Nyt just vituttaa!

  • 2 767 176
  • 12 992

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
Pistätkö linkit noihin kommentteihin, ettei mene höpöjutuiksi.
Eihän tästä ole kauankaan, kun yhtälailla paskoja peliesityksiä valkopestiin ja ihmeteltiin negatiivista ilmapiiriä, kun oltiin kuitenkin kolmansia vaikkakin helvetillisellä takamatkalla tamperelaisia. Tasaisin väliajoin tänne tulee muutkin kuin painijahiihtäjät (asiakirjoittajat) ihmettelemään, miksi tunnelma on niin negatiivinen ja mitä täällä valitetaan. Pointtina oli se, että kun ei nykyinen floppien floppi tunnu aiheuttavan minkäänlaista isompaa vitutusta niin mitä se olisi Kärppien track recordilla, joka on 2000-luvulla ihan eri luokkaa kuin IFKlla. Suorastaan erinomainen ja silti heidän JA-osiossa samanlainen tivoli kuin täällä. Itse kutsun sitä vaatimustasoksi.

Ennen kuin joku tulee kertomaan, että voi olla kriittinen vaatimatta potkuja jne. niin se polku on mielestäni kuljettu loppuun ja tuo organisaatio vaatii kunnon siivouksen alkaen Salmelaisesta, Peltosesta ja Kuhdasta.
Tämä olisi aika naurettava keskustelupalsta, jos kaikki huutaisivat kaikille kenkää päivästä toiseen. Näin ei ole. Siitä ei kannata loukkaantua. Ja oikeasti, näytä fani, joka oli tämänpäiväiseen esitykseen tyytyväinen.
Kuten kävimme keskustelua kanssasi tuossa toisessa ketjussa niin tämä oli vaan yksittäinen peli ja isompi kuva on se ongelma, ei yksittäinen peli. Minä en loukkaannu missään nimessä ja sehän on tämän palstan arvo, että mielipiteitä löytyy joka junaan. Kai minulla on myös oikeus mielipiteeseen, että helvetin alhainen on vaatimustaso osalla IFKn kannattajista tällä palstalla ja se ikävä kyllä on vielä isompi ilmiö suuremmassa otoksessa IFK-kannattajia, sillä Jatkoaika on vaan pieni osa IFKn kannattajakuntaa.
 

Pepper Jack

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässä kun kotietu alkaa pikkuhiljaa livetä otteesta tälläkin kaudella, intouduin katselemaan viime vuosien runkosarjasijoituksia. Kovin kaunista katseltavaahan ne eivät olleet ja voin samantien paljastaa, että kotietu on viimeisen kymmenen kauden aikana saavutettu kaksi kertaa. Stögö toi runkosarjan voiton ja Pikkarainen saavutti kakkossijan pistekeskiarvon turvin koronakaudella. Sääleihin HIFK puolestaan on saanut räpellettyä itsensä kolme kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tähän surulliseen lukemaan saadaan yksi lisää, kun kasvatetaan otantaa vielä kaudella.

Ennen tätä tutkailua en oikein tajunnutkaan kuinka surkeasti HIFK on runkosarjasta suoriutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka kokonaan ei pudotuspeleistä olekaan jäänyt vielä koskaan ulkopuolelle. Ei kuitenkaan tarvitse ihmetellä mistä se negatiivisuus tänne palstalle kumpuaa, kun tuote on kehno vuodesta toiseen.
 

HJL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Katso Pallo, Vancouver Cancouver
Eihän tästä ole kauankaan, kun yhtälailla paskoja peliesityksiä valkopestiin ja ihmeteltiin negatiivista ilmapiiriä, kun oltiin kuitenkin kolmansia vaikkakin helvetillisellä takamatkalla tamperelaisia. Tasaisin väliajoin tänne tulee muutkin kuin painijahiihtäjät (asiakirjoittajat) ihmettelemään, miksi tunnelma on niin negatiivinen ja mitä täällä valitetaan. Pointtina oli se, että kun ei nykyinen floppien floppi tunnu aiheuttavan minkäänlaista isompaa vitutusta niin mitä se olisi Kärppien track recordilla, joka on 2000-luvulla ihan eri luokkaa kuin IFKlla. Suorastaan erinomainen ja silti heidän JA-osiossa samanlainen tivoli kuin täällä. Itse kutsun sitä vaatimustasoksi.

Ennen kuin joku tulee kertomaan, että voi olla kriittinen vaatimatta potkuja jne. niin se polku on mielestäni kuljettu loppuun ja tuo organisaatio vaatii kunnon siivouksen alkaen Salmelaisesta, Peltosesta ja Kuhdasta.

Kuten kävimme keskustelua kanssasi tuossa toisessa ketjussa niin tämä oli vaan yksittäinen peli ja isompi kuva on se ongelma, ei yksittäinen peli. Minä en loukkaannu missään nimessä ja sehän on tämän palstan arvo, että mielipiteitä löytyy joka junaan. Kai minulla on myös oikeus mielipiteeseen, että helvetin alhainen on vaatimustaso osalla IFKn kannattajista tällä palstalla ja se ikävä kyllä on vielä isompi ilmiö suuremmassa otoksessa IFK-kannattajia, sillä Jatkoaika on vaan pieni osa IFKn kannattajakuntaa.
Ollaan periaatteessa samaa mieltä. Itseäni hiertää joka tappiopelin jälkeen tulevat lällättelijät ja viisastelijat, jotka aloittavat viestin näin: ”Tulkaa nyt posi…”

Tämä varmaan toimii myös toisin päin. Eipä siinä, en ehkä osaa niitä lukea oikein ja muistaa. Sori siitä, sanoi tuleva pressa.

JOS Peltonen saisi kenkää, en itkisi itseäni uneen. JOS IFK sattuu voittamaan mestaruuden, en myöskään tule lällättämään niille, jotka ovat ripotelleet tuhkaa päälleen koko kauden.

En varmaan vastannut mihinkään, koska olen baarissa positiivisella kaljalla hienon taistelupelin jälkeen. Go, IFK!

Hifki kun panee tuulemaan…
 
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
Mua vituttaa se, että Jatkiksen IFK-osio täyttyy samojen nimimerkkien esittämistä potkuvaatimuksista milloin kenellekin jokaisen helvetin tappion jälkeen. Voiton hetkellä näitä huutoja ei kuulu lainkaan. Ja mä kyllä ymmärrän tämän, hyvin inhimillistä toimintaa.

Kuitenkin, kun se oma jänne suhtautumisessa joukkueeseen kestää aina yhden matsin kerrallaan, tuollaiset vaatimukset vaikuttavat vain ja ainoastaan vinkumiselta. Ja sitähän ne ovatkin. Se minua vituttava aspekti tässä kokonaisuudessa on, että näitä vaatimuksia esittävät aina samat, todistettavasti ihan hemmetin järkevään ajatteluun ja hienoon sanailuun kykenevät, nimimerkit. Hetken hengittämällä nämä samat nimimerkit säästäisivät omia ja myös muidenkin hermoja ja tekisivät tästä osiosta vähän enemmän luettavan.
 

Uncle Becker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Україна
Tässä kun kotietu alkaa pikkuhiljaa livetä otteesta tälläkin kaudella, intouduin katselemaan viime vuosien runkosarjasijoituksia. Kovin kaunista katseltavaahan ne eivät olleet ja voin samantien paljastaa, että kotietu on viimeisen kymmenen kauden aikana saavutettu kaksi kertaa. Stögö toi runkosarjan voiton ja Pikkarainen saavutti kakkossijan pistekeskiarvon turvin koronakaudella. Sääleihin HIFK puolestaan on saanut räpellettyä itsensä kolme kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tähän surulliseen lukemaan saadaan yksi lisää, kun kasvatetaan otantaa vielä kaudella.

Ennen tätä tutkailua en oikein tajunnutkaan kuinka surkeasti HIFK on runkosarjasta suoriutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka kokonaan ei pudotuspeleistä olekaan jäänyt vielä koskaan ulkopuolelle. Ei kuitenkaan tarvitse ihmetellä mistä se negatiivisuus tänne palstalle kumpuaa, kun tuote on kehno vuodesta toiseen.
Tämäpä se. Itselläni ovat Nordiksen vierailut harventuneet vuosi vuodelta. Nykyään tulee muutama kerta käytyä, aikoinaan oli kausikortti pitkään. TV:sta on tullut seurattua, mutta välillä siitäkin taukoa, kun runkosarjan paskaa ei jaksa katsoa.

Pleijareissa aina vähän innostuu, mutta pieniä ovat ilonaiheet olleet. Viime kaudella Lukko-sarja oli meidän mestaruus. Yleensä sijoilta 5- joukkueet ovat pitkässä juoksussa enintään viidenneksi parhaita. Ja kotiedun saaneet neljän parhaan joukossa. Kyllä se runkosarja aika paljon kertoo joukkueen tasosta, vaikka olisi miten kevään miehiä koppi täynnä. Harvoin finaaliin päästään sijoilta 5-, saati kannunnostoon. Vaikka ovat kuulemma eri pelejä. Mutta samat pelaajat ja valmentajat siellä toimivat.

Yhtä kaikki, olisi kyllä mukavaa, kun runkosarjassa pelattaisiin tasaisella varmuudella ja otettaisiin se kotietu mihin resurssien pitäisi riittää. Ja siitä sitten niiden eri pelien kautta kohti kauden huipennusta.
 

Helsingforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK ilman Ville Peltosta ja Tobias Salmelaista
Tällainen toisten kirjoittajien käyttäytymisen sekopäiseksi ja/tai k*späiseksi nimitteleminen on harvemmin hyvä idea ja usein vain johtaa turhiin henkilökohtaisuuskierteisiin. Viestistä on annettu rikepiste.
Vituttaa k*späinen käyttäytyminen, mutta koitan kiviä kääntämällä katsoa käyttäytymisen taakse.

En ole ollut hallilla täysin selvin päin moneen vuoteen. Vedä kaljaa ja huono peli ei harmita ihan niin paljon.

Täytyy varmaan vetää hirveä kourallinen rauhoittavia, ettei aivan lähde kiukuttelu lapasesta.

Näistä alan ymmärtämään, miksi kenties käyttäydyt niin sekopäisesti. Sovitaanko kuitenkin, että laitetaan kummatkin toisemme ignoreen?
 

Frankie

Jäsen
Suosikkijoukkue
평양시 IFK, Philadelphia Flyers, Arsenal FC
Mua vituttaa se, että Jatkiksen IFK-osio täyttyy samojen nimimerkkien esittämistä potkuvaatimuksista milloin kenellekin jokaisen helvetin tappion jälkeen. Voiton hetkellä näitä huutoja ei kuulu lainkaan. Ja mä kyllä ymmärrän tämän, hyvin inhimillistä toimintaa.

Kuitenkin, kun se oma jänne suhtautumisessa joukkueeseen kestää aina yhden matsin kerrallaan, tuollaiset vaatimukset vaikuttavat vain ja ainoastaan vinkumiselta. Ja sitähän ne ovatkin. Se minua vituttava aspekti tässä kokonaisuudessa on, että näitä vaatimuksia esittävät aina samat, todistettavasti ihan hemmetin järkevään ajatteluun ja hienoon sanailuun kykenevät, nimimerkit. Hetken hengittämällä nämä samat nimimerkit säästäisivät omia ja myös muidenkin hermoja ja tekisivät tästä osiosta vähän enemmän luettavan.
Ihan mielenkiinnosta niin kuinka pitkä sen jänteen pitäisi sitten olla? Peltonen on saanut jo kohta kolme kautta harjoitella valmentamista täällä ja Salmelainen vielä pidempään todella laihoin tuloksin? Unohtamatta seuran kroonista alisuorittamista. Pitääkö tässä edelleen kärsivällisesti luottaa prosessiin ja uskoa joulupukkiin? Jonkinlainen luotto voisi olla, jos näillä edellä mainituilla herroilla olisi edes jonkinlaisia näyttöjä menestyksestä töissään, mutta näinhän ei ole.

Tämäkin toki mielipideasia, joten turha siitä lähteä kiistelemään. Itse koen, että täällä kyllä kehutaan silloin, kun on aihetta siihen. Tämä yleinen ilmapiiri täällä ei tule muuttumaan ennen kuin tämä seura alkaa suorittaa resurssiensa edellyttämällä tasolla. Itse en näe sitä tapahtuvan ennen kuin nollanäyttöjen Salmelaiset, Peltoset ja Kuhdat ovat potkittu pihalle ja korvattu oikeilla ammattimiehillä. Voi olla liikaa vaadittu tämän seuran nepotismin tuntien. Varmasti täällä myös silloinkin eletään hetkessä hyvässä ja pahassa, jos sellainen ihme tapahtuisi ja IFKsta tulisi se Salmelaisen tavoittelema Eurooppalainen suurseura muuten kuin korulauseissa. Väittäisin yleisen ilmapiirin olevan tuollaisessa tällä hetkellä utopistisessa skenaariossa täysin erilainen.
 
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
Ihan mielenkiinnosta niin kuinka pitkä sen jänteen pitäisi sitten olla? Peltonen on saanut jo kohta kolme kautta harjoitella valmentamista täällä ja Salmelainen vielä pidempään todella laihoin tuloksin? Unohtamatta seuran kroonista alisuorittamista. Pitääkö tässä edelleen kärsivällisesti luottaa prosessiin ja uskoa joulupukkiin? Jonkinlainen luotto voisi olla, jos näillä edellä mainituilla herroilla olisi edes jonkinlaisia näyttöjä menestyksestä töissään, mutta näinhän ei ole.

Tämäkin toki mielipideasia, joten turha siitä lähteä kiistelemään. Itse koen, että täällä kyllä kehutaan silloin, kun on aihetta siihen. Tämä yleinen ilmapiiri täällä ei tule muuttumaan ennen kuin tämä seura alkaa suorittaa resurssiensa edellyttämällä tasolla. Itse en näe sitä tapahtuvan ennen kuin nollanäyttöjen Salmelaiset, Peltoset ja Kuhdat ovat potkittu pihalle ja korvattu oikeilla ammattimiehillä. Voi olla liikaa vaadittu tämän seuran nepotismin tuntien. Varmasti täällä myös silloinkin eletään hetkessä hyvässä ja pahassa, jos sellainen ihme tapahtuisi ja IFKsta tulisi se Salmelaisen tavoittelema Eurooppalainen suurseura muuten kuin korulauseissa. Väittäisin yleisen ilmapiirin olevan tuollaisessa tällä hetkellä utopistisessa skenaariossa täysin erilainen.

Sulla meni nyt koko mun vitutuksen pointti ohi ja lujaa. Ei mua se vituta, että jengillä on tukka täynnä seuran alisuorittamista saatika se, että luotto Peltoseen ja Salmelaiseen on mennyt. Sen sijaan mua vituttaa se epäjohdonmukaisuus, miten sitä tällä palstalla tuodaan esille. Seistään kaksien vankkureiden kyydissä ja shopataan, miltä tänään sitten tuntuu. Ja jos se tunneskaala on vain ja ainoastaan mustavalkoinen (ei turkulaisella tavalla), ei sen mukanaan tuoma kritiikki ole millään lailla uskottavaa saatika muutosta edistävää. Kuinka uskottavaa kritiikki voi olla, jos sitä esitetään vain tappion hetkellä? Ja kuinka aidosti joukkueelle annetaan mahdollisuus osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen, jos tappion hetkellä ei voida keskustella muusta kuin potkuista?
 
Suosikkijoukkue
IFK ilman möyrimistä, SAB, NYR, Inkvisitio 1480-
Kyllähän tosta sirkuksesta tulee väistämättä mieleen sellainen ns. käänteinen kasvutarina yrityksessä, jossa tapahtuu sukupolvenvaihdos. Isän vanhin poika Tobias astuu tulosvastuulliseen rooliin nuorta intoa puhkuen ja maalailee haavekuvia Eurooppalaisesta suurseurasta jo siinä vaiheessa, kun puvuntakin viimeinen nappi on vielä laittamatta kiinni.

Palkkaa kokemattomana erehdyksissään kaksi kyseenalaista arpaa päävalmentajaksi. Tämän jälkeen (ilmeisesti) yhtiön hallituksen painostuksella otetaan toinen, kaikissa merissä marinoitunut poika Ville, mukaan vastaamaan urheilullisesta menestyksestä suoraan kolmeksi vuodeksi vailla mitään näyttöjä. Samalla oven avauksella livahtaa sisään myös nuorempi poika Kimmo vastaamaan ylivoimasta, edellisen tavoin vailla mitään näyttöjä.

(Urheillullisten) tulosten ollessa mitään sanomattomia ja homman näyttäessä muutenkin väkisin puurtamiselta, Tobias poika yllättää kaikki tehdessään veljelleen Villelle kädenojennuksen tarjotessaan kahden vuoden jatkoa pitääkseen yllä hyvää jatkumoa.

Tässä vaiheessa, jos olisimme perheyritys rakennusalalla, olisimme melko konkurssikypsiä, sillä vaikka fyrkkaa tulee niin jälki on paskaa ja duunit huonosti hoidettua.

Mutta koska kyseessä on IFK, organisaatiolle riittää vaan plus -merkkinen tulos, urheilullisesta menestyksestä huolimatta. Vastuuta pakoilee kuka minkäkin kiven alle.

Tästä puuttuu enää turkkilainen pyramidi-huijaus, niin elokuvan kässäri on valmiina. Projekti nimi olkoon vaikka Buli blosis Nordiksella.

Jos haluatte muutoksia, paras tapa on jättää menemättä hallille. Tämä tosin tulee (jos tulee) vaikuttamaan vasta pitkällä aikavälillä, koska jostain käsittämättömästä syystä painetaan menemään kaikkien aikojen yleisökeskiarvolla. Ilmeisesti uudet ulkomaalaiset fanit ovat ottaneet homman omakseen ja ovat autuaan tietämättömiä näistä taustoista. Mutta jos he ovat tyytyväisiä näkemäänsä Nordiksella, niin toivoisin heidän saavan näkevän sen, mitä se kauneimmillaan ja parhaimmillaan voisi olla.
 

Metukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Sen sijaan mua vituttaa se epäjohdonmukaisuus, miten sitä tällä palstalla tuodaan esille. Seistään kaksien vankkureiden kyydissä ja shopataan, miltä tänään sitten tuntuu. Ja jos se tunneskaala on vain ja ainoastaan mustavalkoinen (ei turkulaisella tavalla), ei sen mukanaan tuoma kritiikki ole millään lailla uskottavaa saatika muutosta edistävää. Kuinka uskottavaa kritiikki voi olla, jos sitä esitetään vain tappion hetkellä? Ja kuinka aidosti joukkueelle annetaan mahdollisuus osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen, jos tappion hetkellä ei voida keskustella muusta kuin potkuista?
No tämä nyt ei pidä alkuunsa paikkaansa. Kyllä se negasiipi johon itsekin kuulun on ollut jo pidemmän aikaa johdonmukaisesti sitä mieltä ettei menestystä Peltosen valmennuksessa tule. Se että sitä vittupaskaa ei huudeta myös voitetun pelin jälkeen ei tarkoita, että mielipide valmennuksesta olisi muuttunut. Ihan samoin toimii posisiipikin hävityn pelin jälkeen, hiljaista on hetken.
Toki yksittäisiä onnistumisia mm. Marleaun debyytti juhlitaan kun HIFK:n parasta mekin toivotaan, mutta ei se kokonaiskuvaa muuta. Vai oletko sitä mieltä ettei peliesityksiä saa kommentoida reaaliaikaisesti oli se mielipide joukkueen pelistä ja valmennuksesta sitten mikä tahansa?
 
Suosikkijoukkue
Paws relate, Waggy tails, Wet kisses, I'll bark yo
No tämä nyt ei pidä alkuunsa paikkaansa. Kyllä se negasiipi johon itsekin kuulun on ollut jo pidemmän aikaa johdonmukaisesti sitä mieltä ettei menestystä Peltosen valmennuksessa tule. Se että sitä vittupaskaa ei huudeta myös voitetun pelin jälkeen ei tarkoita, että mielipide valmennuksesta olisi muuttunut. Ihan samoin toimii posisiipikin hävityn pelin jälkeen, hiljaista on hetken.
Toki yksittäisiä onnistumisia mm. Marleaun debyytti juhlitaan kun HIFK:n parasta mekin toivotaan, mutta ei se kokonaiskuvaa muuta. Vai oletko sitä mieltä ettei peliesityksiä saa kommentoida reaaliaikaisesti oli se mielipide joukkueen pelistä ja valmennuksesta sitten mikä tahansa?

No kyllähän se pitää paikkansa ja siihen viittaat itsekin omassa vastauksestasi. Tappion hetkellä ei ole mitään muuta mallia toimia kuin huutaa pää punaisena potkuja kaikille, mutta voiton hetkellä näitä vaateita ei esitetä mitenkään. Olisiko IFK yhtään sen suurempi suosikki mestariksi, jos se olisi eilen voittanut SaiPan? Minä väitän, että ei. Siltikin väitän, että täällä palstalla suhtautuminen olisi ollut täysin erilainen. Kun potkujen huutaminen on toimintamalli jokaisen tappion hetkellä, mutta samaa keskustelua ei käydä seuraavana päivänä voitetun ottelun jälkeen, on itseasiassa kyse vain vinkumisesta. Se mikä tässä eniten harmittaa, että tällainen vinkuminen vie suhteettoman paljon tilaa asian tiimoilta käytävältä asialliselta keskustelulta. Tällaisessa keskustelussa en itseasiassa mielipiteineni varmaan edes eroa sinusta, en ole tyytyväinen Peltosen jatkoon. Enkä ole missään kohtaa väittänyt, että nimimerkkien mielipiteet (ainakaan kaikkien) sahaisivat aina ottelun lopputuloksen mukaan. Minua vain vituttaa se älytön reaktio, minkä jokainen tappio tietyissä nimimerkeissä tällä palstalla aiheuttaa. En minä lähde arvioimaan heidän todellisia ajatuksiaan. Itse olen sitä mieltä, että Peltosen jatko näyttäytyy virheenä ja annettiin liian kevyin perustein. IFK:lla on monilla pelin osa-alueilla valmennuksellinen etu hyvin harvassa ottelussa ja tämä on ongelma. Mutta ei se ongelma muuksi muutu, jos meidän kannattajien vaatimukset kohdistuvat aina tappiomatsien jälkeisiin tunteihin.

Lopuksi vielä tuosta analogiasta posisiiven toimintaan; mä näen ison eron siinä, että ollaan voiton hetkellä iloisia ja tappion hetkellä hiljaa verrattuna siihen, että jokaisen tappion jälkeen erotetaan kaikki, kesken kauden kehutaan ja haukutaan materiaalia vuorotellen ja voiton hetkellä ollaan hiljaa tai muiden mukana hehkuttamassa menoa.

Vitutukseni ei siis kohdistu mielipiteisiin vaan suorastaan lapselliseen tapaan purkaa tappion tuomaa kiukkua.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joku, en muista kuka, mainitsi täällä (ei välttämättä edes tässä ketjussa), että kyllä posisiipikin taas hiippailee paikalle, kun pelit sujuu, mutta hiljaista on, kun pelit menee päin vittua. Omasta puolestani voin kertoa teille oman toimintatapani, ettei kenenkään tarvitse kuvitella, että en jotenkin uskaltaisi tulla tänne kommentoimaan tappiopelin jälkeen, koska olen ollut jollain tavalla väärässä.

Ensinnäkin, kun HIFK häviää, se käytännössä aina vituttaa myös minua. Mulle tämä palsta ei ole oman vitutukseni kaarimalja, jonne oksennan kaikki synkimmätkin ajatukset vitutuksen hetkellä, vaan keskustelua varten. En siis viitsi, enkä edes halua tulla tänne kirjoittamaan tunnehöyryissä, koska se ei hyödytä ketään muuta kuin minua ja mulla on muut keinot. Toisekseen, kun HIFK häviää, valtaosalla tänne kirjoittajista on tunteet todella pinnassa. Olen harvinaisen tietoinen siitä, että mun nimimerkkini ja kirjoitukseni ärsyttää joitakin (ja olen ihan sinut tämän asian kanssa). Pysyn osittain poissa täältä tappiopelien jälkeen siksi, että mulla on vähintään jonkin verran tilannetajua. Kun jengillä on täällä rillit aivan umpihuurussa, silloin ei ole mun mielestäni useinkaan oikea hetki mun tulla tänne kirjoittamaan positiivisista asioista, koska siitä ei seuraa keskustelun kannalta mitään hyvää. Vaikka joka pelissä on yleensä myös aina jotain hyvää. Eilenkin oli. Koen, että moni ottaa mun viestini vittuiluna varsinkin silloin, kun on tunnepuolella ns. tilanne päällä, vaikka se ei todellakaan ole tarkoitukseni. Ei mun ole mikään pakko kirjoittaa, joten välillä tekee ihan hyvää ottaa etäisyyttä, kun on tunne piukassa. Turhautuneet ja tunteella vetävät ihmiset kommentoivat kiihkeästi, mikä on yleisesti ottaen ihan ok, mutta toisinaan se menee täällä myös keskinäiseksi vääntämiseksi, enkä ole kiinnostunut sellaisesta.

Se, että mä en koe kaiken HIFK:n toiminnan olevan paskaa, ei ole synonyymi sille, että HIFK olisi mun mielestäni ylivertainen kaikessa. HIFK ei ole mielestäni ylivertainen yhtään missään: ei toimistolla, ei kentällä, ei junioreissa, ei taloudessa. Mun mielestäni HIFK on riittävän hyvä riittävän monessa asiassa, jotta seuralla on erinomaiset menestymismahdollisuudet paitsi nyt, myös tulevaisuudessa. Toimintaa pitää tietenkin kehittää joka tasolla jatkuvasti eikä saa tuudittautua edes voiton ja menestyksen hetkellä siihen, että kaikki, mikä nyt toimii, toimisi sellaisenaan ikuisesti. Mutta nämä nyt on ihan itsestäänselvyyksiä.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun kolmas erä alkoi tänään mietin että onpas mukavaa vaihtelua seurata rauhassa viimeistä 20 minuuttista kun ei tarvitse paniikissa pureskella kynsiä.
No sitä rauhaa kesti 31s ja sitten mentiin taas.

Aika amatöörimäinen virhe, mutta oppirahat on yleensä maksettava :).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös