Naisystävä kysyi ihan perustellun kysymyksen. "Miksi tota pitää aina katsoa, kun HIFK häviää aina ja sitten tulee vain paha mieli?". Sai itsenikin miettimään miksi tätä touhua on jaksannut seurata vuodesta toiseen näin innokkaasti vaikka varsinkin viime vuosina pelin viihdearvokin on romahtanut. Menestystä nyt ei tietenkään ole tullut, mutta hauskaa tätä on ollut silti seurata. Nyt en oikein osaa itsekään sanoa, miksi seuraan tätä.
Mä olen vähentänyt sekä IFK:n että Jatkoajan seuraamista juuri tästä syystä. Miksi antaa huomiota asioille, jotka aiheuttaa etupäässä pahaa mieltä? Viisikymppisenä mä jo tiedän, että tietty mielenrauha / perustyytyväisyys on tärkein asia mun hyvinvoinnille. Mä kestän hyvin epävarmuutta ja heikkoja jaksoja, JOS voin uskoa siihen, että muutokseen pyritään ja sen eteen tehdään työtä. Nyt kuitenkin IFK:n toiminta osoittaa, että seura on päättänyt uhrata tämän kauden. Siihen voi olla hyvätkin taloudelliset syyt, mutta kannattaja ei ole velvollinen pettymään koko ajan lisää. Kannattaja voi ja saa valita ottaa etäisyyttä.
ps. Sitä mä vähän hämmästelen, että seura katsoo voivansa ottaa tämän riskin. Mikään kun ei takaa sitä, että etäisyyttä ottanut kannattaja (tai yhteistyökumppani) enää koskaan palaa. Löytyy muita kiinnostuksen, ajan- ja rahankäytön kohteita. Mä välitän IFK:sta, mutta mä en ole vastuussa siitä. Omasta hyvinvoinnistani mä olen vastuussa.