Oksennusketju

  • 12 943
  • 51

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Ketjussa on ollut hienoja termejä "negatiiviselle nälälle." Peukut siitä!

Meikältä lähtee laatta aika helposti jos on pää kipeänä tai vaikka kuumeisena oikein huono olo. Käyn jopa tunkemassa sormet kurkkuun koska ykääminen useimmiten tekee olon hiukan paremmaksi.

Kunnon känäoksusta onkin aikaa, vuosia. En yhtään muista milloin tuommoinen olisi ollut - ei tällä vuosituhannella varmaankaan. Kankkusyrjöilyäkin on tullut harrastettua ehkä kymmenkunta kertaa vaikka onhan tässä jo parikymmentä vuotta otettu humalahakuisesti(kin).

Itellä ei kai mitään aivan hulvattomia oksusuorituksia ole ollutkaan. Lämmöllä voin silti muistella kotipaikkakuntani erästäkin pultsaria joka paikalliskuppilassa hieman pahoin voidessaan spyttasi tyylillä omaan hanskaansa ja homma OK.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viimeisimpien vuosien kuluessa on jokunen kerta tullut "ulostettua" yläpäästä, suurin osa niistä kyllä liittyy vatsatautiin tai johonkin vastaavaan myllerrykseen. Mutta tuossa pari kesää sitten satuin poikkeamaan aivan tavallisena arkipäivänä paikalliseen "irkkupubiin" muutamalle siiderille. Olin juomassa kolmatta siideriä kun vatsassa alkoi tuntua voimallista myllerrystä ja hetken kuluttua tuntui siltä, että jotain nousee vakaalla tahdolla kurkkuun ja suuta kohden, mutta tunne helpottui hetkessä ja helpotuksesta huokaisten hörppäsin lisää siideriä, mikä oli sitten ilmeisesti viimeinen tikki. Sillä likipitäen sillä samalla sekunnilla vatsasta ponkaisi jotain todella rajusti ylöspäin, jätin sinä hetkenä siiderin pöytään ja jotenkin refleksinomaisesti sieppasin laukkuni mukaan ja rynnistin kohden vessaa toinen käsi suulla, toinen laukkua roikottaen. Tunsin kuinka oksennus saavutti suun ja alkoi pursuta huulten ja sormien raosta. Rynnin vessaan, ja voi vittu, wc-tilojen ainoa wc-istuinkoppi oli varattu - vaihtoehtoja oli kaksi, lavuaari tai kusiränni. Survoin pääni lavuaarin ylle ja annoin tulla kaiken vauhdilla lavuaariin, sormet ja naamataulu oksennuksessa kaoin loputkin mahansisällöstä lavuaariin ja lopulta huuhtelin kunnolla kasvoni, pesin käteni ja kuulin kuinka wc-pönttö vedettiin. Tuppo paperia kouraan ja pikainen kuivaus ja sitten pois kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Baarin puolella suunnistin pöytääni, katsoin siiderinloppua (kukaan ei ihme kyllä ollut nyysinyt sitä) ja mietin mitä tehdä seuraavaksi, kuin vaistomaisesti käsi osui siideripulloon ja vei sen huulille ja hörppäsin loput. Siitä sitten hyvin vilkkaasti pois, mennessäni huikkasin "Moit" henkilökunnalle ja laskeuduin portaat katutasolle.

Edelleenkään en tiedä mikä tämän kaiken sai aikaan. Kyseessä olivat ensimmäiset siiderit koko viikolla, eikä päivän jatkuessa mahasta kuulunut mitään myllerryksenomaista. Kyse oli vain yhdestä hetkellisestä huononolonpurkauksesta ja laattaamisesta lavuaariin.

vlad.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Minulle on käynyt useamman kerran niin, että kun kesäloma alkaa ja lämmitän ensimmäisen kerran kyseisellä lomalla puusaunan ja otan vähänkin väkevästä pullosta, niin takuuvarmasti on aamulla kyse vain siitä, kummasta päästä tulee ekana tavaraa ulos. Ei tosiaan tarvi olla edes humalassa.

Sitten kun on ensin saatu tällä tavalla nollattua tilanne, niin voin huoletta tissutella vaikka kuukauden putkeen ilman vastaavanlaisia reaktioita.

Nyt tänä vuonna yritin sellaista että saunoin ensin pari päivää kokonaan ilman alkoholia, mutta sama reaktio oli kuitenkin edessä heti kun otin ekat siivut rommipullosta.

Kummallisia juttuja, ilmeisesti psykologisella puolella.

Mahatautien osalta olen oppinut varautumaan siten, että meillä on aina jaffa-pullo jemmassa pahan päivän varalta. Se maistuu hyvältä mennen tullen.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Minulle oksennus tulee turhankin usein, pyytämättä ja yllättäen. Olen vahvasti vähätellen "herkkä vatsastani", eli toisin sanoen värillistä haukotusta on elämän aikana riittänyt yllin kyllin. Juuri edellispäivänä ja sitä ennen viikonloppuna oksensin 2-3 kertaa sairastuttuani flunssaan. Kyllä, flunssaan.

Flunssa kerää limaa nieluun, ja sitä tulee myös nieltyä mahalaukkuun, mikä laittaa mahan vellomaan. Kuvotus ja pahoinvointihan siitä seurasi, ja sen päätteeksi puhuin norjaa ja tarkastelin pariakin sulamatonta ateriaa lähietäisyydeltä takaperoisessa järjestyksessä. Vatsani ei nimittäin myöskään tunnu sulattavan ruokaa jos olen sairaana, migreenissä (toinen oksennuksen lähde) tms.

Seuraava kerta tuli, kun yskin limaa ja yskän mukana lähtikin jo George tulemaan. Ei kun sitten kakomaan limaa ja sappinesteitä keittiön lavuaariin, vessaan en olisi edes ehtinyt. Yöllä saa sairastellessa pitää vanhaa muovilaatikkoa sängyn vieressä, sillä oksennuksen kutkutellessa aina ei ehdi vessaan, vaikka juoksisi täyttä päätä vessaan Usain Boltin vauhdilla.

Oksennus lentää herkästi, helposti, vailla varoaikaa ja monesti useasti putkeen. Muutama vuosi sitten kärsin hirvittävistä krapuloista, joissa saatoin aamuyön aikana oksentaa 10-12 kertaa peräkkäin ja kouristella tuskaisena vessan lattialla, kun mahalaukussa ei kertakaikkiaan ollut enää mitään. Tämä kaikki kymmenestä tai vähemmästä annoksesta siideriä, lonkeroa yms.

Erään kerran erehdyin ulkomailla opiskelijaseminaarissa ottamaan puna- ja valkoviiniä (joita kumpaakaan en yleensä juo), ja sen jälkeen vuorossa oli vastaava oksennusmaraton sekä varsinaisen opiskeluseminaarin aamuluentojen skippaaminen. Kerran olin Helsingissä erään lehden juhlissa ja tulin sitten laskuhumalassa Turkuun, ja keskustasta taksilla lehden päätoimittajan kanssa kimppataksiin. Kimppataksi ehti nippa nappa minun kotipysäkilleni, kun oksennus jo tuli. Hyppäsin lähes liikkuvasta autosta siten, että oksensin samalla jo rinnuksilleni ja housuilleni. Taksiahan en halunnut sotata, se on kallista. Sitten kotiin putsaamaan puvuntakkia, kenkiä ja muita vaatteita ja hetkeksi nukkumaan, ennen kuin seuraava oksennus jo tuli.

Ratkaisin asian siten, että siirryin pelkästään väkeviin (maustetut vodkat, väkevät hunaja- ja yrttiliköörit, Gambina yms) ja myös vähentämällä ennestäänkin suht kohtuullisia juontimääriä vielä kohtuullisimmiksi. Huppelin tai humalan voin ottaa, yleensä seitinohuen, mutta aniharvoin mitään anaalikänniä.

Selvin päin oksentamisen ongelmaa tämä ei toki poista, eli olen edelleen hyvin herkkä oksentamaan ja vielä herkempi saamaan mahani muuten vain sekaisin, eli ripulikin on perin tuttu juttu. Pahimmillaan yhtä aikaa ja siten, että sekä ylä- että alapää on kosketusarka ja jopa verinen pyyhittäessä.

Tämä on tietysti pikkumaista, mutta väkisinkin sitä joskus kadehtii niitä ihmisiä, joilla vatsaongelmia ei ole, eikä laatta lennä kuin hyvin harvoin.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Kun silmäkulmaan iskee välkehtivä häiriö, joka ei poistu pariin tuntiin, jota seuraa ankara päänsärky ja joka päättyy raskaaseen kaakeleiden koristeluun. Migreeni - miesten hommaa. Onneksi vain n. joka toinen vuosi.

Aion varata ämpärin viereeni huomista YLEn kiekkoväksy -keskustelua varten. Tai jos skippais kokonaan. Katson sitte ens kauden version.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Detroit Red Wings
Oksentamisessa (ja ruusua pelatessa) on muistettava vain yksi sääntö:

ÄLÄ laita kättä eteen!

Valitettavan usein em. toiminta johtaa 4-5 suuntaan leviävään suihkuun.. Ei kiva
 

RDivis

Jäsen
Energiajuomia en pysty juomaan enää. Aiemmin tuli ko.tuotteita paljon nautiskeltua. Nyt ei pysty, ei mitään merkkiä. Joskus tuli juotua paljon tyhjään vatsaan, tuli huono olo. Nyt ei tarvitse, kuin ajatella niitä tässä niin tekee mieli lähteä tonne vessaan suuntaan. Todellakin psykologista..
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Tequila saa minut oksentamaan aina. Yksikin shotti. Nuorena tuli ilmeisesti juotua liikaa ja nyt siitä on tullut juurikin psykologinen juttu. Ei toisaalta edes harmita etten moista myrkkyä kykene "nauttimaan". Yrjö on tequilan nautittua pahimmillaan (vai parhaimmillaan?) niin herkässä etten kykene loosin perältä odottamaan muiden siirtymistä pois edestä vaan on pakko antaa tulla, tähtäämättä. Raivoyrjöä. Alkoi jo etomaan kun muistelinkin tequilaa. Tämä ketju löyhkää!

Onneksi olen oppinut välttelemään tuttujen yrityksiä saada minulle tequilaa. He tietävät vaivastani, ikävä kyllä.

Edit: lisätään vielä ettei humalatila vaikuta tequilan seuraamuksiin, takuuvarmasti lentää laatta kerrasta.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Muuan puolituttu herrasmies joutui kerran ravintolassa, nurkkapaikalle ahdistettuna, purskauttamaan pikkutakkinsa hihaan. Siisti toimenpide, ja palasi myöhemmin pöytään pestyään WC-tiloissa takkinsa ja paitansa hihat. Kuulemma alkoi pitää sen jälkeen ravintolareissuilla muovipussia valmiiksi hihassaan.

- Olen myös nähnyt, miten vastaavassa nurkkaanahtautumistilanteessa kaveri käytti pöydässä ollutta tuoremehukannua yrjöastiana. Mielenkiintoinen sekoitus.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tequila saa minut oksentamaan aina. Yksikin shotti. Nuorena tuli ilmeisesti juotua liikaa ja nyt siitä on tullut juurikin psykologinen juttu.
Ihminen voi ehdollistua tuollaisiin juttuihin vaikka lopuksi ikää.

Vedin klassiset teinipersarit eräissä 80-luvun pippaloissa. Rakensin jurrini juomalla todella hölmösti sekaisin sellaisia aineita kuin Ruska, Minttusuklaa ja kepukalja. Vihdoin sydänyöllä ja tuhannen tuubassa avasimme hereillä olleiden ryyppykaverien kanssa vielä Vermouth Biancon, mikä osoittautui kohdallani virheeksi. Mukillinen biancoa huiviin, 5 minuuttia, ja sitten alkoi oksentelu ja jyrkkä alamäki.

Parin tunnin sohvaunien jälkeen olotilaani saattoi kuvailla Kaikkien Krapuloiden Äidiksi. En tietenkään tiennyt sitä vielä tuolloin, mutta nykyperspektiivistä voin sanoa tämän huoletta. Pitkälle toista vuorokautta oksentelin pelkkiä mahanesteitä.

Mitä tästä seurasi? Ainakin se, että seuraavan kerran kykenin maistamaan vermuttia missään olomuodossa vasta noin 20 vuotta myöhemmin. Kyllä tuo jotenkin menee jo alas muttei kovin liukkaasti. Joskus 10 vuotta tapahtuneen jälkeen koetin juoda tavanomaisen dry martinin, en pystynyt.
 

Ylärima

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Joskus hamassa nuoruudessa eräs jatkoseurueeseen kuulunut velikulta kuljetti sanomalehtiin tms. käteen sattuvaan siivotun oksennuksensa busseilla kaupungin halki kotiinsa. Oli tullut joku muokkari mukanaan ja aamulla jatkoluukusta häipyessään nappasi eteisestä väärän muokkarin.

Juuri taannoin totesin että edellä keskusteltu ehdollistumisrefleksi pelaa vuosikymmentenkin jälkeen Gin Long Drink- eli lonkero-tyyppisten juomien kohdalla nuoruudenkokemusten takia.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Erityisesti eräs oksennus on jäänyt mieleen, aikaa ehkäpä noin viisi vuotta. Tapahtumapaikka oli edesmennyt Zanzibar lounge Turussa, jossa chillailin (kyhjötin) pöydässä kavereitten kanssa kaikessa rauhassa. Olin juonut oman tuoppini tyhjäksi, ja kaverilla tuoppi oli puolillaan kun hän lähti jonnekin, muistaakseni vessaan, ja jäin pöytään yksin.

Oloni huononi äkisti, tajusin etten millään ehdi vessaan, joten nokkelana miehenä yökkäsin söpösti tuoppiini. Pisaraakaan ei mennyt pöydälle tai muuallekaan ja olin kovin tyytyväinen itseeni tästä parin desin tuotoksesta. Valitettavasti lisää oli jatkuvasti tulossa (johtuen ehkä oksutuopin viehkosta ulkonäöstä ja hajusta) ja tuoppi täyttyi nopsasti, aivan piripintaan asti, kokkareet kelluivat jopa tuopin suun yläpuolella. Kätevästi onnistuin vaihtamaan tuoppia lennosta suurustaen näin kaverin puolikkaan tuopin. En tiedä oliko kohtalolla sormensa pelissä, mutta pitkälima loppui juuri toisen tuopin täyttyessä aivan ääriään myöten.

Kaverit palasivat pöytään jossa heitä odotti siis kaksi tuoppia piripintaan täynnä oksennusta. Muistaakseni oloni tästä parani niin, että ilta jatkui normaalisti. Vaihdoimme kuppilaa kuitenkin. Blokkarille terveisiä.

Onko muuten muilla samanlaisia kokemuksia, että oksennuksen tuloa edeltää sellainen jännä ja erityinen leukojen jäykistyminen/lukittuminen, joka avaa sellaisen muutaman sekunnin aikaikkunan vahinkojen minimoimiseksi? Tämä leukalukko tarkoittaa kuitenkin aina sitä, että oksennusta ei voi enää pidätellä takaisin.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
VAR
Oksentamisessa (ja ruusua pelatessa) on muistettava vain yksi sääntö:

ÄLÄ laita kättä eteen!

Valitettavan usein em. toiminta johtaa 4-5 suuntaan leviävään suihkuun.. Ei kiva

Tiedetään. Joskus teiniaikoina oltiin menossa bussilla kaupungille ja oltiin otettu pohjia. Vatsassa alkoi kiertää ja minä yritin pidättää pysäkille asti - käsilläni. Noinhan siinä kävi kuin kuvasit että pitkä sylki lensi.
 
Viimeksi muokattu:

Joppe K

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Kiekko-Vantaa
Juuri taannoin totesin että edellä keskusteltu ehdollistumisrefleksi pelaa vuosikymmentenkin jälkeen Gin Long Drink- eli lonkero-tyyppisten juomien kohdalla nuoruudenkokemusten takia.

Tuo Gin Long Drink koko laajalla juoma- ja drinkkitarjonnallaan on myös minun sulkulistalla. Tosin tuon ehdollistamisen on aiheuttanut saunailta, jossa tuolla kyseisellä juomalla ja Tonicilla tehty seos sai kotiintulon jälkeen aikaan todellisen "purkautumisen" ja seuraavan aamuna niin matto- kuin lakanapyykkiäkin. Noita drinkkejä oli kyllä nautittuna useita tuon illan aikaan, mutta edelleenkin tuo juoma saa väristykset aikaan, mutta siitä huolimatta jätän ne nyt ja todennäköisesti jatkossakin muiden tuhottavaksi .

Tuosta oksentamisen esteettisyydestä vielä sen verran, että edesmennyt isäni muistutti aina syömään esim. punajuuria, paprikaa yms., jotta sai aikaan mukavamman värisen tuotoksen normaalin harmaan ja arkisen sijaan. Niin ja aikaisemmin mainittu keltainen limsa oli tosiaankin ainoa "lääke" noihin ei-itseaiheutettuihin oksennustauteihin.
 

Captain Slow

Jäsen
Suosikkijoukkue
KR69, K11ng Perrin, Bratislavan mm-miehistö 2019
Erikoisin paikka minne tullut oksennettua, taitaa olla kuorma-auton makuuhytti.. Kiva siivota Suomen suvessa rahtiauton sängyssä olevia petivaatteita oksennuksesta. ..ja vielä ihanampaa olla oksennukset pitkin lärviä/hiuksia loppumatkan ajan (runsas 100-150km). Kyllä tuollaisen jälkeen arvosti suihkuun pääsemistä.

Onneksi on suhtkoht hyvä pidättelemään oksennusta. (aamukahvi tyhjään vatsaan nopeasti hörpättynä on aiheuttanut useampaan otteeseen olon että olisi (ollut) tarvetta pitää norjan kielen pikakurssi.. ..ja kerran tämä aiheutti sen että tuli aamukahvit örvellettyä paidalle)
 

kalkkifredi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Trump 2016, IFK, Jerry Springer, Veronica
Minä olen todellinen oksentelun höyhensarjalainen. Oksennan hyvin harvoin ja uskon, että siitä johtuu oman oksentamiseni kivuliaisuus - kokemuksen puutteesta. Aina kun laattaan, niin kyljissä ja vatsassa on sellainen helvetillinen, raastava kipu, joka tuntuu siltä kuin sieltä tulisi laatan mukana puolet elimistöstäkin pihalle.

Kerran keskustelin oksennustavoista erään bulimikon kanssa ja hän kertoi, että ihanteellinen oksennusasento on n.45-asteinen etunoja ja yläkropan täytyy olla mahdollsimman suorassa, jotta oksennus tulee sujuvasti pihalle. Tähän bulimikon tietouteen pohjustan myös oman kantani ihanteellisesta oksennusasennosta, näin paremman puutteessa.

Jossain Supernanny -TV-sarjan jaksossa oli sellainen n.5v-poika, joka sai itsensä tarvittaessa oksentamaan ilman mitään ärsykettä, kuten esim.sormien työntämistä kurkkuun. Jos vaan joku juttu ei miellyttänyt sitä skidiä, niin se avasi suunsa ja oksenti. Se ei kuitenkaan tossa jaksossa selvinnyt, että miten toi on yleensä mahdollista, ja en pysty itsekkään käsittämään, miten joku voi oksentaa pelkällä tahdon voimalla. Osaako joku selittää tämän tempun?
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Kerran vatsataudissa oksennusrefleksi lähti käyntiin ja vatsa kouraisi laatalle reippaan alkuvauhdin. Jostain syystä ruokatorven ja vatsalaukun taite kuitenkin veti itsensä kiinni. Siten minun hyvää vauhtia ottaneet tuotokseni törmäsivät vatsalaukun läppään(?), eikä mitään tullut ulos. Koski aivan helvetisti. Kai tuossa on paikkojen repeämisen vaarakin.

Puoli tuntia - tunti tuosta onneksi reitti pysyi auki pönttöön asti. Ai että tuntui hyvältä se vihainen kaari.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Jaa nelivärihaukotus...

Tietysti mikään ei ole niin vittumaista kuin oksennustauti, sitä ei voita mikään vittumaisuudessaan. Paitsi tietysti kaikki muut tiukat perustaudit silloin kun ne päälle sattuu. Oksennustauti on sellainen, että se pilaa jonkin ruokalajin pitkäksi aikaa. Muistan että pentuna oksensi chili con carnen laattatausdissa ja ehkä tänäpäivänä alkaa jo menemään se ruoka alas asti, mutta reilusti se tökki varmaan 15 vuotta.

Mutta jurrissa oksentelu on nuoruudesta tuttua hommaa.

90-luvun loppupuolella eräänä talvisena iltana tapahtui Espoon Tapiolassa Heikintorin edessä seuraavaa. Nuori herra FOTL joi kotiviiniä mehukattitölkistä istuen penkin selkänojan päällä, koska persettä ei voinut jäädyttää penkillä itsellään. Siinä sitä juteltiin silloisesta hevimusiikin nykytilasta sujuvasti ottaen huikkaa viinistä. Kerroskelin omaa tarinaani ja nautiskelin omaa tölkkiäni, otin ilmeisesti liian ison huikan kerralla ja sen nieltyäni pidin kymmenen sekunnin hiljaisen hetken ja tunsin tutun suolaisen maun suussani. Varoittamatta muita määrittelin laatoitukselle n. 1.5 m2 kokoisen annoksen frutti di mahalaukkua ja totesin "oho", otin huikat viinistä ja jatkoin tarinaa sujuvasti. Kaverini totesi minun syöneen spaghettia, koska se oli helposti todettavissa.

Pari vuotta tästä eräänä jouluna olin tyttöystäväni luona ja söin tukevan jouluaterian ja maha täynnä jouluruokaa otin jälkiruoaksi mukillisen glögiä jonka appiukkokokelas oli ladannut puolilleen tiukkaa. Poistuin röökille ja jostain kummallisesta syystä yhtälö ei toiminut ja toimitin takaoven kuistin kaiteen yli aterian käänteisessä järjestyksessä n. 3 m pudotuksella suoraan hankeen. En muista menikö glögiä enää, mutta vaikea uskoa että meni.

Jostain syystä glögi muuten aiheutti itselleni tuollaisen olon useampaan kertaan ja aika usein paha olo tuli röökiä vetäessä. Glögiä on varmuudella oksennettu eniten mitä juomiin tulee, ruokapuolella tähtitorttu luonnollisesti siinä samassa.

Ja jossain vaiheessa noihin samoihin discman aikoihin oli tapanani laulaa heavymetallin klassikoita mukana ja ainakin kertaalleen muistin että Sepulturaa öristessäni kävellessä Hietsun hautausmaan lähistöllä lensi laatta kesken biisin. Kerroin tästä kaverilleni joka totesi että olisin aika paska hevibändin laulaja tai toisaalta ehkä vitun hyvä.

Muutamia mattoja on mennyt pesuun, sekä himassa teininä että varmaan viimeisimpänä joskus 2005 anoppilassa aamulla jonkun kunnon törpöttelyillan jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Itsehän olen oksentanut saksalaisen hotellin hissiin/aulaan(taisin ehtiä aulaan asti). Paikallinen herkku, hanhenrasvassa paistetut munkit, jotka pyöriteltiin tomusokerissa, sai pakin ilmeisen sekaisin. Ikää oli tuolloin 12 vuotta. Sen jälkeen oksensin muutaman kerran pussiin, helpotus tuli vasta, kun lentokoneessa sain pari mukillista jäitä. Jäiden pureskelu auttaa pirun moneen asiaan. Kiittäkää tiedosta.
 
Katos Joppe K vastannut tänne myös. Onkohan luntannut kaverin tekstistä vai kertooko ihan oman työn puolesta. No eipä sillä niin väliä.

Itse nykyisin harvemmin oksentelen. En kännissä ja oksennustaudissakaan en ole pitkään aikaan ollut. No yhden kerran tuossa muutama viikko sitten krapulassa tuli poikkeus sääntöön, mutta menköön. Sen sijaan silloin, kun ikää tuli 18 vuotta niin se oli oksentamisen riemujuhlaa. Ei nyt mitään sen hillittömämpiä tarinoita ole muuta kuin yksi kerta on jäänyt palavasti mieleen.

Oli kaunis kesäpäivä, ulkona lämminta ainakin se +25 ja mentiin porukassa kaverille grillailemaan ja ottamaan parit hassut. Edellisenä päivänä oli tullut vedettyä täydet setit ja se kyllä näkyi ja tuntui. Yhden makkaran sain syötyä ja muuta en koko päivänä ollutkaan syönyt. Se sitten tulikin kostautumaan pahemman kerran. Siinä pitkin iltaa tuli juotua ja huomaamatta tuli se piste, kun alkoi väsyttää ja minut raahattiin sohvalle nukkumaan. Simahdin siihen paikkaan ja saatoin mahdollisesti nähdä unta preveleistä tai sitten en. Kesken unien kuitenkin heräsin siihen tunteeseen, että nyt olisi hyvä päästä vessaan. No kunto ei vaan päästänyt vessaan vaan pönttönä toimi kaverin olohuoneen matto. Sanotaan, että ei se aamulla kovin kivalta näyttänyt, mutta rehtinä miehenä lupauduin kyllä sen pesemään. Lähellä olikin järvi ja mattolaituri, jonne oli hyvä mennä mattoa pesaisemaan ja juuri kun päästiin pelipaikalle, alkoi sataa kaatamalla vettä. No ainakin siinä heräsi. Mutta tämä on parhaiten näistä suihkuamisista jäänyt mieleen.

No itse asiassa tulipa muuten tähän hätään toinenkin tarina mieleen. Oltiin kavereiden kanssa lähdössä laivalla Viroon hakemaan vähän juomista. Se oli sellainen risteily, että oltiin yö laivassa ja sekin tuli kostautumaan. Laivaan päästyämme lähdettiin baariin ja tilattiin siinä juomat. Tuli huomattua heti, että siellä ei viinaa säästellä. Kaveri päätti vielä avata pelin tarjoamalla koko porukalle shotit. Hyvä nousu heti alkuun ja tujut juomat pitkin iltaa tekivät tehtävänsä. Olin ihan pihalla ja kaveri talutti minut hyttiin. Matkalla kerkesin oksentaa tanssilattialle (siellä ei ollut ketään lähistöllä, kun baari oli kiinni), laivan portaille ja hyttikäytävälle. Seuraavana päivänä oli niin hillitön krapula, ettei mitään rajaa ja SuPerAlko ei nyt varsinaisesti houkutellut.

Edit. No mikä hiton SuPerAlko onkaan.
 

Nötkötti

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jaa, että laatoittaminen...

Näitähän riittää olennaiset yhteneväisyydet tapausten välillä ovat; alkoholi ja alkoholi. Se on muuten ihan helvetin hyvä homma, ettei "purjo" tule täysin varoittamatta. Meikäläiselle elimistö kertoo Yrjön saapumisesta sillä että leuka aukeutuu pakkonaisesti, sylki alkaa valua, ja suuhun tulee vaffa veren maku.

Viimeisin laatoituskokemus on päivämäärältä 1.1.2014 ja kellonaika taisi olla myös aika tarkalleen 00.00

-Tulevan vuoden juhlistus alkoi jo hyvissä ajoin, kello 18.00 aukesivat ensimmäiset alkoholia sisältävät pakkaukset, siinä sitten rennonrempseää, naatiskelua, jutustelua ja muuta pientä kivaa kuusi tuntia harrasteltiin, kunnes 23.40 alkoivat useat nautitut alkoholi annokset kasautua otsaan. Menin vaakatasoon makuupaikalle, joksikin aikaa kunnes alkoi se saatanan rakettienpauke, ja järjetön älämölöö ulkona, se laukaisi minussa myös edelläkuvatun laatoittamisen alkuseremonian. Tiesin että nyt tuli lähtö. Sieltä yläparvelta sitten tenusin, juhlapaikan kuistille. Siellä oli infernaalinen tunnelma, valonvälähdyksiä, kovia ääniä, savun keskellä oli ihmis,- ja ei-ihmishahmoja. -> tukeva ote kuistin kaiteesta, pää pitkälle, ja tyhjentyminen suoraan ilotulitepussin päälle. Rajoitti muuten mukavasti niiden ammuskelua vähäksi aikaa. Loppuilta muuten sitten menikin aika mukavasti. Oksennuksella on aika helpottava vaikutus.

Sitten toinen unohtumaton elämys on kesätapahtumasta X kun olin illalla saanut askarreltua itseni, toverin avustuksella telttaan ja aamulla heräsin äärettömässä kortelaisessa tuntemattomien ihmisten keskeltä. Nousin teltasta ylös ja siirryin ulos, jossa sitten olikin jo tuttuja. Päivittelin olotilaani ja kävin tyhjentämässä virtsarakkoni ja menin jatkamaan unia. Juuri kun rojahdin takaisin vaakatasoon, päätti Yrjö lähteä liikkeelle. Nousin salaman nopeasti ylös hokien loputtomasti seuraavaa fraasia: -"Voi vitunvitunvitunvitunvitunvitunvittujenvittu", fraasin lopussa olin jo askarrellut itseni nelin kontin läheisen pusikon edustalle ja olin valmis tyhjentymään, ja komiasti tyhjeninkin. Samalla sain selville mihin ne rahat oikein katosi illalla, edessäni oli ainakin viisi lörtsyä kahdella nakilla varusteltuna. Pelkästään jo ne mokomat oli hinnaltaan rapia 30-40€. Noh, onneksi ei tarvinnut pitkään voivotella heikkoa oloani, olihan kyseessä useampi päiväinen kesätapahtuma joten uusi nousu oli aika helppo perustella, ja toteuttaa.

Sitten olisi vielä kerrottavana yhdestä hienosta purjosta, jota minä en suorittanut mutta minua se kuitenkin aika oleellisesti koski.

Muuan TeiniÄkxs-pippalot vuonna nakki ja muusi. Minulla oli hirvittävä kusihätä, ja suuntauduin saniteetti tiloihin. Siellä minua odotti yllätys: posliinirekan edessä nukkuu tuntematon neiti, jonka sitten päätän siirtää lähimpään makuukamariin nukkumaan. Laitan tytön sänkyyn pötkölleen ja pään alle tyynyn. Juuri silloin tämä tuntematon leidi tulee tajuihinsa, ja työntää päänsä sängyn rajojen ulkopuolella ja alkaa heittämään pitkää sylkeä. Suoraan minun avoinaisesta kengän läpästä sisään, saatana. Huomaan takanani saunakiulun jonka sitten siirrään niin nopeasti kuin mahdollista tytön suun eteen, vahinkojen minimoimiseksi. Viimein tytön vatsalaukku rauhoittuu, joten arvelen ettei minua tarvita enään. Käännän tytön kylkiasentoon, ja lähden nyt sinne kuselle, minne oli alunperin tarkoitus mennä. Vessan ovi on kiinni, ja lukossa. Äänestä päätelleen siellä taitaa olla joku, tarkemmin sanottuna kaksi henkilöä. Tarkemmin ääntä kuunneltuani päättelen että siellähän tehdään jotain ihan muuta kuin mihin WC on tarkoitettu. Kiroan tätä yhä kiihtyvässä kusihädässäni. Ei mutta sitten syntyi kuningas-idea, kusenpa siihen samaan kiuluun mihin se tuntematon tyttö oksenti. Sen tein sitten, ja jätin kiulun sinne huoneseen hautumaan. Saapahan tyttö herätessään, ja haistellessaan miettiä, että kannattiko keskeyttää Nötkötin kusi reissu. Saatana!
 

hemmo_1973

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oksentaminen on suhteellisen tuttua puuhaa, koska kärsin aikoinaan reilut kaksi vuosikymmentä satunnaisista migreenikohtauksista. Monestihan migreenikohtaukset alkavat pään ja/tai niskojen jomotuksella, silmien valonarkuudella ja ruokahalut ovat ihan minimissään. Yleensä lepo auttaa, mutta ainakin meikäläisellä oireiden helpottaminen käynnistyi yleensä siinä vaiheessa kun oli oksentanut. Migreeniin liittyvä oksentamista leimasi ainakin meikäläisellä se, että reaktio oli todella voimakas eli oksennus tuli aivan järkyttävällä volyymilla ja nopeudella vatsalaukusta ryöstäen eli aivan eri tavalla kuin joku sappinesteiden yökkäily pahassa krapulassa. Ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun oksensin julkisella paikalla keskellä päivää tuollaiset about 3-5 litraa. Ongelma on se, että esimerkiksi kotimatkalla töistä/koulusta kotiin ei kerennyt sivummalle vaan laatta saattoi lähteä vaikka ratikasta pois noustessa tai keskellä Esplanadin puistoa. Tilanne, jossa ei muuten kannata muuta kuin pyyhkäistä suunsa (ja yrittää parhaansa mukaan peittää sotkunsa hiekalla jos mahdollista) ja kävellä eteenpäin - selittelyillä ei asia muutu mihinkään.
 

hemmo_1973

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta se olo laatan heiton jälkeen. Ei enää koske eikä okseta. Aivan taivaallista.

Olet täysin oikeassa - kroppa normaalitilassa, monesti tuntien piinaava otsalohkojen jomotus ohi ja ruokahalu palautunut. Tollaisessa tilanteessa ei esimerkiksi paljoa harmita, jos oma suosikkijoukkue sattuu häviämään runkosarjamatsin liigassa.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Migreeniin liittyvä oksentamista leimasi ainakin meikäläisellä se, että reaktio oli todella voimakas eli oksennus tuli aivan järkyttävällä volyymilla ja nopeudella vatsalaukusta ryöstäen eli aivan eri tavalla kuin joku sappinesteiden yökkäily pahassa krapulassa.

Minä olen viimeksi oksennellut viime keväänä noroviruksen kourissa ja tunnelma oli juurikin tuollainen. Ruumiini oli kertakaikkiaan päättänyt päästä eroon kaikista ylimääräisistä eritteistä, joita sitten puskikin molemmista päistä kehoa hirvittävällä volyymilla.

Aivan eri luokan kokemus, kuin joku normi vatsatauti- tai krapulalaatta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös