Perinteiset pahoittelut vieraista pöydistä tähän alkuun.
Voin hyvin ymmärtää sen raivon ja tuskan, mitä täällä esiintyy. Ehkä tämä KHL-kuvio kääntyy lopulta pelastusrenkaaksi tunteillenne, kun uusi tarina alkaa. Ja toisaalta tänäänkin on jo uusi päivä.
Meidänkin leirissä on esiintynyt tyytymättömyyttä JYPIn kauden ailahtelevista otteista, mutta toki nämä vielä kärjistyneemmät tunteet teillä ymmärtää, koska paperilla teillä on vielä kovempi sakki kasassa. Löysin näitä yhtäläisyyksiä sen verran monta omaan tilanteeseemme, että listaan näitä. Puhdasta spekulointia, totuus on tuolla ulkona eli joukkueen kopissa.
- molemmilla on tulokasvalmentaja, joilla tuntuu olevan jonkin sortin auktoriteettiongelma
- molemmilla valmentajilla on jonkin sortin "äiijäprofiili": yleensä tätä voi kutsua johtamisessa menneen ajan johtajaprofiiliksi
- uskon/luulen, että tällainen leadershipin puuttuminen johtaa siihen, että näillä tämän profiilin johtajilla on vaikeuksia joukkueen painetilan purkamiseen ja silloin kun pitäisi keskittyä henkisen puolen tunnelukkojen avaamiseen, työkalupakista otetaan manageeraus leadershipin tilalle ja tämä entisestään syventää kriisiä
- keskinäiskunnioitukseen perustuva westerlundilainen organisaatiokulttuuri ei kehity ja tilalle nousee joukkue, jossa kukaan ei luota toisiinsa ja se näkyy jäällä
Hämmästelen, että jääkiekossa ei joidenkin organisaatioiden kohdalla osata oppia jo vuosia tehdyistä virheistä. Sen, mitä Kekäläinen rakensi teille, tuntuu olevan kulutettu loppuun tehokkaasti jo parissa vuodessa. Sen mitä JYP rakensi vuosia, loistaa melko samalla tavalla poissaolollaan tällä kaudella. Listaan voi lisätä HIFKin konttaamisen vuodesta toiseen enkä jättäisi Suikkasen TPS:ää myöskään listalta. Samanlainen "mies ei puhu eikä pussaa" -kulttuuri, samanlaiset tulokset."
Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Marjamäen Kärpät, Ahon Blues, Kiven Ässät, Westerlundin maajoukkue. Kaikkia näitä yhdistää se henki, minkä osaavat joukkueilleen rakentaa.
Jääkiekkojohtamisen tulisi seurata muun maailman kehitystä myös johtamistyylin osalta. Auktoriteetti rakennetaan tänä päivänä aidon keskinäiskunnioituksen (mallia Kekäläinen, Westerlund...) eikä lapsellisen mesomisen (mallia Summanen, Tamminen) varaan.
Jupa