Nuori Suomi ry

[TosiFani]

...Nykyään, post-Nuori Suomi -aikana, 12-vuotiaissa pelataan noin 70 ottelua ja treenataan jäällä 4-6 kertaa viikossa ja päälle tulevat jokapäiväiset fysiikkatreenit. Nykyään kilpailu on palannut kilpailuun ja urheilu urheiluun jääkiekkoilussamme.

Nämähän ovat kokonaismääriä, lapset voivat harrastaa useampia lajeja. Talven aikana voi tulla esim. 30 jääkiekko ja 30 salibandy peliä. Samoin harjoitusmäärät voivat koostua useamman lajin harjoituksista.

 

[P.Sihvonen]

Ei, ei!

Nämähän ovat kokonaismääriä, lapset voivat harrastaa useampia lajeja. Talven aikana voi tulla esim. 30 jääkiekko ja 30 salibandy peliä. Samoin harjoitusmäärät voivat koostua useamman lajin harjoituksista.

Ei, ei. Merkittävissä määrin 12-vuotiaissa AAA-sarjojen jääkiekkopelaajissa ei ole sellaisia, jotka jättäisivät joka toisen lätkäpelin väliin. Jääkiekkoa pelataan 70 ottelua, ja niihin osallistutaan lähes 100 prosenttisesti. Tämä pätee muun muassa HPK:hon, Kärppiin, HIFK:hon, TPS:ään, Lukkoon, KooKoohon, Tapparaan, Ilvekseen, Jokereihin, vain muutamia mainitakseni siltä osin, kun olen asioista koutsien kanssa jutellut.

Jos joku pelaa lätkän lisäksi salibandyä, hän pelaa sitä noiden 70 pelin päälle.

 

[erku]

Minusta on mielenkiintoista, että ikäluokat 1985-1990 ovat hyvin monessa suomalaisessa urheilulajissa todella heikkoja. Ja tämä koskee erityisesti poikia. Tytöissä vastaavaa ilmiötä ei ole nähtävissä kovinkaan voimakkaasti.

Jääkiekon laatupelaajatuotannon tyrehtymisestä on monet syyttäneet juniorivalmentajia, jotka ovat peluuttaneet puolustusvoittoista ja riskitöntä kiekkoilua. Myös jalkapallossa on samanlaisia syytöksiä esitetty. Mutta onko se todellisuudessa näin, että tuo olisi se selittävä tekijä? Miksi hiihdossa, yleisurheilussa, uinnissa, painissa ja suunnistuksessa on myös se ongelma, että nuo ikäluokat ovat kovin heikkoja isossa kuvassa? Tuskin voi selitellä, että hiihtoa on harjoiteltu liian puolustusvoittoisesti. Kyllä ongelmaan täytyy nähdäkseni olla jokin laajempi selitys.

Mahdollisia syitä voivat nähdäkseni olla 1990-alun lama, pelikonsolit ja Nuori Suomi-laatuprojektit. Lama ei kuitenkaan mielestäni voi olla kovin merkittävä selittäjä, koska ongelma kohdistuu niin kallisiin kuin yhtä lailla edullisiin lajeihin. Ja toisaalta myös se, että ongelma koskee pitkälti vain toista sukupuolta, kielisi siitä, että lama ei ole merkittävissä määrin selittävä tekijä. Pelikonsolit olisivat siinä mielessä looginen syy, koska niiden yleistyminen osuu aika hyvin siihen aikakauteen, jolloin nämä ikäluokat elivät lapsuutta. Toisaalta 1990-luvun piristyvät ikäluokat monissa lajeissa kumoavat tätä selitystä, koska ei tietokonepelien rooli lasten elämässä nyt keskimäärin ole vähenemään päin ollut.

Mielestäni fiksuimmaksi selittäväksi tekijäksi näiden ikäluokkien alennustilalle jää Nuori Suomi -ideologia. Valtaosa urheilua harrastavista poikalapsista on pelannut joko futista tai lätkää, useat molempia. Kun näiden lajien junioriurheilusta tehtiin jotain epäaitoa päiväkodin, iltapäiväkerhon, liikunnan ja urheilun sekametelisoppaa, alkoi ns. urheilijan polku katketa. Erityisesti tuo koski tietysti näitä lajeja itsessään, mutta myös yksilölajit joutuivat sijaiskärsijäksi, kun tuo puuhastelumentaliteetti tarttui ruton lailla.

Onnneksi Nuori Suomen ote suomalaiseen urheiluun on väljentynyt. On toissijaista pohtia, että olivatko pääsyylliset liittojen Nuori Suomi -tulkinnassa ja itse Nuori Suomen ohjeistuksissa. Oleellista on tajuta se, että Nuori Suomi -ideologialla ei ole sijaa tavoitteellisessa kilpaurheilussa. Terveysliikunnan ja iltäpäiväkerhojen järjestämisessä kyseinen lafka taas voi hyvinkin olla hyödyksi.

 

[Colisee Pepsi]

Mitkä ovat konkreettiset muutokset??

Olen yksi reaalimaailmassa toimivista jääkiekkojuniorivalmentajista, valmennan 12-vuotiaita....

...Vaan onneksi korjausliikkeitä on jo tehty. Tunnen tilanteen täsmällisesti juniorijääkiekkoilun suhteen. Nyt siffa mainitsemassasi D2-ikäluokassa tiedostetaan, että hyvä vähimmäismäärä pelejä kaudessa on sellaiset 60-70 matsia eli tuplat verrattuna huonoihin aikoihin. Kun keskustelen juniorivalmentaja-kollegoiden kanssa, saan kuulla, että järjestään pelataan ja harjoitellaan huomattavasti enemmän kuin heikkoina vuosina.

Enää suomalaisella jääkiekkoilulla ei ole niskassaan Nuori Suomi -käsijarruvaikutusta. Ja hyvä niin.

Tässä ketjussa puhutaan paljon siitä, miten on tehty korjausliikkeitä ja päästy Nuoresta Suomesta eroon. Koska sinä P.Sihvonen tunnet tilanteen täsmällisesti, niin voisitko kertoa mitkä ovat ne olennaiset korjausliikkeet, jotka on tehty verrattuna NS:n aikaan?
Entä voisitko lyhyesti kertoa mitkä olivat ne Ruotsissa aikoinaan tehdyt korjausliikkeet, joiden ansiosta länsinaapurimme suoltaa huippukiekkoilijoita kuin liukuhihnalta?

 

[TosiFani]

Ei, ei. Merkittävissä määrin 12-vuotiaissa AAA-sarjojen jääkiekkopelaajissa ei ole sellaisia, jotka jättäisivät joka toisen lätkäpelin väliin. Jääkiekkoa pelataan 70 ottelua, ja niihin osallistutaan lähes 100 prosenttisesti. Tämä pätee muun muassa HPK:hon, Kärppiin, HIFK:hon, TPS:ään, Lukkoon, KooKoohon, Tapparaan, Ilvekseen, Jokereihin, vain muutamia mainitakseni siltä osin, kun olen asioista koutsien kanssa jutellut.

Jos joku pelaa lätkän lisäksi salibandyä, hän pelaa sitä noiden 70 pelin päälle.

Mutta jos joku haluaa pelata vain puolet peleistä ja on hyvä, niin kai tällaiseenkin ratkaisuun annetaan mahdollisuus? Lapsi saa valita mitä harrastaa, eikö?

Sinä korostat kovasti jääkiekkoharjoitusten ja -otteluiden merkitystä, vaikka lapset kehittyvät aina kun harrastavat liikuntaa. Totta kai suurinosa pojista haluaa pelata kaikki pelit, mutta sille poikkeuksellekin pitäisi antaa mahdollisuus.

Nuori Suomen yksi ajatus oli monipuolinen harrastaminen, ettei yksi laji vaatisi liian varhain liikaa. Jääkiekkoliitto toteutti homman päin mäntyä, mutta alkuperäinen ajatus on hieno.

 

[LaTe_Show]

Ei, ei. Merkittävissä määrin 12-vuotiaissa AAA-sarjojen jääkiekkopelaajissa ei ole sellaisia, jotka jättäisivät joka toisen lätkäpelin väliin. Jääkiekkoa pelataan 70 ottelua, ja niihin osallistutaan lähes 100 prosenttisesti. Tämä pätee muun muassa HPK:hon, Kärppiin, HIFK:hon, TPS:ään, Lukkoon, KooKoohon, Tapparaan, Ilvekseen, Jokereihin, vain muutamia mainitakseni siltä osin, kun olen asioista koutsien kanssa jutellut

"Joka toinen" ei välttämättä pidä paikkaansa mutta ei myöskään "lähes 100%:sestikaan"*, tämä näin faktana ainakin tamperelaisseurojen osalta. Lisäksi voin faktana sanoa, että isossa osassa näissä joukkueissa näiden "lahjakkaimpien osalta" ei olla tehty lajivalintapäätöstä 12-vuotiaana, ihan sen vuoksi että hän on lahjakas niin lätkässä, säbässä kun futiksessa.

*) ja prosentti vielä pienenee harjoitusten osalta.

 

[erku]

Sinä korostat kovasti jääkiekkoharjoitusten ja -otteluiden merkitystä, vaikka lapset kehittyvät aina kun harrastavat liikuntaa. Totta kai suurinosa pojista haluaa pelata kaikki pelit, mutta sille poikkeuksellekin pitäisi antaa mahdollisuus.

Nuori Suomen yksi ajatus oli monipuolinen harrastaminen, ettei yksi laji vaatisi liian varhain liikaa. Jääkiekkoliitto toteutti homman päin mäntyä, mutta alkuperäinen ajatus on hieno.

Minun ymmärrykseni mukaan jääkiekko on laji, jossa kehittyminen vaatii nimenomaan paljon lajiharjoittelua. Ei liene sattumaa, että kaikkien aikojen kiekkoilija Wayne Gretzky oli kovin heikko muissa urheilulajeissa, kun hän jossain sellaisessa viihdeohjelmassa oli, jossa noita taitoja mitattiin. Suomessa myös oli tuossa joku vuosi sitten ohjelmaformaatti, jossa eri lajien edustajat mittelivät monipuolisesti eri lajeissa. Jääkiekkolija Niklas Hagman oli oman muistini mukaan melkoinen turisti noissa karkeloissa esimerkiksi Hannu Manniseen verrattuna.

Minusta nuo esimerkit kertovat siitä, että monipuolisen harrastamisen merkitystä tupataan jääkiekon kohdalla yliarvostamaan. Totta kai kesällä on hyvä pelata futista, pesistä, tennistä ja kaikkea mahdollista pallosilmää kehittävää, mutta viime kädessä jääkiekossa vaadittavat lajitaidot ovat niin spesiaalit moneen muuhun lajiin verrattuna, että lajiharjoittelun osittainen laiminlyöminen monipuolisuuden harrastamisen nimissä on yleisesti ottaen äärimmäisen hölmöä. Siis jos on aito aikomus kehittyä lätkässä mahdollisimman korkealle tasolle.

 

[LaTe_Show]

Minun ymmärrykseni mukaan jääkiekko on laji, jossa kehittyminen vaatii nimenomaan paljon lajiharjoittelua. Ei liene sattumaa, että kaikkien aikojen kiekkoilija Wayne Gretzky oli kovin heikko muissa urheilulajeissa, kun hän jossain sellaisessa viihdeohjelmassa oli, jossa noita taitoja mitattiin.

Mitä taitoja mitattiin? Nimittäin se taito mikä teki Gretzkystä ylivoimaisen on sellainen taito mitä ei voida oikein mitata mitenkään (varsinkaan viihdeohjelmassa :D)...

Ai niin isä-Gretzky sanoi näin:

In general, the answer is “no.” Young children under the age of about 11 should be experiencing a wide variety of different sport activities and should not focus their efforts exclusively on one sport.

Superstar Wayne Gretzky’s dad, Walter, agrees. Wayne didn’t play hockey in the summer. “I wouldn’t allow him to play in the off-season,” Walter Gretzky says. “He was encouraged to play other sports and get involved in other activities.”

 

[Wäinö#16]

Minun ymmärrykseni mukaan jääkiekko on laji, jossa kehittyminen vaatii nimenomaan paljon lajiharjoittelua. Ei liene sattumaa, että kaikkien aikojen kiekkoilija Wayne Gretzky oli kovin heikko muissa urheilulajeissa, kun hän jossain sellaisessa viihdeohjelmassa oli, jossa noita taitoja mitattiin.

Riippuu varmaan vähän mistä lajeista oli kyse, mutta Gretzkyhän oli erittäin hyvä mm. lacrossessa ja baseballissa.

Joka tapauksessa oleellista tässä Nuori-Suomi-myytin purkamisessa on analysoida syyt ja seuraukset kunnolla, ettei vaan heitetä lasta pesuveden mukana. Suurina virheinähän täällä on pidetty esim. peliajan tasaista jakamista ja puolikkaalla kentällä pelaamista, joita molempia on pidetty hyödyllisinä tietyissä ikäluokissa mainitsemassani Belgiassa ja tämä perustuen tutkimukseen.

 

[LaTe_Show]

Riippuu varmaan vähän mistä lajeista oli kyse, mutta Gretzkyhän oli erittäin hyvä mm. lacrossessa ja baseballissa..

Niin hyvä, että Blue Jays tarjosi hänelle tryoutin:

In the July 1980 issue of The Hockey News there is a quick blurb that mentions Gretzky was playing in the Inter-County Baseball League and batting .500 over the first few games. The Inter-County circuit plays senior baseball in larger cities of Southern Ontario and in 1980 a 19 year old Wayne would have been one of the younger players.

On June 12 of that year the AP reported that the Toronto Blue Jays had offered Gretzky a tryout, and if he showed major league potential, a contract offer could follow. Bob Prentice, the Blue Jays director of Canadian scouting believed the hockey star also could be a baseball star. "It's a serious offer on our part. I've seen him play in the last couple of years and he has some talent. But it was only recently he indicated that he loves the game. We had thought it had just been a recreation for him."

The plan was, if Gretzky was serious, for the Jays to give him a serious workout and "then see what he wants to do". Gretzky is quoted,"I like baseball so much, but I can't throw hockey away. Can you play both? If I could, I'd do it."

Nitzy's Hockey Den: Wayne Gretzky, Baseball Star

 

[TosiFani]

...mutta viime kädessä jääkiekossa vaadittavat lajitaidot ovat niin spesiaalit moneen muuhun lajiin verrattuna, että lajiharjoittelun osittainen laiminlyöminen monipuolisuuden harrastamisen nimissä on yleisesti ottaen äärimmäisen hölmöä. Siis jos on aito aikomus kehittyä lätkässä mahdollisimman korkealle tasolle.

Teuvo Teräväinen pelasi salibandyä vielä C-junnuissa SM-finaaleissa, Barkov oli tenniksessä Suomen huippuja ikäluokassaan. Mikä näitä kahta pelaajaa yhdistää?

Lahjakkuus.

Tämän tason lahjakkuuksien pilaaminen vaatii hieman enemmän kuin Nuori Suomi ajattelun. Mutta se nelosketjun laituri liigaan voi jäädä kehittymättä, ilman varhaista lajivalintaa.

Mielipiteesi on muuten aika hassu, jääkiekon lajiominaisuuksia voi vahvistaa monessa lajissa.

 

[erku]

Teuvo Teräväinen pelasi salibandyä vielä C-junnuissa SM-finaaleissa, Barkov oli tenniksessä Suomen huippuja ikäluokassaan. Mikä näitä kahta pelaajaa yhdistää?

Lahjakkuus.

Varmasti näin. Toisaalta voi pohtia, että miksi ikäluokista 1985-1990 ei siunaantunut ainoatakaan Barkovin tai Teräväisen kaltaista "lahjakkuutta"? Minusta on älyllisesti epärehellistä ajatella, että noissa ikäluokissa lahjakkuutta ei olisi ollut. Menee vähän samaan kategoriaan kuin Immo Kuutsan lausunnot siitä, että Suomen hiihtäjät olivat hänen valmennuskaudellaan niin lahjakkaita, että kykenivät puhtaina kyykyttämään Neuvostoliiton ja DDR:n dopingkoneiston tuottamia hiihtäjiä mennen tullen.

Mielipiteesi on muuten aika hassu, jääkiekon lajiominaisuuksia voi vahvistaa monessa lajissa.

No kyllä jääkiekon taidot ovat aika spesiaaleja. Luistelutaitoa voi kehittää lähinnä vain taito- tai pikaluistelua harrastamalla. No jossain määrin myös rullaluistelemalla. Laukauksen kehittäminen onnistuu lähinnä vain salibandyä tai muita marginaalisia mailapelejä harrastamalla. Myöskin kiekko on aika poikkeuksellinen väline kesytettäväksi jos sitä vertaa palloon.

 

[LaTe_Show]

Laukauksen kehittäminen onnistuu lähinnä vain salibandyä tai muita marginaalisia mailapelejä harrastamalla. Myöskin kiekko on aika poikkeuksellinen väline kesytettäväksi jos sitä vertaa palloon.

Uskallan väittää, että salibandyn* laukaisutekniikka on huomattavasti vaikeampi oppia kuin jääkiekon, ihan sen vuoksi että laukaisutyylejä on enemmän verrattuna jääkiekkon. Samoin mitä tulee pallon hallintaan, että salibandyssä pitää osata hallita pelivälinettä myös ilmassa (enemmän versus jääkiekkoon).

Mitä mitä puhuit luistelutaidosta, niin mainitsemasi taito- tai pikaluistelua harrastamisen lisäksi, hyvällä luistelijalla pitää olla erinomainen kropanhallinta/koordinaatiokyky. Sitä saa muualtakin kun jäältä... eli tässäkin auttaa, että on urheilullisesti lahjakas ja erittäin usein nämä lahjakkaat tapaukset ovatkin sitten muissakin lajeissa mukana.

*) ja nyt puhutaan salibandysta eikä sählystä tai työpaikkahöntsyistä.

 

[erku]

Uskallan väittää, että salibandyn laukaisutekniikka on huomattavasti vaikeampi oppia kuin jääkiekon, ihan sen vuoksi että laukaisutyylejä on enemmän verrattuna jääkiekkon.

No enpä tiedä. Jos käy salivuorolla pelaamassa salibandyä ja sen jälkeen menee paikalliseen kaukaloon höntsäilemään, niin ainakin itse päädyn siihen johtopäätökseen, että ensimmäisessä laukauksen laatu on keskimäärin parempi harrastelijoilla.

Ja kyllähän se on niin, että jääkiekossa pidempi maila aiheuttaa sen, että tekniikkaa on pakko muokata aina enemmän pelitilanteessa jos joutuu laukomaan vähänkin epäoptimaalisesta asennosta. Erityisesti suoraan syötöstä laukominen on jääkiekon osalta huomattavasti vaikeampaa. Sen voi havaita jo ihan Urheiluruudun maalikoosteita selaamalla. Huomattavasti isompi osa salibandyn maaleista tehdään one-timereista kuin lätkässä.

 

[LaTe_Show]

No enpä tiedä. Jos käy salivuorolla pelaamassa salibandyä ja sen jälkeen menee paikalliseen kaukaloon höntsäilemään, niin ainakin itse päädyn siihen johtopäätökseen, että ensimmäisessä laukauksen laatu on keskimäärin parempi harrastelijoilla.

No minä tiedän. Niinkuin sanoin, puhuin nimenomaan salibandysta enkä sählystä jne muusta höntsyistä missä ei harrasteta kanttikuljetuksia/-laukauksia tai in-sweeper-vetoja jotka ovat ominaisia nimenomaan säbässä. Lisäksi kiekolla ei saada aikaiseksi "kierteisiä vetoja"...

Tottakai penttiperusihmiselle salibandy on helpommin lähestyttävä laji, sen vuoksi se on suosittu työpaikkaharrastusmuoto. Mutta huippusalibandy on aivan eri asia.

 

[erku]

Tottakai penttiperusihmiselle salibandy on helpommin lähestyttävä laji, sen vuoksi se on suosittu työpaikkaharrastusmuoto. Mutta huippusalibandy on aivan eri asia.

Itse olen joskus päässyt pelaamaan salibandyä parin SM-sarjatason pelaajan kanssa. Kummankaan laukaus ei ollut mitenkään erityinen. Meidän silloisesta nelosdivarijoukkueesta löytyi pari jätkää, jotka kykenivät lähettämään pallon liikkeelle ihan samoilla nopeuksilla. Tutkallakin tämä joskus mitattiin.

Kovin vahvasti epäilen sitä, että jääkiekossa löytyisi kovin herkästi kaljaa kittaavista nelosdivaripelaajista pelaajia, joiden laukaus olisi samaa kaliiberia liigapelaajien kanssa. Toki poikkeuksia voi olla tässäkin.

 

[P.Sihvonen]

Tarkistin asian

Joku nimimerkki viittasi Tampereen tilanteeseen 12-vuotiaiden jääkiekkoilijoiden osalta. Mahtoikohan homma mennä ihan oikein.

Tapparalla on ikäluokassa kaksi kovaa porukkaa, Safiirit ja Timantit.

Tarkistin asian muistiani virkistääkseni juuri äsken puhelimella. Noissa joukkueissa ei ole sellaisia poikia, jotka olisivat poissa lätkätreeneistä ja -peleistä säban takia. Yksi poika on kerran viikossa poissa yhdestä lätkätreenistä - jalkapallon takia.

Laitan vielä jatkossa Ilveksen tilanteen tänne, jahka tapaan niiden kärkijoukkueiden koutsit aluesarjapelien yhteydessä.

 

[LaTe_Show]

Itse olen joskus päässyt pelaamaan salibandyä parin SM-sarjatason pelaajan kanssa.

Poikani pelaa ikäkausijoukkueessa joka tällä hetkellä johtaa SM-sarjaa, ja sitä kautta seuraan ja olen seurannut lajia ja lajiin kuuluvaa harjoittelua niin junioritasolla kuin myös ns edustuksen tasolla erittäin paljon. Ja uskallan edelleenkin väittää että olet väärässä / et ymmärrä salibandya tarpeeksi.

Se, että sinä puhut tutkalukemista mittarina salibandylaukaustekniikasta (sitäpaitsi säbäpallon lämäri on kovempi -nopeudeltaan- versus jääkiekon) ja minä in- ja outsweeperistä kertonee ihan tarpeeksi missä mennään tässä keskustelussa.

Kaikella kunnioituksella.

 

[TosiFani]

Itse olen joskus päässyt pelaamaan salibandyä parin SM-sarjatason pelaajan kanssa. Kummankaan laukaus ei ollut mitenkään erityinen. Meidän silloisesta nelosdivarijoukkueesta löytyi pari jätkää, jotka kykenivät lähettämään pallon liikkeelle ihan samoilla nopeuksilla. Tutkallakin tämä joskus mitattiin.

Kovin vahvasti epäilen sitä, että jääkiekossa löytyisi kovin herkästi kaljaa kittaavista nelosdivaripelaajista pelaajia, joiden laukaus olisi samaa kaliiberia liigapelaajien kanssa. Toki poikkeuksia voi olla tässäkin.

Aikanaan all star ottelun lämärikisan voitti muistaakseni kokki. Kaverini on pelannut kiekkoa junnuissa ja on voittanut pitsiturnauksen lämärikisan useampaan kertaan, onhan näitä.

Juttusi perustuvat jatkuvasti omiin kokemuksiisi, mitkä tuntuvat olevan aika kevyet. Jääkiekkoilija tarvitsee hyvää silmä-käsikoordinaatiota, jota voi harjoitella monissa mailapeleissä. Voimistelu vahvistaa lihaksistoa, kehonhallintaa, notkeutta, muutama mainitakseni.

 

[erku]

Poikani pelaa ikäkausijoukkueessa joka tällä hetkellä johtaa SM-sarjaa, ja sitä kautta seuraan ja olen seurannut lajia ja lajiin kuuluvaa harjoittelua niin junioritasolla kuin myös ns edustuksen tasolla erittäin paljon. Ja uskallan edelleenkin väittää että olet väärässä / et ymmärrä salibandya tarpeeksi.

Se, että sinä puhut tutkalukemista mittarina salibandylaukaustekniikasta (sitäpaitsi säbäpallon lämäri on kovempi -nopeudeltaan- versus jääkiekon) ja minä in- ja outsweeperistä kertonee ihan tarpeeksi missä mennään tässä keskustelussa.

Kaikella kunnioituksella.

Heh. Se, että puhut laukaisutekniikoista niin hienoilla termeillä, ettei SM-sarjassa pelaava facebook-kaverinikaan tunne termejä, on toki tietyllä tapaa vaikuttavaa. Mitään tekemistä tuolla termeillä brassailulla ei kylläkään ole itse keskusteltavan aiheen kanssa. Laukauksen hyvyyden viime kädessä määrittelee sen vauhti ja tarkkuus. Se, onko tekniikka varsinaisesti oppikirjasta, on aika toissijaista. Petter Northug hiihtää kuulemma teknisesti väärin tasatyöntöä, mutta siitä huolimatta lienee yleisellä tasolla maailman paras työntäjä jos vauhdilla mitataan.

 

[PJx]

Joka lajissa pelivälineen mallikas liikkeelle lähettäminen mallikkaasti on haaste.

Ennen kiekon laukaisutekniikan helpoksi väittämistä, voisi pysähtyä miettimään, moniko maajoukkuepelaaja osaa kiekossa homman mallikkaasti. Liikaa ei tule mieleen vuosien varrelta. Jokunen onneksi sentään kuitenkin.

Muutenkin tämä keskustelu on tukevasti poissa raiteiltaan. Totta kai useimmilla urheilijoilla on sivulajeja. Totta kai moni vaihtaa sivulajiinsa jossain vaiheessa uraansa, kun huomaa valinneensa huonosti.

Sen verran junnujen touhu on muistissa, ettei tavoitteellisen pojan repertuaariin ihmeitä mahdu. Loppuu tunnit viikosta kesken. Uskallan väittää, että 70 ottelua kaudessa on urakka, johon ei tavoitteellista sivulajia (jonka kilpailukausi osuu samaan ajanjaksoon) mahdu kaveriksi. Ei millään, varsinkaan, jos kyse on pallopelistä. yli 100 peliä puoleen vuoteen + kaksin-kolminkertainen määrä reenejä vaatii 100% keskittymistä urheiluun ja on silti tiukkaa.

Jos tuo sivulaji on kauden aikana "vakavahenkistä puuhastelu", jonka kilpailukausi ei osu päälajin kanssa päällekkäin, niin siinä on markkinarako.

Se kannattaa hyväksyä, ettei urheilussa keskimäärin lahjoilla pärjätä vaan reenaamalla. Itse näkisin melkoisena itsekkyytenä se, jos poika ei käy säntillisesti reeneissä rinnakkaisharrastuksen takia. Olisi epäreilua, jos yksi poika saisi luvan rikkoa reenien rakenteen muiden poikien kustannuksella. Toki, jos kaveri pystyy antamaan "lukujärjestyksen" hyvissä ajoin etukäteen ja osallistuu säntillisesti peliä valmisteleviin harjoituksiin, niin homma voi toimiakin.

Jos sirkus halutaan väittää, pitää kaikkia koskea pääsääntöisesti samat säännöt. Tästä kiinni pitäminen menee "monilajisessa ympäristössä" äärettömän hankalaksi kun oletusarvona on, ettei poika pysty määräämään reeniensä aikatauluja itse, vaan sen tekevät tilat/valmentajat/koulu yms.. Vastavuoroisesti voi kysyä, millä ihmeellä kaveri, jonka päälaji on muu, pystyy sitoutumaan riittävässä määrin tavoitteelliseen joukkueeseen.

 

[LaTe_Show]

Heh. Se, että puhut laukaisutekniikoista niin hienoilla termeillä, ettei SM-sarjassa pelaava facebook-kaverinikaan tunne termejä, on toki tietyllä tapaa vaikuttavaa.

Tässä kaverillesikin tiedoksi.

In-sweeper: Salming Academy Shooting - Insweeper - YouTube
Out-sweeper - tuttavallisemmin kanttilaukaus Salming Academy Shooting - Outsweeper - YouTube

Siinä kaksi esimerkkiä laukauksista mitä ei voida suorittaa luistimet jalassa. Varsinkin 2-3metrin in/out-sweeper-laukaus.

Edelleenkin, säbän laukaus eroaa siinäkin kiekosta, että säbäpalloon saadaan kierrettä - kiekolla ei.

 

[TosiFani]

... Vastavuoroisesti voi kysyä, millä ihmeellä kaveri, jonka päälaji on muu, pystyy sitoutumaan riittävässä määrin tavoitteelliseen joukkueeseen.

Eli lapsen on tehtävä lajivalinta 12-vuotiaana?

Miksi 12-vuotiaan urheilu pitäisi olla tavoitteellista?

 

[erku]

Tässä kaverillesikin tiedoksi.

In-sweeper: Salming Academy Shooting - Insweeper - YouTube
Out-sweeper - tuttavallisemmin kanttilaukaus Salming Academy Shooting - Outsweeper - YouTube

Siinä kaksi esimerkkiä laukauksista mitä ei voida suorittaa luistimet jalassa. Varsinkin 2-3metrin in/out-sweeper-laukaus.

Arvailumme näytti osuvan oikeaan. Se mikä kansanomaisesti tarkoittaa kiertorannaria on teillä brassailupiireissä outsweeper. Hienoa, että teillä päin käytetään kansainvälisiä termejä, vaikka se noin marginaalisessa lajissa kuulostaakin korvaan typerältä. Kohta varmaan pesiksessäkin joku intoutuu esittelemään lajitietämystään kutsumalla kumuraa jollakin englanninkielisellä termillä.

 

[erku]

Juttusi perustuvat jatkuvasti omiin kokemuksiisi, mitkä tuntuvat olevan aika kevyet.

Mihin sinun juttusi perustuvat? Kokemukseen ratsastuksen Nuori Suomi -systeemeistä? Pakonomaisesta tarpeesta olla ketjusta toiseen eri linjoilla Sihvosen kanssa?

Jääkiekkoilija tarvitsee hyvää silmä-käsikoordinaatiota, jota voi harjoitella monissa mailapeleissä. Voimistelu vahvistaa lihaksistoa, kehonhallintaa, notkeutta, muutama mainitakseni.

Täsmälleen samaa mieltä. Siksi onkin hyvä, että jääkiekkoilijaksi aikova harjoittaa voimistelua ja muita pallopelejä. Mutta minusta on tärkeää, että tämä ei tapahdu lajiharjoittelun kustannuksella. Sinusta se tuntuu olevan ihan ok jos junnu on puolet tai harjoituksista peleistä poissa. Sitä en ymmärrä. Kuinkakohan kauan musiikkibändissä tai kuorossa katseltaisiin lasta, joka saapuu ehkä joka toisiin harjoituksiin?