Ihan hyviä huomioita Sepällä tuossa on, mutta ihan kaikkea en allekirjoittaisi.
Omalta osaltani erittäin paljon tällä hetkellä kiinnostukseen vaikuttaa se, että joukkue pelaa heikkoa lätkää. Jos tänään Jokerit olisi vienyt Sibiriä niin kuin Sibir vei Jokereita, olisi tästä illasta jäänyt hyvä fiilis. Ja väitän, että samoin olisi kokenut moni muukin hallissa ollut, mikä taas olisi vaikuttanut tunnelmaan. Pelin taso itsessään olisi pysynyt siis samana, mutta pelillinen anti olisi puhutellut paremmin kotiyleisöä. Yhden joukkueen heikkoa suorittamista pystyy katsomaan melko positiivisesti, kunhan vain se suoritus on oman suosikkijoukkueen vastustajalta. Plus 4-0 on vetoavampi mediankin välittämän kuvan kautta kuin 0-4.
Toisekseen, 2/30 kotiottelun jälkeen liian suurien johtopäätösten vetäminen on mielestäni melko turhaa. Tuo on niin pieni otanta, että tilanne ehtii muuttua niin tunnelman kuin katsojakeskiarvonkin osalta vielä monta kertaa. Jos nyt voin jossitella lisää, niin todennäköisesti väki olisi löytänyt paremmin hallille jos vieraskiertue olisi mennyt paremmin. Tuloksellisesti vierasreissut menivät kohtuullisesti, mutta itsessään peli ei sytyttänyt. Moni Riikaa vastaan matsin katsonut tuskin koki voitosta huolimatta palavaa halua päästä hallille. Samoin jos Keräsen hassi Sotshia vastaan keräsi suurimmat otsikot, niin kuinka moni tuli hallille katsomaan yksilöitä?
Kun joukkue menestyy, yksilöt tuppaavat nousemaan esiin. Moses oli 4.9.2014 rivimies Jokereissa, jonka nimellä ei myyty kuin korkeintaan yksittäisiä irtolippuja teinitytöille. Viimeistään joulun maissa hänen nimellään, maaleillaan ja lehtiotsikoillaan myytiin lippuja aivan jokaiselle asiakasryhmälle. Kozun oli hankintana samanlainen arpa kuin Hishon tai O'Neill nyt olivat, mutta Kozun nousi sille tasolle, että Seppä nimeää hänet erikseen artikkelissaan. Kosketuspinta noiden "omien poikien" osalta taas on mielestäni vähän comme ci, comme ca. Toki tärkeitä pelaajia yleisölle, mutta omilla pojilla ei kympin keskiarvoa saavuteta. Kympin keskiarvo vaatii toimivaa tuotetta kaikin puolin ja se sisältää muun muassa kiinnostavan joukkueen, yleisöön menevän pelin (sis. tuloksen), yksilöt, markkinoinnin ja tunnelman.
Jos Jalonen saa sapluunansa kuntoon, syksyllä 2017 toimittajat voivat parkua sitä, kuinka Genowayn ja kumppanien lähtö tulee syömään yleisömääriä. Suomalaisessa kiekossa karu fakta on se, että onnistujat lähtevät kovalla prosentilla ja korvaajat harvoin ovat ennakolta yhtä nimekkäitä. Näin tapahtuu Liigassa, Mestiksessä ja meille KHL:ssa. Kun Moses lähti NHL:ään, vain realitettit kadottanut uskoi markkinoilta löytyvän sellaisen nimen, että ennakkoon Jokerit ei olisi heikentynyt. Silti viime kaudella tuote oli kunnossa ja Mosesin lähdöstä selvittiin runkosarjan osalta kunniakkaasti, niin yleisömäärillä kuin sarjapisteilläkin mitattuna. On vain nykyisestä joukkueesta kiinni, saadaanko tästä kaudesta kunniakas Kozunin ja kumppanien lähdön jälkeen.
Mitä Sepän mainitsemiin pelaajiin tulee, niin tekisi mieli kysellä montako matsia hän on nähnyt tai miten paljon hän ymmärtää lajin lainalaisuuksia. Salminen ja Niemi jos saavat puhtaat paperit, niin tuossa on joku kirjoitusvirhe. Joko tarkoitus on ollut viitata joihinkin muihin pelaajiin kuin Sakari Salmiseen tai Mika Niemeen, tai vaihtoehtoisesti puhtailla papereilla tarkoitetaan jotain muuta kuin onnistumisia. Niemi on parantanut peliään kauden aikana ja Salminen on tehoistaan huolimatta ollut ihan pirteä, mutta kummallakin on huomattavan paljon varaa parantaa. Lauridsen puolestaan ei ole "selvästi paras puolustaja". Hän on pelannut itsensä liian usein ulos hakiessaan isoa pusua, liikkeensä takia ollut ongelmissa omassa päässä ja tehoissa on ollut aimo annos tuuria mukana. Iso-Late ei tule pitämään yllä tätä pistekeskiarvoa pitkään, vaan pisteet alkavat jossain vaiheessa paremmin vastata niin roolia, paikkoja kuin taitojakin. Pettymys Tanskan poika ei ole ollut, mutta mielestäni tuossa on nyt unohtunut Genoway aivan tyystin.
Jokerien markkinointi taas on itselleni ollut pienoinen pettymys. Noilla Jormakan ja Reginin "poseerauksilla" voidaan myydä tunnettuja poikabändeja, mutta ei kiekkojoukkuetta. Ei varsinkaan, kun esimerkiksi Reginin kasvoja tuskin edes satunnainen kävijä tunnistaa. Vaikka Jokerien pitääkin pystyä uudistautumaan markkinoinnin osalta, ei jokainen uudistus aina mene nappiin. Joensuun "puhe" oli varsin tyylikäs veto ja hyvä suoritus näyttel... pelaajalta, mutta ei kuitenkaan mikään repeatilla pauhaava tunnelmannostattaja. Tuon fani katsoo kerran ja that's it. Oikein käytettynä tuollainen on hyvä lisä repertuaariin, mutta yksinään se ei vain toimi.
Toki tässä on muistettava se, että Seppä tekee työtään. Tarkoituksellinen kärjistäminen ja värikynä kuuluvat repertuaariin jos tarkoituksena on saavuttaa lukijoita ja herättää keskustelua. Hän ei ole objektiivinen havainnoitsija, vaan ammatikseen kirjoittava ihminen.