Monta vuotta tuli tätäkin käytettyä, mutta viime maanantaina eli 30.4. aamulla laitoin viimeisen pussin huuleen. Päätös oli tehty jo aiemmin, eli kun varastot tyhjenevät, niin uutta ei tule. Tuon jälkeen en ole siis koskenut nuuskaan taikka röökiin.
Ekat päivät vetelin 2mg nikotiinipurkkia 2-3 tunnin välein. Sitten ne jäivät pikkuhiljaa pois ja korvaantuivat tavallisella purkalla. Vissiin viime viikon torstaina vedin viimeiset nikotiinipurkat, eli ilman niitäkin oltu nyt viikko.
Mitä vieroitusoireita tullut?
- ekoina päivinä tuli välillä ihmeellinen tunne pääkoppaan. Ei osaa selittää, mutta nikotiinin puutteesta kai johtui. Lähti purkalla pois. Nykyisin niitä ei tule.
- aamulla ja ruuan jälkeen tekisi mieli heittää se pussi huuleen. Ei muuten, mutta kun on joka kerta monen vuoden ajan niin tehnyt.
- ekat päivät piti syödä kuin hevonen. Koko ajan olisi pitänyt olla jotain naposteltavaa. Aiemmin nuuska on korvannut nämä. Pikkuhiljaa tämä on vähentynyt, vaikkakin outoja mielihaluja esim. karkkiin tulee nyt useammin mitä aiemmin. Mutta täytyy pysyä kovana.
- ainakin ekan viikon väsytti ihan helvetisti. Nukkumaan olisi pitänyt mennä jo kahdeksalta. Toki sitten myös aamuisin heräili aikaisemmin, mutta jotkut kahdeksan tunnin yöunet oli pakko ottaa. Ennen meni vaikka neljällä tunnilla per yö viikko kevyesti. Tätä siis kesti noin viikon, nyt alkanut helpottaa tämä väsymys, vaikka urheilua on lisätty koko ajan.
- syön tavallista purkkaa koko ajan kun olen hereillä. Olen ilmeisesti jäänyt nyt koukkuun joko ksylitoliin tai sitten pureskeluun. Jos olen ollut vaikka tunnin ilman purkkaa, sitä on pakko saada.
- vieläkin täytyy kuitenkin mennä ns. päivä kerrallaan. Vaikka fyysisiä oireita ei ole, niin henkisiä kyllä on. Nuo "nyt täytyy heittää nuuska huuleen" ja muut tottumisjutut ottavat vielä aikansa. Ne kyllä kestetään. Kuitenkin nyt oltu 10 päivää ilman nuuskaa ja tämä on ollut so far ehkä miljoona kertaa helpompaa, mitä olen uskaltanut kuvitella.
Ehdoton ohje lopettamista haikailevalle on se, että yhtään purkkia nuuskaa ei saa kotiin jäädä, kun lopettaa päättää. Kyllä olisi itsellänikin mennyt suuhun pussi jos toinenkin, mikäli joku varasto olisi jossain ollut. Toinen ohje on se, että nikotiinipurkat ovat ainakin mun mielestä helvetin hyvä apu. Ei kokoaikaiseen syömiseen, mutta kun huomaa kunnon jysärin tai jonkun vieroitusoireen, niin purkka suuhun. Kyllä se helpottaa ja koko ajan kuitenkin nikotiiinimäärät vähenevät, ellei nyt sitten ala syödä purkkaa kuin leipää. Mutta itselläni oli suuri apu ja käytännössä purkan ansiosta fyysisiä vieroitusoireita ei tullut.
Nyt haetaankin uusi salmiakkipurkka suuhun.