Lisäksi vielä hyökkäyksestä Piitulainen. Tilalla junnuja yms. jotka ei normaalisti mahdu edes penkille.Jukureita puuttuu tänään Palmu, Jormakka, Tuppurainen hyökkäyksestä. Siis tiukka 3-1 voitto meille, vika tyhjiin.
Lisäksi vielä hyökkäyksestä Piitulainen. Tilalla junnuja yms. jotka ei normaalisti mahdu edes penkille.
Onnittelut vaan kotijoukkueelle pisteistä. Meneekö viime kauden 11-1 rikki tänään?
Siellä on kansitakin napit jo napaan asti Edareilla auki, kun näkivät Jukureiden kokoonpanon.
Lisäksi vielä hyökkäyksestä Piitulainen. Tilalla junnuja yms. jotka ei normaalisti mahdu edes penkille.
Onnittelut vaan kotijoukkueelle pisteistä. Meneekö viime kauden 11-1 rikki tänään?
Diggaan asetelmasta illan otteluun; pieni testi IFK:n ammattimaisuudelle, ja saadaan makua siitä, mistä joukkue ja valmennus on tehty. Toivottavasti tänään nähdään suvereenia dominointia alusta loppuun.
Se oli Suomen ja Venäjän välinen välieräottelu Torinon olympialaisista vuodelta 2006. Olli Jokinen oli juuri siirtänyt Peltosen syötöstä Suomen 4-0 johtoon kolmannen erän puolivälin paikkeilla. Timonen totesi sitten Peltoselle että eiköhän se ollut siinä, Peltonen tosiaan porasi katseellaan Timosen läpi ja aika äkkiä Timonen lopetti leijumisen.Tähän sopisi se tarina maajoukkueesta, kun Suomi johti sekunti ennen loppua sadalla maalilla, ja Kimmo Timonen kehtasi juhlia voittoa. Seurauksena Villeltä paha katse, koska nothing is over until it is, ja paluu maan pinnalle. Suomi muuten voitti tuon ottelun. Maalimäärät, jäljellä oleva aika, joukkue ja pelaajat saattavat olla väärin, mutta perusajatus pitää; Ville Peltosen joukkue tuskin sortuu ylimielisyyteen.
Teillä on nyt tänään pienimuotoinen HIFK-simulaattori sivussa olijoiden suhteen. Ihan normisettiä Stadissa. Valitettavasti.Pakko tulla tänne teidän kanssa hymyilemään kun ei oikein muutakaan voi. Suhteellisen huonoa tuuria että lähes kaikki ykköskorin ukot telakalla tai kipeänä samaan aikaan mutta eipä näille mahda minkään.
Onko tällä tehtaan takuu, uskaltaa panostaa isosti vierasvoittoon?Et ilmeisesti tunne kovin hyvin IFKn edareiden historiaa?
Vielä aamulla ajattelin, että otetaan sellainen tiukka 3-1 (vika tyhjiin) taisteluvoitto, Jukurien kokoonpanon nähtyäni olen varma, että IFK häviää tänään vähintään parilla maalilla.
Pitkin peliä meiltä tulee käsittämättömiä pitkiä kiekkoja. Itse varmuus Motin jättää jossain vaiheessa kiekon suoraan Jukurit pelaajalle, joka pääsee läpiajoon ja tekee sen ekan maalin sen jälkeen, kun IFK on yhden erän hakannut päätään seinään Salmisen ollessa jumalmoodissa.
Tuon ekan maalin jälkeen IFK on ihan kipsissä. Saadaan vielä ylivoima, mutta teette alivoimalla 0-2.
Tässä vaiheessa Nordiksella aletaan viheltämään omille (tokan erän puolessa välissä) ja Ville huutaa pää punaisena kopissa tokan erätauon.
Saadaan vielä yksi maali hikisellä taistelulla aikaiseksi, mutta "aika loppuu kesken".
Pelin jälkeen lehdistötilaisuudessa meidän valmentaja XXX (tähän tilalle voi laittaa minkä tahansa IFK valmentajan nimen viimeiseltä 20 vuodelta) kertoo, että "Pelissä oli paljon hyviä juttuja, mutta ei oltu valmiita pelin alussa ja kaveri käytti paikkansa. Tästä opitaan ja matka jatkuu."
Jatkiksessa kirjoitetaan enemmän viestejä kahdessa tunnissa kuin on kirjoitettu viimeiseen kuukauteen (koska ollaan voitettu enemmän kuin hävitty). Nega-osasto ilmoittaa kauden olevan ohi ja posi-osasto yrittää epätoivoisesti keksiä hyviä juttuja pelistä ja "sattuuhan näitä muillekin".
Mutta hymyilyttää, koska eihän IFK olisi IFK ellei näin kävisi vähintään kerran kaudessa.
Onko tällä tehtaan takuu, uskaltaa panostaa isosti vierasvoittoon?
Noin! Cmorelle laitettu jälleen palautetta, tällä kertaa positiivista, kun kerrankin on kunnon selostaja. Ja vielä Helsingissä!
Heittikö se mitään sellasta, että on ilmeisesti kaivattu tms.
Mä mietin tässä ihan samaa. Ennen näissä tiistai-iltojen SaiPaJukuritSportÄssätMitänäitäon-matseissa on menetetty pisteitä ihan vaan paskan asenteen, ylimielisyyden ja heikon valmistautumisen vuoksi. Ville Peltonen lienee viimeinen ihminen maailmassa, jonka joukkueella aukeaisi yksikään nappi, on siellä vastassa kuka tahansa koska tahansa. Tähän sopisi se tarina maajoukkueesta, kun Suomi johti sekunti ennen loppua sadalla maalilla, ja Kimmo Timonen kehtasi juhlia voittoa. Seurauksena Villeltä paha katse, koska nothing is over until it is, ja paluu maan pinnalle. Suomi muuten voitti tuon ottelun. Maalimäärät, jäljellä oleva aika, joukkue ja pelaajat saattavat olla väärin, mutta perusajatus pitää; Ville Peltosen joukkue tuskin sortuu ylimielisyyteen.