No kyllä minulle ainakin tulisi ikävä myös suurin piirtein toimivaa infrastruktuuria sekä jonkinlaista täsmällisyyttä. Ja vaikka byrokratia on täälläkin joskus aika käsittämätöntä, niin ei se muuallakaan ihan rasvattuna luista. Itse olen asunut ulkomailla yhtäjaksoisesti enintään vuoden, mutta erityisesti minua vitutti sellainen suuripiirteisyys, epätäsmällisyys, sählääminen, epärationaalisuus, jatkuva myöhässä oleminen sekä se, että koskaan ei oikein voinut luottaa, että sovitut asiat tapahtuvat sovitussa aikataulussa.
Itse asuin takavuosina Venäjällä töiden takia. Muistan Snaksterin yllä kuvaileman tunteen todella konkreettisesti. Ei sillä etteikö Venäjällä ja varsinkin Moskovassa olisi infrastruktuuri jollakin tavalla "hyvin" toiminut. Se ei vaan toiminut yhtä luotettavasti ja jouhevasti kuin Suomessa. Riittävän hyvin se joka tapauksessa pelasi sielläkin, jotta asuminen ja työnteko onnistuivat asiallisesti. Jotenkin oli aina jännää käydä Suomessa pikaisesti lomilla, kun arkiset asiat toimivat teknisesti paremmin. Ei ollut myöskään pahempia ruuhkia ynnä muutä härdelliä ja bordellia. Säät nyt olivat mannerilmaston mukaiset, eli Moskovassa kuumat kesät ja hyiset talvet.
Näin iän karttuessa on käynyt viime vuosina mielessä, josko lähtisin uudestaan ulkomaille hommiin ja ensi kerralla johonkin lämpimämpään maahan. Lasten kuviot asettavat tietysti jotakin rajoituksia muuttosuunnitelmille. Lapsilla on nykyisessä asuinpaikassamme hyvä olla. Heidän kuvionsa ovat järjestyksessä, kaverit, harrastukset ja kaikki muukin on tässä ympärillä. Sama juttu vaimolla, jonka nykyinen duuni on selvästi sellainen josta hän pitää kovasti. Itse voisin muuten lähteä vaikka heti johonkin itseäni miellyttävämpään ympäristöön, mutta siinä ei olisi kokonaisuuden kannalta mitään järkeä. Perheenisän paikka on laumansa luona ja sillä siisti. Perheen hyvinvoinnin vuoksi Suomen ilmaston ajoittainen vittumaisuus on täysin siedettävissä. Lähinnä tämä on asennoitumiskysymys.
Tietysti jos onnistun leipomaan taloudellisesti todella hyvän diilin houkuttelevasta ulkomaankomennuksesta joka mahdollistaisi perheen muuton mukana, niin sitten voisin katsoa uudestaan asiaa. Olenhan jo kerran ennenkin sen mennyt tekemään, mutta lapset olivat paljon pienempiä silloin. Nyt kynnys on kuitenkin korkeampi kaikilla perheenjäsenillä. Jos taas henki pihisee vielä eläkeiän kynnyksellä, niin saattaa hyvin olla että häivymme vaimon kanssa johonkin lämpimään ainakin osa-aikaisesti. Sinne on kuitenkin vielä pitkälti matkaa, ja mieli voi muuttua moneen kertaan.