Yleisenä kasvatuksellisena päämääränä on lasten ja nuorten kasvun ohjaus yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Erityisinä kasvatuksellisina tavoitteina ovat:
- Yksilön henkinen kasvu ja terve itseluottamus
- Sosiaalisuuteen kasvaminen
- Urheilullisten elämäntapojen omaksuminen
Yleisenä urheilullisena päämääränä ovat:
- Pysyvän kiinnostuksen herättäminen liikuntaa kohtaan
- Liikunnallisen monipuolisuuden kehittäminen
- Yksilöllisen jääkiekkoilullisten taitojen (pelikäsitys, lajitekniset ja pelitaidot) kehittäminen, ottaen huomioon yksilön innokkuus, toiveet ja lahjakkuus
Nuori Suomi -ohjelman tavoitteena juniorijääkiekossa (Suomen Jääkiekkoliitto 2007b) on nostaa jääkiekkoseurojen toiminnan laatua sekä kehittää lajin ja seurojen elinvoimaisuutta. Sen ytimenä pidetään sitä, että toiminta tuottaa myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä lapsille ja nuorille. Tilastoanalyysin ja avovastausten perusteella voi sanoa, että Nuori Suomi ohjelman tavoitteet toteutuvat tältä osin lähes kiitettävästi: tärkeimmät syyt siihen, miksi vastaajat harrastavat jääkiekkoa on selkeästi se, että jääkiekko on hauskaa ja se, että tapaa kavereita.
Tutkimuksen päätulokset ovat:
1. Ensinnäkin näyttää siltä, että juniorijääkiekossa sovelletun Nuori Suomi -ohjelman toiminnan lähtökohtana oleva myönteisten kokemusten tuottaminen toteutuu hyvin. Sen sijaan oppimisen ja menestymisen kokemuksissa on epätasaisuutta joukkueen sisällä. Pääosa koki harrastavansa jääkiekkoa, sillä se on hauskaa ja siellä tapaa kavereita. Harjoituksissa ja pelimatkoilla koettiin olevan hauskaa. Osa joukkueen jäsenistä oli omaan oppimiseensa ja menestymiseensä tyytyväisiä, mutta osa ei ollut.
2. Toiseksi tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että kasvatuksellisiin päämääriin (sekä yksilön henkiseen kehitykseen että sosiaalisuuteen kasvattamiseen) liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet keskimäärin hyvin, mutta hieman epätasaisesti. Valoisa yleiskuva tavoitteiden hyvästä ja jopa kiitettävästä toteutumisesta ei peitä alleen sitä tosiasiaa, että varsinkin itseluottamukseen liittyen joukkueesta
löytyy sellaisia yksilöitä, joiden kohdalla tavoitteet eivät ole toteutuneet kovin
hyvin.
3. Kolmanneksi näyttää siltä, että liikunnan monipuolisuuteen liittyvät tavoitteet eivät toteudu kovin hyvin kohdejoukossa: vain puolet vastaajista harrasti jääkiekon lisäksi jotain muuta liikuntalajia ja sekin oli suurimmassa tapauksessa skeittaus. Voi tietysti olla, että vastaajat eivät jostain syystä ole raportoineet kaikkia muita urheiluharrastuksiaan, mutta tämän aineiston valossa muiden lajien harrastaminen näytti melko vähäiseltä.
4. Neljänneksi juniorijääkiekkoilijoiden omat tulevaisuuden suunnitelmat ja ta-
voitteet lajissaan ovat melko korkealla. Tämä voi parhaimmassa tapauksessa tarkoittaa pysyvää kiinnostusta urheilua ja liikuntaa kohtaan, mutta huonommassatapauksessa nostaa pärjäämisen, kilpailun
ja menestymisen pakon liian keskeiseksi nuorten harrastuksessa.
5. Viidenneksi eri tavoitealueiden muuttujien keskinäisiä yhteyksiä tarkasteltaessa havaittiin yhteyksiä niiden välillä.
Tulosten perusteella voidaan siis ajatella, että
yksilön itseluottamukseen ja luottamuksellisuuden kokemukseen ovat yhteydessä myös muut muuttujat, erityisesti yksilön kokemuksiin omasta oppimisesta, menestymisestä ja lajissaan kehittymisestä. Kasvatuksellisten ja urheilullisten tavoitealueiden välillä on siis selvästi yhteys.