Nuorten MM-kisat 2008

  • 152 165
  • 654

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Hieman ihmetyttää Masonin valinta turnauksen MVP:ksi. Toki numerot (SVS% 95.12% GAA 1.19) ovat kovat, mutta enemmän valinta taitaa kertoa vähän tasapaksusta tarjonnasta kenttäpelaajien osalta. Esim. Suomi pelissä Mason hörppyineen oli suurin syy, että Suomi pysyi niinkin hyvin pelissä mukana. Toisaalta, jos rupeaa juuri miettimään kuka muu MVP olisi voinut olla, niin tarjokkaat ovat melko vähissä. Ehkä USA:n ja van Riemsdykin olisi pitänyt syttyä pronssipeliin ja mättää selvä voitto kovilla tehoilla.
Niin, nämähän menevät lähes poikkeuksetta kultaa voittaneet joukkueen pelaajille. Tai vähintään finaalissa pelaavien joukkueiden pelaajille. Käsittääkseni nämä palkinnot on valittu jo ennen finaalia, joten sinänsä ei voi ehkä väittää että voittavan joukkueen pelaaja aina valittaisiin. Mason oli epävarma Suomea vastaan, mutta jenkkejä vastaan pelasi ainakin tilastollisesti unelmapelin ja eilen Ruotsia vastaan oli myös aika hyvä. Ja oli mestarijoukkueen maalivahti. Että ei nyt mun mielestä ihan metsään menty. Varsinkaan kuten sanoit kun ei siellä oikein kukaan kenttäpelaaja mitenkään omassa luokassaan ollut. Kanadallakin oli ennen kaikkea tasainen joukkue eikä kukaan takonut hirveitä pisteitä. Todennäköisesti van Riemsdyk olisi ollut sekä MVP että paras hyökkääjä jos jenkit olisivat finaaliin pääseet. Luultavasti paras maalivahtikin olisi tällöin ollut jenkkien Jeremy Smith. Pakeista Doughty olisi ehkä valittu parhaaksi vaikka Kanada ei kultaa olisikaan voittanut.
 

PJx

Jäsen
Kaitsulle totean ihmettelyni kohdistuvan lähinnä siihen, että mitä tapahtuu suomalaisille huippulupauksille ikävuosina 19-22. Muutaman vuoden takaisista huippulupauksista yksikään ei ole noussut isoon rooliin NHL:ssä ja pikemminkin vain taantuneet verrattuna useimpiin muiden maiden ykköskierroksen varauksiin verrattuna. Se ei käy selityksenä enää, että "suomalaiset kehittyvät myöhemmin".
Eipä tässä mitään isompaa ihmettelyn aihetta ole, jos peilaa asiaa yksilölajien tilanteeseen. Aivan sama juttu. Yksilölajeissa taustalla lienee pohjien puute. Tavoitteellista treenaamista ei tarpeeksi varhain ja puutteet harjoittelussa näkyvät vasta muutaman vuoden viiveellä.

Kiekkopuolella pätevät samat lainalaisuudet, mutta paketti kiharampi, sillä oleellinen ero osa on poikien pelitaito. Suomessa vallitsee yhden totuuden kulttuuri, joka on johtanut "junnuvalmennuksen" pakottamiseen yhteen muottiin. Lisäksi hallijäiden ja siten joukkueiden määrän kasvu on johtanut vajeeseen valmennusresursseissa, mikä on johtanut puutteisiin valmennuksessa.

Pahin puute lienee kuitenkin pelitaidon väheksyminen pienissä junnuissa. Täällä vannotaan "henkilökohtaisen" taidon nimiin ja luullaan, että pojat oppivat pelaamaan vanhemmalla iällä. Kun peliin alkaa tulla järkeä, on Suomalaisilla maksun aika tekemättä jääneestä työstä.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Pointtini on se, että jostain syystä ikäluokkansa vertailuissa aivan kärjessä olevat suomalaishyökkääjät putoavat pykälää kahta alemmaksi harmaaseen massaan liian usein ja liian harvat täyttävät odotukset. Muilla pelipaikoilla onnistumisprosentti tuntuu olevan parempi.
En nyt viitsi/jaksa/ehdi tehdä mitään kattavaa vertailua, jolla totean tämän pointtisi täysin paikkansapitämättömäksi, mutta väitän silti, että suomalaishyökkääjistä yhtään sen useampi ei "taannu" kuin muunkaanmaalaisista, ainakaan jos lähtökohtana käytetään NHL-varauksia.

Läheskään jokainen ykköskierroksen varaus ei koskaan pelaa NHL:ssä, eikä läheskään jokainen varattu pelaaja pelaa koskaan edes ammattilaisjääkiekkoa. Tämä siis ihan kansallisuudesta riippumatta. On melko suomalaista laittaa epäonnistuneet NHL-varaukset suomalaisen valmennusjärjestelmän viaksi.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En nyt viitsi/jaksa/ehdi tehdä mitään kattavaa vertailua, jolla totean tämän pointtisi täysin paikkansapitämättömäksi, mutta väitän silti, että suomalaishyökkääjistä yhtään sen useampi ei "taannu" kuin muunkaanmaalaisista, ainakaan jos lähtökohtana käytetään NHL-varauksia.

Mukavaa olisi, jos viitsisit moisen vertailun tehdä, koska se ei liene hirveän vaivalloista ollessani noin pahasti hakoteillä. Itseäni asia kiinnostaa ja muutan mielelläni mielipidettäni parempien perustelujen valossa. Taantuminen on myös väärä termi, koska pelaajien kehitys on jatkunut nousujohteisena, mutta pudotus ikäluokkansa "rankingissa" on vain pudonnut. Päinvastaisiakin esimerkkejä on (esim. Filppula).

Fakta on kuitenkin se, ettei meillä on noussut viime vuosina huolestuttavan vähän hyökkääjiä NHL:n avainrooleihin ja kuten huomasit oma näkökulmani oli myös muihin pelipaikkoihin verrattuna - ei siis pelkästään toisiin kansallisuuksiin verrattuna. Tuolla aikavälillä pelipaikkakohtainen onnistumisero varatuilla lupauksilla on ainakin maalivahteihin verrattuna ollut selkeä. Asiaan vaikuttaa toki moni tekijä ja tähän ajanjaksoon on osunut poikkeuksellisen lahjakkaita veskareita. Mikään ei siis ole mustavalkoista.

Epäonnistuneita varauksia en ole laittanut yksinomaan suomalaisen valmennusjärjestelmän piikkiin, koska iso osa lupauksistahan on siirtynyt hakemaan läpimurtovaiheen kehitystä toisen valtakunnan järjestelmän piiriin. Edustan pikemminkin sitä koulukuntaa, jonka mielestä Pohjois-Amerikkaan ei useimmiten (poikkeuksia toki on - joidenkin kehitykselle se saattaa tehdä hyvääksin) kannata lähteä ennenkuin pelaaja on joko valmis ottamaan suoran pelipaikan NHL-joukkueesta tai aivan pukukopin ovea raapimassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös