Oli kyllä todella hieno taistelu Suomelta, kerrassaan huikea ottelu. Aivan eri näköistä peliä ,kuin Ruotsia vastaan. Hyvä että pikkuleijonat vihdoinkin näyttivät kaikille epäiliöille. Ja aivan turhaahan joukkuettä on kritisoitu, on väitetty ,että joukkueen henk.koht-taitotaso on muita maita jäljessä. Tästä olen vahvasti eri mieltä. Kuuluuhan joukkueeseen monta erittäin taitavaa kaveria. Joku vielä kirjoitti ,että suomen joukkue olisi huonoin välierä-joukkue ikinä, mutta kyllä pikkuleijonat tuon kolmannen sijan todellakin ansaitsivat.
Hienosta ottelusta jäivät eritysesti mieleen seuraavat pelaajat:
Lauri Tukonen, Ei tule kenellekkään yllätyksenä. Aivan loistava turnaus. Tärkeitä maaleja ja röyhkeää,ennakkoluulotonta haastamista, Suomen hyökkäyspelin sielu.
Mikko Lehtonen, toiselta Bluesin kasvatilta myös erittäin vahva esitys. Mikko karvasi kiekon monta kertaa röykeästi pois vastustajalta, ja pääsi sitten siitä rakentamaan monta vaarallista maalinteko-tilannetta. On myös ollut ilo katsoa ,että taitopelaajaksi mielletty Mikko on oppinut taklaamaan. Vielä noin puolitoista vuotta sitten A-nuorten pelejä katsoessa Mikon taklaukset(jos niitä edes oli) olivat aika koomista katsottavaa. Mutta nyt on toinen ääni kellossa, Mikko jakeli montaa kovaa taklausta.
Jesse Joensuu, Ei myöskään kenellekkään yllätys. Ehdottomasti turnauksen paras ottelu. Teki töitä: luisteli, taklasi laukoi... Pystyi hyökkäyspäässä pitämään kiekkoa. 2 maalia, vaikka toisessa oli tuuria mukana, niin eikö hyväällä pelaajalla sitä ole aina matkassa?
Leo Komarov, Pieni kokoinen taitava Komarov pelasi myös vahvan ottelun. Taitavia käänöksiä hyökkäyspäässä, pystyi pitämään kiekkoa, loi monta maalitekotilannetta. Myös muutama tärkeä aloitus voitto. Loistava tulevaisuus edessä myös Komarovilla.
Petteri Wirtanen, Suomalisen taistelun ilmentymä. Turnauksen aikana jakeli hyökkäyspäässä todellakovia taklauksia. Wirtanen ei antanut periksi missään vaiheessa turnausta, vaan taisteli joka tilanteen loppuun asti. Nyt pronssipelissä puolustajan paikalla pelannut Wirtanen hoiti hommansa lähes kiitettävästi, ei kummemmin höntyillyt , vaikka väärällä pelipaikalla pelasikin, hoiti hommansa loppuun.
Tuukka Rask, Turnauksen ylivoimaisesti paras maalivahti, pelasi uskomattoman turnauksen, jonka ansiosta parhaan maalivahdin palkinto tuli ansaitusti Tuukalle. Loistava pelinlukutaito ja rauhallinen pelityyli. Kummalekkaan maalille ei voinut mitään pronssiottelussa, piti joukkuetta ajoittain pystyssä, vähintään puoli joukkuetta. Huikea tulevaisuus on tällä 18 vuotiaalla maalivahdilla edessä.
Ei siinä enempää, huikea ottelu, vielä kerran onnitelut koko Suomen joukkueelle.
