Naisten mitalimahdollisuudet tulevaisuudessa rajoittuvat viestiin sekä teoriassa sprinttiin. Sprintissä Joensuu, Matintalo ja Lylynperä voivat parhaimmillaan yltää finaaliin ja jos porukkaa kaatuu edestä, miksei mitalikin olisi mahdollinen. Jatkossakin muutamia nuoria sprinttiin panostajia on tulossa, ei kuitenkaan mitään huippulupauksia.
Piippo jätti itsensä junasta, oli muuten vain 20-vuotias osallistuessaan v. 2019 viestiin MM-kisoissa. Ilmeisesti ei halua panostaa hiihtoon niin paljon kuin huipulle pääseminen vaatii. Korva teki karkean virheen lähtiessään ammattiuralle sen sijaan että olisi rakentanut kestävyyttä. Toki, jos ei itsekään uskonut itseensä, silloin ammattiin panostaminen oli järkevää. Piippo ja Korva eivät kuitenkaan valitettavasti saa koskaan kiinni ruotsalaisia ikäisiään huippuja.
Pari vuotta vanhemmista vain Matintalo on menossa kymppisakkiin perinteisellä. Ja on hyvä sprintissäkin. Vahinko vain, ettei vapaa suju lainkaan samaan tahtiin. Nissinen, Lämsä, Kähärä ja muut eivät ehdi enää millään nostamaan itseään ihan kärkeen. Todennäköisesti kaikilla uran huippu lienee jonkinlaisessa sprinttimenestyksessä. Junioreissa ehkä Haapala ja Kukonlehto myös kamppailevat sprintissä. Sen sijaan distanssi näyttää synkkääkin synkemmältä.
Kun Roponen, Mononen, Niskanen ja Pärmäkoski siirtyvät sivuun, distanssimatkoille ei löydy muita kuin Matintalo. Muut sitten lähinnä käyvät aistimassa tunnelmia. Viesti voi muodostaa joskus poikkeuksen, koska naisten taso ei ole yhä laaja kuin miesten. Kestävä sprintteri voi jaksaa vielä 5 km, mutta silti on vaikeaa kuvitella ketään Pärmäkosken veroista ankkuria viestijoukkueelle. Ehkä keli on paras liittolainen: jos hiihdetään neljä osuutta peräkanaa, silloin tietysti Suomikin voisi yllättää loppukirissä.
En ihmettelisi, vaikka tulevaisuuden viesteissä Norja, Ruotsi ja Venäjä dominoisivat täydellisesti. Sen jälkeen tulisi tasainen nippu, jossa Suomikin mukana. Ja onhan esim. Puolallakin yksi huippulupaus, Skinder. Saksakaan ei naisten hiihdossa nouse, koska parhaat juniorit valikoituvat ampumahiihtoon. USA:lla on nousu- ja laskukausia myös.
Positiivisin skenaario olisi se, että Pärmäkoski ja Niskanen jatkaisivat vielä viisi vuotta, jolloin aikaa jäisi mahdollisen huippulupauksen koulimiseen maajoukkueeseen.