.

 

[siwa]

Itse menin sivariin. Olishan sitä intinkin voinut käydä, mutta ainakin olen tyytyväinen, että sain koulutukseni mukaisen ja mielekkään palveluspaikan. Tällaiset asiat on kuitenkin ihan oma valinta, joten vaikea ymmärtää niitä, jotka menevät arvostelemaan toisten päätöksiä asiasta.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti siwa
Itse menin sivariin. Olishan sitä intinkin voinut käydä, mutta ainakin olen tyytyväinen, että sain koulutukseni mukaisen ja mielekkään palveluspaikan. Tällaiset asiat on kuitenkin ihan oma valinta, joten vaikea ymmärtää niitä, jotka menevät arvostelemaan toisten päätöksiä asiasta.

Nimenomaan. Toisaalta siviilipalveluksesta on liikkeellä vääränlaista informaatiota perseiden pyyhkimisestä saatananpalvontaan. Niin kauan kun puolustusvoimien "asennekasvatus" sallitaan, siviilipalvelus on aika monen ihmisen mielestä jollain tavalla "syntistä".

Itse tunnen/tiedän muutaman ihmisen joka suorittaa tai on suorittanut sivarin. Tässä heidän palvelusajan työtehtävät:

2x elokuva/musavideotouhut
Vanhainkodissa työskennellyt (mm. perseiden pyyhimistä)
Paikallistv:n assari
Mikrotukihenkilö
Teatterin assari.
Jokainen yllämainituista on jollain tavalla massasta poikkeavia, lähes jokainen lahjakkuutensa ansiosta. Niin, ja kukaan ei palvo saatanaa ja jokainen on hetero. Sitten on toki sellaisia tyyppejä jotka tiedän ulkonäöltä ja jotka ovat sitten näitä "en halua tehdä mitään missään milloinkaan" tyyppejä, eli jotka roikkuvat elämännaruissa kiinni ja lanka sen kuin kuluu..

 

[Dionysos]

Viestin lähetti viispenninen

Jos ei ole ruotuväkee käynyt niin miten helvetissä sitä voi lähteä edes arvostelemaan?

Sama pätee toisinpäin. Miten sivaria voi arvostella, jos ei ole sitä käynyt? Antaako armeijan käyminen muka oikeuden lyödä maanrakoon kaikki yleisestä kaavasta (so. intin suorittamisesta) poikkeavat joukkovoiman keinoin? Tuskinpa sentään.

Minä olen sivarini suorittanut, ja minulla on varaa myös arvostella. Sivarijärjestelmä on retuperällä, koska meidät sivarit tungetaan minne tahansa tekemään mitä tahansa paskahommaa. Yhteiskuntaa ei kerta kaikkiaan kiinnosta, missä virastossa kukakin papereita pyörittelee, vaikka sivarista olisi mahdollista rakentaa toimiva järjestelmä, jolla taattaisiin aseettomien kriisinhallintajoukkojen olemassaolo. Näiden joukkojen tehtäviin voisivat kuulua mm. ruuan tuotanto ja jakelu, sairaankuljetukset, rakennus-, korjaus-, ja raivaustyöt, evakuointityöt ja yleensäkin kaikenlainen siviiliväestön (Juuri se kansanosa, joka nykyään kaikkein eniten kärsii poliitikkojen ja isojen poikien pumpum-leikeistä.) kriisinaikaisten kärsimysten lieventäminen kotirintamalla.

Mutta ei. Siviilipalvelus on sitä, että mennään ensin Lapinjärven koulutuskeskukseen kuukaudeksi kuuntelemaan turhia luentoja. Jatkuvasti etsitään kuumeisesti palveluspaikkaa, mutta paikat ovat kiven alla. Lopulta päädytään useimmiten pyörittelemään papereita/siivoamaan teatterisalia/kärräämään kirjoja, koska JOTAKIN on pakko tehdä. Se turhien ja kevyiden hommien tekeminen ei siis läheskään aina ole sivarin oma valinta, kuten intin käyneet kiihkomielet tahtovat yleistää.

Muuten, itse suoritin palvelukseni kehitysvammaisten parissa, esimiehen jatkuvan aiheettoman vittuilun kohteena, yksin ilman porukan turvaa. Siinä tilanteessa olisi monelta "tosimieheltä" mennyt sormi suuhun ja tullut äitiä ikävä.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Dionysos


Mutta ei. Siviilipalvelus on sitä, että mennään ensin Lapinjärven koulutuskeskukseen kuukaudeksi kuuntelemaan turhia luentoja. Jatkuvasti etsitään kuumeisesti palveluspaikkaa, mutta paikat ovat kiven alla. Lopulta päädytään useimmiten pyörittelemään papereita/siivoamaan teatterisalia/kärräämään kirjoja, koska JOTAKIN on pakko tehdä.

Mulla sattui hyvä tuuri kun tuota paikkaa tarjottiin. Toisaalta vuokrat joutuisin maksamaan omasta pussista kun palveluspaikalla ei ole varaa maksaa vuokria vaikka lain mukaan niiden siitä pitäisi huolehtia. Onneksi on säästöjä...
Nyrkkisääntö on sellainen että jos haluaa mieleisen palveluspaikan, pitää olla valmis maksamaan omasta pussista asuminen. Jos ei ole valmis maksamaan, ei ole paljoa valinnanvaraa vaan saattaa joutua juuri tommoiseen tilanteeseen jossa ei löydy kuin häviäjiä.

Ongelmahan on juuri tuo että usein siviilipalveluksesta ei hyödy yksikään osapuoli. Sivari ei saa haluamaansa työkokemusta ja paikka ei saa hyödyllistä palvelusmiestä.

 

[FourForty]

Viestin lähetti bisnesman

Niin kauan kun puolustusvoimien "asennekasvatus" sallitaan, siviilipalvelus on aika monen ihmisen mielestä jollain tavalla "syntistä".

Puolustusvoimien ja sen henkilökunnan rooli tässä sivarikeskustelussa on aika mielenkiintoinen, eikä ollenkaan niin mustavalkoinen kuin voisi luulla. Kuulin nimittäin omana armeija-aikanani esikunnassa vaikuttaessani hyvin monenlaisia mielipiteitä sivareista armeijan kantahenkilökunnalta, oikeastaan mielipiteitä oli yhtä monta kuin niiden esittäjiäkin. Pääasiallisesti ne eivät olleet yksipuolisesti siviilipalvelusta ja sivareita tuomitsevia.

Kapiaisten mielestä hierarkian alimpia olivat ne, jotka tulivat armeijaan, mutta lähtivät kesken kaiken sivariin ilman hyväksyttävää syytä. Suoraan sivariin meneviä jopa kehuttiin siitä, että nämä ovat periaatteen miehiä ja heillä on kanttia seistä sanojensa takana, vaikkeivat heidän periaatteensa olekaan sopusoinnussa puolustusvoimien intressien kanssa. Sivariin menon takanahan siis ainakin periaatteessa pitäisi olla henkilökohtaiset syyt olemaan tarttumatta aseeseen, ja jos henkilö tulee ensin armeijaan mutta lähteekin kesken sivariin, ei hänellä varmaankaan näitä syitä ole.

Totta kai meille sanottiin, että armeija kannattaa käydä, ja että Suomessa on vielä sellaisia työnantajia jotka eivät periaatteesta palkkaa sivareita - voihan näin ollakin, toisaalta voi myös miettiä paljonko ikänsä armeijan leivissä ollut mies tietää työmarkkinoiden nykymenosta... Eräs luutnantti sanoi myös, että niin vain tahtoo olla, että armeijassa hyvin pärjäävät pärjäävät elämässä muutenkin hyvin. Tämänkin mielipiteen tueksi voi esittää jossain lehdessä näkemäni tilaston, jonka mukaan armeijan johtajakoulutuksen saaneet etenevät korkealle työpaikkojen hierarkioissa, ja vastaväitteeksi taas voi esittää sen, miten paljon työpaikkojen valtasuhteissa korkealla ololla on tekemistä elämässä pärjäämisen kanssa.

Eräs kaverini, reservin kersantti, sanoi että heille AUKissa sanottiin Suomen puolustusvoimien reservin olevan aivan liian iso. Tämän vuoksi jokainen mies, joka vähänkään vihjaisi olevansa kykenemätön suorittamaan palvelusta hyvin, päästettiin heti menemään. Puheet jokaisen miehen tarpeellisuudesta ovat siis vain vanhoihin uskomuksiin perustuvia, ja osin myös siihen, ettei sopivaa järjestelmää valita ikäluokasta vain tarpeellinen määrä miehiä tasapuolisesti ole vielä keksitty.

Ja totta kai sivareilla on oikeus kritisoida armeijaa, ja armeijan käyneillä oikeus kritisoida sivaria. Jos kritisointi tehdään puutteellisten tai väärien tietojen pohjalta, aidan toiselta puolelta voidaan oikaista vääriä argumentteja, mutta onhan jokaisella oltava oikeus mielipiteeseensä tässäkin asiassa.

 

[Sistis]

Itse vietin tuon 12 kk harmaissa ollen viestin kersantti. Olen sitä mieltä, että armeija on suhteellisen helppo ratkaisu nykyaikana. Ei missään mielessä ylivoimainen tehtävä terveelle ihmiselle.

Väite, että armeija on hukkaan heitettyä aikaa, ei pidä paikkaansa. Onhan se sitä, jos siihen asennoituu siten, mutta jos siitä ottaa kaiken irti, saa siitä myös paljon. Esimerkiksi itse pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni pitämään koulutusta. En tarkoita nyt tällä mitään sulkeisten 'Asento, lepo, taakse poistu!'-koulutusta, vaan muutaman tunnin mittaisia viestilaiteoppitunteja. Näistä kaikista tehtiin pitkät suunnitelmat ja valmistelut. Jos joku väittää, että tästä ei ollut minulle hyötyä, niin hän on väärässä.

Lisäksi armeija oli ensimmäinen paikka, jossa pääsin kokemaan selkeätä vastuuta alaisista. Älköön kukaan väittäkö, ettei siitä olisi ollut hyötyä. Tuo homma ei tietenkään ole mikään ylivoimainen tehtävä, mutta mikään ei poista silti sitä tosiasiaa, että siitä sai kokemusta työelämää ajatellen.

Yksi seikka myös, miksi valitsin armeijan, oli se, että nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä ei ole yksinkertaisesti minua varten. Siviilipalvelusjärjestelmä pitäisi kehittää sellaiseksi, että siitä saataisiin valjastettua myös jonkinlainen järjestelmä mahdollista kriisiaikaa varten. Esimerkkeinä siviilipalveluspaikoista, joita itse ajattelisin olisivat esim. väestönsuojelutehtävät, ase- ja ammusteollisuuden tehtävät ja muut huoltotehtävät, joihin ei saada tarpeeksi naisia valjastettua.

Näin voitaisiin ajatella siviilipalvelusta myös sota-ajan vaihtoehtona, tosin sillä edellytyksellä, että jokaista sivarin käynyttä ei välttämättä laiteta siviilitehtävään, vaan rintamalle tilanteen mukaan.

Tällä menetelmällä siviilipalvelus olisi sellainen, että siitä olisi hyötyä yhteiskunnalle sekä rauhan että sodan aikana.

Siviilipalvelusaikaa ei missään nimessä pidä lyhentää. On otettava huomioon, että intin käyneillä on varsinaisen palveluksen lisäksi myös kertausharjoitukset. Lisäksi olisi mielestäni kohtuutonta, että 'helpommassa' sivarissa pääsisi samalla palvelusajalla, kuin 'raskaammassa' intissä lyhyemmässä kaavassa. Esimerkiksi työajat sivarissa ovat KÄSITTÄÄKSENI tuota kahdeksaa tuntia päivässä. Intissä palvelusaika on käytännössä 24h/pvä.

En tuomitse ketään sivaria hintiksi tai neidiksi. Ja toivon samalla, että kukaan ei tuomitse meitä intin käyneitä natseiksi tai sadisteiksi. Jos joku tosiaan valitsee intissä johtajakoulutuksen vain siksi, että pääsee pätemään ja kiusaamaan 'mortteja', on hän täysin väärällä alalla.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti FourForty


Puolustusvoimien ja sen henkilökunnan rooli tässä sivarikeskustelussa on aika mielenkiintoinen, eikä ollenkaan niin mustavalkoinen kuin voisi luulla. Kuulin nimittäin omana armeija-aikanani esikunnassa vaikuttaessani hyvin monenlaisia mielipiteitä sivareista armeijan kantahenkilökunnalta, oikeastaan mielipiteitä oli yhtä monta kuin niiden esittäjiäkin. Pääasiallisesti ne eivät olleet yksipuolisesti siviilipalvelusta ja sivareita tuomitsevia.

En tiedä onko se virallista vai rivien välistä tapahtuvaa, mutta lähes kaikki tuttuni ovat olleet ennen inttiä sitä mieltä että ei väliä jos joku menee sivariin mutta intin aikana mielipiteet muuttuvat jyrkäksi vastustukseksi. Itsestään ei tommoinen voi tulla..

Toisaalta, puolustusvoimien henkilökunta on itse valinnut uransa omien vakaumusten mukaan. Eihän IFK-fanikaan Jokerifaniksi liittymistä kovin innokkaasti mainosta ja toisinpäin :)

Tuo hierarkiakysymys voitanee pistää aika paljon sen piikkiin että vielä joku aika sitten lähes jokainen vähänkin kouluja käynyt laitettiin johtotehtäviin. Kouluja käyneet yleensä pääsevät pitemmälle kuin kouluja käymättömät.

Faija kävi 27-vuotiaana pyörimässä vuoden ja kotiutui reservin vänrikkinä. Oli ollut sitä ennen nimismiehenä :0

Noista "syrjivistä" työnantajista voin mainita erään aika suuren valtion omistaman televisio ja radiotoimintaa harjoittavan ryppään.

Sivariin sinne ei periaatteesta oteta, mutta samassa paikassa työskentelee sivarin käyneitä ja jopa hullun paperit saaneita tyyppejä. Nerokasta eikö :confused:

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Sistis
Itse vietin tuon 12 kk harmaissa ollen viestin kersantti. Olen sitä mieltä, että armeija on suhteellisen helppo ratkaisu nykyaikana. Ei missään mielessä ylivoimainen tehtävä terveelle ihmiselle.

Väite, että armeija on hukkaan heitettyä aikaa, ei pidä paikkaansa.

Väittäisin että minun kannaltani se sitä olisi huomattavasti enemmän kuin koulutusta vastaava työ. Todennäköisesti se olisi sitä myös valtiolle. Ainakin rauhan aikana.

 

[Kossu]

Siviilipalvelus ei ole yleiselle asevelvollisuudelle vaihtoehto vaan Suomen Lain antama mahdollisuus suorittaa asevelvollisuus siviilipalveluksena yhteiskunnalle henkilölle, joka uskontonsa tai vakaumuksensa takia ei halua suorittaa normaalia asevelvollisuutta.

Vasta viime vuodet ovat tehneet lain soveltamisohjeesta "vaihtoehdon". Tietysti kukin näkee asian siten, miten se parhaiten helpottaa omaa perusteluaan.

 

[Sistis]

Viestin lähetti bisnesman

Väittäisin että minun kannaltani se sitä olisi huomattavasti enemmän kuin koulutusta vastaava työ. Todennäköisesti se olisi sitä myös valtiolle. Ainakin rauhan aikana.

On totta, että tietyissä tapauksissa siviilipalveluksesta on enemmän hyötyä kyseiselle ihmiselle RAUHAN aikana. Tällöin ihminen saa tarvitsemaansa työkokemusta.

Kuitenkin tässä on kyse suhteellisen pienestä ihmisjoukosta. Nuo omat kommenttini pätevät valtaväestöön.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Kossu
Siviilipalvelus ei ole yleiselle asevelvollisuudelle vaihtoehto vaan Suomen Lain antama mahdollisuus suorittaa asevelvollisuus siviilipalveluksena yhteiskunnalle henkilölle, joka uskontonsa tai vakaumuksensa takia ei halua suorittaa normaalia asevelvollisuutta.

Vasta viime vuodet ovat tehneet lain soveltamisohjeesta "vaihtoehdon". Tietysti kukin näkee asian siten, miten se parhaiten helpottaa omaa perusteluaan.

Suurimmalle osalle asevelvollisistahan se ei ole vaihtoehto, koska menevät armeijaan. Suurimmalle osalle sivareista ei intti ole vaihtoehto, he menevät sivariin.
Sitten on ihmisiä jotka eivät tiedä 100% mitä tekevät ja he pohtivat kahden asian väliltä sitä oikeammalta tuntuvaa. Silloin he valitsevat kahden VAIHTOEHDON väliltä.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Sistis


On totta, että tietyissä tapauksissa siviilipalveluksesta on enemmän hyötyä kyseiselle ihmiselle RAUHAN aikana. Tällöin ihminen saa tarvitsemaansa työkokemusta.

Kuitenkin tässä on kyse suhteellisen pienestä ihmisjoukosta. Nuo omat kommenttini pätevät valtaväestöön.

Tottahan se on.

Eikä käy kieltäminen senkään suhteen että tunnollinen tai vaikkapa virkamieheksi haluava ihminen menee 99% varmuudella pitemmän kaavan mukaan, ei siitä missään nimessä haittaakaan ole.

Toisaalta, jos ihminen työskentelee alalla jossa suosiosi on varmaa niin kauan kuin persoonasi/tekemisesti kiinnostaa suurta yleisöä, ei tuo intin käyminen vaikuta muuten kuin ehkä siellä saatuna itsevarmuutena. Silloin ratkaisee muut asiat kuin se, kuinka "kiltisti" olet käynyt putken peruskoulu-rippikoulu-lukio-alikersantti-yliopisto.

Käsittääkseni intissä ei pidetä hyvänä asiana että joku erottuu massasta olemalla persoonallinen. Ainakaan jos se persoonallisuus ei ole tottelevaisuutta.

Ei liene sattumaa että mm. Ruben Stiller ja Simo Frangen ovat saaneet "hullun paperit". Intin käyneenä he eivät välttämättä olisi sitä mitä he nykyään olevat.

Mutta siis valtaväestössä se varmasti näkyy.

 

[Kossu]

Jos se olisi oikeasti vaihtoehto, meillä ei olisi yleistä asevelvollisuutta!

Näe bisnesman metsäni puilta!

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Kossu
Jos se olisi oikeasti vaihtoehto, meillä ei olisi yleistä asevelvollisuutta!

Voihan sen asian noinkin nähdä jos haluaa.
Mielestäni sivari/intti on vaihtoehto siinä kuin jatko-opiskelu lukiossa/ammattillisessa opetuksessa (ammattikoulut/instituutit/kansaopistot/oppisopimus).

Onhan totaaleja mutta on myös niitä jotka ei mene minnekkään peruskoulun jälkeen. Onkohan ne muuten samoja ihmisiä ;)

Mutta nyt menee sen verran off-topiciksi että jonkun toisen mielipide jää kuulematta. Kommenttia arvon miehet (ja miksei naisetkin) :)

 

[Luistelutaidoton]

Perhana, meinasi unohtua tämä.

Heehe, ei tuntenut kukaan piruuttani kyselemääni "poikkeusta". Pitäkää pilke silmäkulmassa, ei tässä aivan tosissaan olla. Hassua tosin ettei kukaan edes itse sivarin suorittanut löytänyt YHTÄÄN tällaista henkilöä. Väitän että jo omasta TUVASTA löytyi pari-kolme tällaista ja joukkueesta saman verran lisää. Puhumattakaan komppanjasta. Tämän perusteella sallinette, arvon sivarit että yleistän teidät hinteliksi nörteiksi. Hohohohooh.

 

[Andrej]

Viestin lähetti Luistelutaidoton
Tämän perusteella sallinette, arvon sivarit että yleistän teidät hinteliksi nörteiksi. Hohohohooh.

Tällä perusteella sallinet, että käytän sinusta tästä lähtien intiaaninimeä "kirjoittaa-typeriä-viestejä".

 

[Milhouse Nixon]

Tunnen pari sivaria ja molempien valinnan perusteena oli, ettei liikunta huvittanut. Ei hirveästi herätä itsessäni kunnioitusta tällainen syy. Armeijan käyneenä pitää todeta, että inttiä järjettömämpää menoa ei löydä mistään muualta. En tule koskaan ymmärtämään sitä. Armeijassa jos missä sivistynyt ihminen näkee väkisinkin yhteiskunnan pohjasakan, kollektiivisen pahuuden ja täydellisen kyseenalaistamattomuuden. Jos ei näe siellä niin tuskinpa missään muuallakaan.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Luistelutaidoton

Tunnen kolme (3) sivarin käynyttä ja tiedän viitisen lisää. Kaikkiin näihin kahdeksaan (sinänsä pienehkö otanta, tiedän) sopii kuvaus; "yläasteella häviäjän roolissa, kerran nörtti aina nörtti."

Itse olin yläasteella melko normaali, paitsi että dokaamisen lopetin siinä vaiheessa kun muut aloitteli eli vähän ennen rippikoulua :)

Jos joku tuntee isokokoisen atleettisen sivarin jolla nousee penkistä helposti kolminumeroinen luku ja jolla ei ole läväreitä saati tukka perseessä, joka on työsuhteessa muttei it-alalla, ja menestyi urheilussa/kaveriporukassa/naistenseurassa koko nuoruutensa vähintään kohtalaisen hyvin, niin kertokaa minulle. Ettei tule väärinkäsityksiä, en etsi poikaystävää vaan poikkeusta.
Painoa on noin 80 kiloa, muuten isokokoinen en kyllä ole..Penkistä ei nouse kolminumeroista lukua,en ole vielä työsuhteessa, koulutus olisi IT-alalle, ei läväreitä ja hiukset n. 4cm, menestynyt naisseurassa ja kaveriporukassa kohtalaisesti, urheiluakin harrastin 16 vuotiaaksi asti.. En minäkään etsi poikaystävää mutta poikkeava löytyi, kun kyselit. Osaksi olit kuitenkin oikeassa ;)

 

[Luistelutaidoton]

Andrej saat toki kutsua minua aivan miksi haluat. Itse yleistin huumorimielessä ihmisryhmää, jos sinä haluat yksityishenkilöä hiukan nimitellä tämän mielipiteiden vuoksi niin en minä sinua aio yrittääkään estää. Kukaan ei kuitenkaan toistaiseksi ole esittänyt kuvaamani kaltaista sivaria...Korostan vielä kerran olevani asian suhteen huumorilla liikenteessä. Suosittelen huumoria muillekin.

Heh, Bisnesman lähellä kävit jo muttei riitä. Enkä siis tosiaan tarkoita että kaikki jotka eivät dokaa junnuna ovat nörttejä, älä luulekaan. Vaatii kovaa jannua kieltäytyä. Mutta nyt ei etsitä "kovanaamaa", nyt etsitään kuvaamani kaltaista sivaria. Löytyykö?

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Luistelutaidoton

Heh, Bisnesman lähellä kävit jo muttei riitä. Enkä siis tosiaan tarkoita että kaikki jotka eivät dokaa junnuna ovat nörttejä, älä luulekaan. Vaatii kovaa jannua kieltäytyä. Mutta nyt ei etsitä "kovanaamaa", nyt etsitään kuvaamani kaltaista sivaria. Löytyykö?

No noita läväreitä ei minun päähän saa millään (tosin korvis löytyy) eikä myöskään kasvissyönti kiinnosta.
Pitkää tukkaa en halua, helpompi hoitaa lyhyempää.
Urheilun puolesta kyllä sovin "sivarimuottiin", vaikka eikös tommoinen kunnon wannabe-sivari inhoa lätkääkin, saatikka sitten penkkiurheile sitä :)

Kuten olen sanonut, mulla ei ole maailmanparannusaikeita, mutta koska periaate sotii sotimista vastaan, uskon vain että vuosi radiossa antaa minulle paremmat eväät mediabisnekseen kuin vuosi intissä. Veronmaksajatkin säästävät 20t e kun ei tarvi palkata toimittajaa paikalleni eikä majoittaa/ruokkia minua. Reilupeli, eikö :)

 

[Kossu]

Viestin lähetti bisnesman

periaate sotii sotimista vastaan, uskon vain että vuosi radiossa antaa minulle paremmat eväät mediabisnekseen kuin vuosi intissä

Kukahan siitä sotimisesta todella pitää? Tai peräänkuulutetusta tappamisesta? Olet ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää yleisen asevelvollisuuden kirjoitustesi perusteella väärin. Toivottavasti tulevaisuudessa henkilökohtaiset mieltymyksesi ja etusi eivät mene mm. lastesi ja lastenlastesi edelle (edellyttäen, että olet niitä miehiä, jotka perheen perustavat). Kas kun et 6-vuotiaana keksinyt, että periaatteesi sotii yleistä oppivelvollisuutta kohtaan...

 

[teemu_s]

Ei siinä mitään jos ihminen haluaa käydä sivarin, Suomessa siihen on lain suoma mahdollisuus. Kuitenkaan sivarin käymisellä ei saada rauhaa yhteenkään paikkaan missä soditaan eikä sillä ehkäistä yhtään sotaa tässä maailmassa. Suomessa on armeija sitä varten että tänne ei kukaan ulkopuolinen valtio tule harrastamaan mielivaltaisuuksia. Suomen armeija on varmasti eräs sodan vastaisimmista organisaatioista koko maailmassa. Tunnen useita entisiä ja aktiivisotilaita ja he jos ketkä tietävät mitä sotiminen ja sota on ja haluavat sitä varmasti kaikkein vähiten. Siksi he myös työtään tekevät ja ovat valmiita uhraamaan henkensä myös sinunkin puolestasi jos tilanne niin vaatii. Kuten kaikki muutkin Suomen puolustusvoimissa palvelleet.

 

[bisnesman]

Viestin lähetti Kossu


Olet ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää yleisen asevelvollisuuden kirjoitustesi perusteella väärin. Toivottavasti tulevaisuudessa henkilökohtaiset mieltymyksesi ja etusi eivät mene mm. lastesi ja lastenlastesi edelle (edellyttäen, että olet niitä miehiä, jotka perheen perustavat). Kas kun et 6-vuotiaana keksinyt, että periaatteesi sotii yleistä oppivelvollisuutta kohtaan...

Olen kyllä perustamassa perhettä, tai ainakin sellainen suunnitelmiini kuuluu. Olen sanonut että olen valmis kuolemaan oman lapseni tai lapsenlapseni puolesta, mutta en suomen.
Itseasiassa olisin jo kuollut jos välittäisin vain itsestäni.

Kävin peruskoulun suhtkoht innokkaasti poislukien ruotsin opiskelu ja en kadu jälkeenpäin. Menin vapaaehtoisesti myös jatko-opiskeluihin ja suoritin kaksi tutkintoa, koska se kiinnosti minua ja sain valita mieleisen alan.

En ole vielä valinnut kumpaakaan vaihtoehtoa, ehkä sittenkin menen armeijaan, eipä ole sitten kellään mitään sanomista ;)