Mä en näe mitään kollektiivista tuomareiden HIFK-vastaisuutta, pl. yksittäiset päin persettä vislatut tilanteet, mutta niitä tulee oletettavasti kaikille jengeille. Siitä olen yksinomaan kiitollinen, ettei Turunen harrasta jäällä makoilua, vaikka rike olisi tullutkin, vaan pelaa tilanteet loppuun asti. Huomattavasti tärkeämpi ja omaa jengiä enemmän auttava ominaisuus kuin jäässä makoilu ja jäähyn toivominen. Totta kai selvät rikkeet tulee ottaa pois, se on ihan sääntöihinkin kirjattu, mutta mun HIFK:ssa ei itketä jokaista fyysistä osumaa, oli ne sitten selviä rikkeitä tai ei. Turunen saa myös melko paljon anteeksi tilanteiden jälkeisiä hieromisia, varmaan siksi, että on just Teemu Turunen. Jollain Åstenillä pilli soisi varmaan 8/10 tilanteissa, mistä Turunen pääsee ilman rangaistusta. Minkä otan kyllä kiitollisena vastaan, sen verran tärkeä pelaaja on omalle jengille.
Kyllä vastustajallekin vihelletään kyseenalaisia jäähyjä, Nordiksella varsinkin. Välillä jäähyt on ihan puhtaita huutojäähyjä, kun pihalla oleva yleisö huutaa vittusaatanaa naamat punaisina HIFK:n pelaajan hävittyä kaksinkamppailunsa ihan vain siksi, että menetti itse oman tasapainonsa. Ehkä aika kultaa muistot, mutta en kyllä muista, että ennen vanhaan olisi ihan samalla tavalla revetty itkuun vastaavista tilanteista. Toki tätä tapahtuu maakunnissakin, joten varmaan menee tasan lopulta, mutta siitä huolimatta nyppii välillä, kun HIFK ei ole mikään böndepumppu.
Tämä viestini ei kylläkään huomioi pelikieltoja. Niissä tuntuu olevan HIFK-lisää aina mukana. Tosin Tallbergin kohdalla voitaneen puhua suuresta ihmeestä, kun selvisi perjantain insidentistä ilman jatkoseuraamuksia.