Nuori Suomi ry

  • 989 150
  • 5 368

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Näin ei ollut, jäit kiinni. Barkov ja Tanus pelasivat kokoajan Tapparan -94 ikäluokassa, samassa missä 94-synt Henrik Haapala.

No, minä uskon kernaasti Marko Paloa ja Mika Koskista, kun he kertoivat asiasta. Barkov jr. pelasi sekä ysivitosten että ysinelosten sarjoissa. Ja asiahan tässä ratkaisee. Halleilla olleet ovat kuulleet ja tietävät, että isä-Barkov ohjasi voimallisesti poikaansa katsomosta, venäjäksi. Ja se, että ohjasi, ei ole heidän tapauksessaan huono asia. Barkovit liittyvät siihen jatkumoon, jossa isät ja äidit ovat olleet tekemässä lapsistaan urheilijoita. Nuori Suomi -ikeen alla järjestelmä oli halvaannuksissa, silloin vanhempien piti ryhtyä voimakkaasti toimeen ja asialle lastensa puolesta.

Tarkistin muuten tämän kiistan alla olevan asian minuutti sitten soittamalla Mika Koskiselle, joka toimi tuolloin HPK:n ysivitosten veskarikoutsina. Hänen poikansa muisti taustalta samoin. Pelasivat Barkovia vastaan. HPK:n yksi veskareista oli tuolloin Juuse Saros. Koskinen vielä kuvasi metrilleen, missä kohtaa Hakio-hallin kaukalojen välissä olevassa katsomonosassa isä-Barkov huusi jäälle pojalleen.

Ymmärtänet, oka, että välillä minua, alan ammattilaista, huokailuttaa teidän nimimerkkien viljelemät (tietoiset?) vääryydet. Koitetaan puolin ja toisin pysyä totuudessa, sopiiko niin?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Nuori Suomi -ikeen alla järjestelmä oli halvaannuksissa, silloin vanhempien piti ryhtyä voimakkaasti toimeen ja asialle lastensa puolesta...

Oletko nyt sitä mieltä, että Nuori Suomen pelisäännöt ovatkin hyvä asia, koska ne ottavat vanhemmat mukaan joukkueen toimintaan?

Annat tässä ketjussa aika ristiriitaisia lausuntoja, välillä vanhempien pitäisi pysyä kaukana valmennuksesta, mutta tässä tapauksessa onkin hienoa asia, että isä huutaa pojalleen. Ilmeisesti Tappara 95-syntyneiden valmentaja on ns. heikko valmentaja, koska isän täytyy valmentaa poikaansa pelin aikana.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Oletko nyt sitä mieltä, että Nuori Suomen pelisäännöt ovatkin hyvä asia, koska ne ottavat vanhemmat mukaan joukkueen toimintaan?

Annat tässä ketjussa aika ristiriitaisia lausuntoja, välillä vanhempien pitäisi pysyä kaukana valmennuksesta, mutta tässä tapauksessa onkin hienoa asia, että isä huutaa pojalleen. Ilmeisesti Tappara 95-syntyneiden valmentaja on ns. heikko valmentaja, koska isän täytyy valmentaa poikaansa pelin aikana.

Älä nyt tyhmäksi heittäydy! On selvää, että isä-Barkov voi ja hänen pitikin ohjata poikaansa. Isä-Barkov ei mylleröinyt poikansa kanssa Nuori Suomi -hengessä, hengessä, joka ei mitenkään sovi urheiluun. Isä teutaroi venäläisen mallin mukaan.

Ilman jääkiekkotaustaa olevien vanhempien pitää vain Kuljettaa, Kustantaa ja Kannustaa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Älä nyt tyhmäksi heittäydy! On selvää, että isä-Barkov voi ja hänen pitikin ohjata poikaansa. Isä-Barkov ei mylleröinyt poikansa kanssa Nuori Suomi -hengessä, hengessä, joka ei mitenkään sovi urheiluun. Isä teutaroi venäläisen mallin mukaan.

Ilman jääkiekkotaustaa olevien vanhempien pitää vain Kuljettaa, Kustantaa ja Kannustaa.

Eli jääkiekkotausta tekee automaattisesti isästä juniorivalmennuksen ammattilaisen? Olen kuullut Porista toisenlaisiakin esimerkkejä. Tälläkin kaudella valmentajat ovat varsin kyllästyneitä Isä-monta sataa SM-liiga peliä mylleröintiin joukkueen tapahtumissa.

Minusta koko esimerkki, isä huutaa pelissä pojalleen, on hölmö. Eihän tuosta voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä Barkov sr:n kasvatuksesta tai valmentamisesta.

Urheilijat vievät lapsiaa urheilemaan, soittajat opettavat lapsiaan soittamaan, kuvataiteilijat piirtämään jne. Ei kai tästä itsestäänselvyydestä tarvitse keskustella?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Täyttä puppua, jos JK-liiton tulospalvelu toimisi olisi varsin helppoa näyttää että ko 95-herrat pelasivat vuotta vanhemmissa niin C2 kuin C1 SM-sarjoissa.
Pari kautta tuli näitä sarjoja seurattua, paikan päältä.

Et varmaan usko myös EliteProspectin tilastoja, joista voit todeta että pelasi vuotta vanhemmissa.

En millään usko, että maalivahtivalmentaja Mika Koskinen valehtelee ja että hänen poikansa muistaisi väärin, kun sanovat HPK:n ysivitosten pelanneen lapsuusvuosien varrella sellaista Tapparaa vastaan, jossa pelasi Barkov jr. Koskinen toimi kuusi vuotta ysivitosten maalivahtikoutsina, ihan sieltä poikien lajin aloitusiästä lähtien.

Jahka näen Juuse Sarosta, aion kysyä myös häneltä asiasta.

Pari kautta olet seurannut noita sarjoja paikan päällä. Aivan. Mutta kun tuo Koskinen on ollut poikansa kanssa hieman kauemmin hommassa tuossa ikäluokassa mukana.

Kummallisista asioista te nimimerkit välillä vänkäätte.

edit. PS. Ja juolahtipa mieleeni, kun muistini pohjia hieman pengoin, ottelu, jonka itsekin näin Hämeenlinnan Metritiski-hallissa. C:n SM-sarjassa pudotuspeli (tai runkosarjan matsi, en varmaksi muista kumpi) HPK - Tappara, siinä Barkov jr. tuli pelaamaan ainakin sen yhden matsin. Tuolloin HPK:n ysivitosia valmensi Marko Palo.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Eli jääkiekkotausta tekee automaattisesti isästä juniorivalmennuksen ammattilaisen?

Ei tietenkään tee.

Minunkin juniorivalmennettavissa on ollut ja on yhä poikia, joiden isillä on liigapelaajien taustaa. He eivät huuda pelien aikana ohjeita jäälle. Olen tehnyt joukkueelle säännöt, jotka koskevat myös vanhempia. Vanhemmat vain kannustavat hoopeekoo-huudoin peleissä. Ainuttakaan pelillistä ohjetta eivät anna. Ei kuulu katsomostamme "luistele!" tai "päälle!" tai "pura!" ja niin edelleen.

Mutta kiistatonta on, että Barkov sr. tekemällä teki pojastaan pelaajan, tai ainakin ohjasi poikaa vahvasti oikealle tielle. Osa tätä prosessia oli se möreä ohjeistaminen katsomosta, joka kuulemma alkoi lempinimellä: Sasssshhhaaaa...!

Poikkeukset vahvistavat sääntöjä. Vaikka isän huutaminen katsomosta on pääosin tyhmää ja sotkee joko oman pojan pään tai ainakin häiritsee muun joukkueen ja valmentajien toimintaa, niin Barkovien kohdalla kaikki meni nappiin. Ja sopii muistaa, että he ovat venäläisiä, tulevat eri kulttuurista.

Barkov juniorista kasvoi NHL-pelaaja, kuten tiedämme. Pisteet siitä pojalle - ja isälle.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Mutta kiistatonta on, että Barkov sr. tekemällä teki pojastaan pelaajan, tai ainakin ohjasi poikaa vahvasti oikealle tielle. Osa tätä prosessia oli se möreä ohjeistaminen katsomosta, joka kuulemma alkoi lempinimellä: Sasssshhhaaaa...! ...

Ja tämä tieto perustuu mihin?? Marko Palon ja Mika Koskisen kuulemiin huutoihin? Mistä sinä tiedät, että Barkov sr. tekemällä teki pojastaan jääkiekkoilija, eikä antanut tämän vapaasti valita lajiaan?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Ja tämä tieto perustuu mihin?? Marko Palon ja Mika Koskisen kuulemiin huutoihin? Mistä sinä tiedät, että Barkov sr. tekemällä teki pojastaan jääkiekkoilija, eikä antanut tämän vapaasti valita lajiaan?

Sanotaan, ettei ole tyhmiä kysymyksiä... No, tämä esittämäsi lähentelee sellaista...

Ensinnäkin, on aika yleisessä tiedossa, miten vielä tänä päivänäkin isä-Barkov katsoo silmä kovana poikansa NHL-pelejä ja sitten soittaa pojalleen, miten olisi pitänyt pelata paremmin. (Lähde: Urheilusanomat)

Toiseksi, YLE antoi 2005 käteeni sellaisen lentolipun kohti Itävallan MM-kisoja, josta seurasi, että viereeni istui koneeseen muuan Ville Nieminen. Tiedäthän Niemisen? Ville tuli kisoihin pelaajakommentaattoriksi, minä TV-kolumnistiksi.

No, siitä syntyi, en sanoisi ystävyys, vaan jääkiekkoystävyys, joka jatkuu yhä. Saatko Tosifäni uskotuksi, että tämä jääkiekkoystäväni Ville on avannut minulle verrattain tarkasti Barkovien hommaa?

Enempää en sano, mutta sen sanon, että isän ja pojan valmennussuhde on ollut poikkeuksellisen tiivis. Ja mitään Nuori Suomi -periaatteeseen viittaavaa tuossa valmennussuhteessa ei ole ollut. Tietenkään.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...No, siitä syntyi, en sanoisi ystävyys, vaan jääkiekkoystävyys, joka jatkuu yhä. Saatko Tosifäni uskotuksi, että tämä jääkiekkoystäväni Ville on avannut minulle verrattain tarkasti Barkovien hommaa?

Enempää en sano, mutta sen sanon, että isän ja pojan valmennussuhde on ollut poikkeuksellisen tiivis. Ja mitään Nuori Suomi -periaatteeseen viittaavaa tuossa valmennussuhteessa ei ole ollut. Tietenkään.

Ok, olisit heti sanonut, etkä olisi lähtenyt taas kerran nimimerkkejä nimittelemään.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Anteeksi

Ok, olisit heti sanonut, etkä olisi lähtenyt taas kerran nimimerkkejä nimittelemään.

Pyydän anteeksi, että muljahti lyöntivirhe, Tosif[ä]ni. Tosifanihan se on.

Mutta jos itse aiheeseen mennään, niin Barkoveilla ollaan enemmän kuin tyytyväisiä, että ysivitosten kohdalla Nuori Suomi oli jo alkanut hieman helpottaa suomalaisessa jääkiekkoilussa. Voi olla, että julkaisen jossain kohtaa, mitä mieltä Barkov sr. on Nuori Suomi -periaatteesta. Tosin se on ehkä liian rajua luettavaa. Barkovilaisessa ajattelussa ei voida mitenkään ymmärtää, että "kaikki pelaa" tai että olisi "puolen pelin takuu". Urheiluhan on päinvastoin sen päivittäistä mittaamista, että "kuka pelaa" ja "kuinka paljon pelaat". Muutenhan se ei olisi ollenkaan urheilua.

Onnellista on, ettei Nuori Suomi päässyt estämään Barkov jr:n tietä NHL:ään. Tappara oli muuten tässä suhteessa hyvä seura, se kiersi etunenässä Nuori Suomi Päällikkö Eero Lehden ohjeistuksia.

Teillä heppaliitossa ei onneksi tehty Nuori Suomi -päätöstä, että "kaikki ratsastaa". Ehkä se oli yksilölajissa helpompaa. Joukkuelajeille Nuori Suomi oli yhtä kuin syöpä. Futis kärsi eniten; jääkiekkoilu selvisi siksi, että kyse on niin pienestä lajista maailmanlaajuisesti ja meillä Suomessa liki kaikki lahjakkuus hakeutuu lätkän pariin; koriksen Nuori Suomi -kamaluudelta pelasti se, että H. Dettmann sattui olemaan puikoissa. Sitä en tiedä, onko se totta vai kaupunkilegendaa, ettei Nuori Suomi -hengessä olisi saanut yleisurheilussa mitata pituushypyn tuloksia, saati julkaista paremmuutta. Tarkistan asian urheiluystävältäni Ringa Ropolta ja Petri "Elmo" Keskitalolta.
 
Enempää en sano, mutta sen sanon, että isän ja pojan valmennussuhde on ollut poikkeuksellisen tiivis.

Tietysti on. Niitä miehiä, isiä ja poikia vaan on tässä maailmassa niin monenlaisia-kuten (valmennus)suhteiden tuloksiakin. Ihan noin kokonaisvaltaisesti.

P.S. Siitä vaan rohkeasti tosiaan kysymään molemmilta Barkoveilta, millä periaatteilla, miksi, kenen ehdoilla ja miten on edetty. Jostain syystä heillä ei ole esimerkiksi ole ollut tarvetta syytellä "nuorisuomentuhovaikutusta" tai muutenkaan kaikkia muuta paitsi omaa tekemistä. Kuten ei Tapparan juniorityössä noin yleisemminkään - tai missään siellä, missä uskotaan tekoihin enemmän kuin helppoon huuteluun ja seistään toisaalta ihan itse sen takana, mitä sitten suusta päästetään.
 

Fordél

Jäsen
Koska saamme P.Sihvonen lukea niitä todisteita eli tutkimuksia siitä kuinka Nuori Suomi ei ole lisännyt lasten ja nuorten liikuntaa?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Ammattipuhe

Koska saamme P.Sihvonen lukea niitä todisteita eli tutkimuksia siitä kuinka Nuori Suomi ei ole lisännyt lasten ja nuorten liikuntaa?

Perkele sentään! En kai minä alani ammattilaisena ala kaivamaan esiin niitä totuuksia, jotka sinä siellä Kouvolassa alasi ammattilaisena pidät pöydälläsi.

Ammattipuhe on ammattipuhetta - ja siitä me tahoillamme vastaamme osaltamme kumpikin, eikö niin.

Nuori Suomi -aikakaudella liikkumisen määrä Suomessa lapsien osalta romahti radikaalisti. Se on fakta, jonka kanssa meidän urheiluihmisten on vain pakko elää. Totuus on kamala.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Perkele sentään! En kai minä alani ammattilaisena ala kaivamaan esiin niitä totuuksia, jotka sinä siellä Kouvolassa alasi ammattilaisena pidät pöydälläsi.

Kouvolassa? En tiedä kenelle puhut.

Mitä tulee totuuksiin niin totesit asian olevan todistettua, mutta näin ei siis ole, koska tällaista tietoa ei ole. Kirjoitit siis virheellisesti ja asia loppuun käsitelty.

Ammattipuhe on ammattipuhetta - ja siitä me tahoillamme vastaamme osaltamme kumpikin, eikö niin.

En tiedä mistä ihmeen ammattipuheesta höpötät. Argumentti vastaan argumentti. Siitä tässä on kysymys, tuli argumentti sitten keneltä tahansa. Sinä vastaat omista sanoistasi ja siksi olen kysellyt niiden todisteiden perään, jotka jäävät kuitenkin saamatta.

Nuori Suomi -aikakaudella liikkumisen määrä Suomessa lapsien osalta romahti radikaalisti. Se on fakta, jonka kanssa meidän urheiluihmisten on vain pakko elää. Totuus on kamala.

Edelleen puuttuu todisteet, että olisi syy-seuraussuhde. Totuus on eittämättä kamala. Jotta osaisimme korjattua sen, tarvitsemme tietoon siihen vaikuttaneet tekijät. Näin asia menee loogisesti eikä niin, että suu vaahdossa syytetään ties mitä.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Kyllähän tuo Barkon kehittyminen on ollut hyvä osoitus siitä, että jos tehdään paljon oikeita asioita omalla ajalla ja harjoituksissakin(sr tässä oli vaikuttamassa ainakin jossain ikäluokissa), niin homma toimii.

Muistan tähän liittyen miten valmentajakollega kävi joskus hakemassa omaa poikaansa jääkiekkoharjoituksista. Oli sitten laskenut kuinka monta toistoa/kiekkokosketusta tuli yksittäisellä pelaajalle Barkovin vetämissä harjoituksissa. Siellä mentiin sadoissa. Sitten perään katseli oman poikansa harjoituksia jossa oltiin muutamassa kymmenessä.

Kärjistetty esimerkki, mutta kyllähän se on selvä että Suomessa on jääkiekon(kin) puolella tehty paljon huonoja ratkaisuja. Mm. juuri niillä asioilla että jääajasta joskus 60minuutista 12minuuttia liikutaan(tämäkin esimerkki ns. liigaseuran jääkiekkoharjoituksista juniori-ikäluokassa x). Samoin pakotettu pelaajat välttämään virheitä, yliroolitettu pienestä pitäen pelaajia, jne. Noh tämäkin käyty toki miljoona kertaa täällä läpi, mutta juuri hyvä olisi oikeasti kysellä Sashalta kuinka paljon itse tehnyt duunia ja Sr:lta miten auttanut/tukenut/valmentanut(silloin nuoremmissa junioreissa) pelaajia.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Täällä on keskusteltu Barkoveista, isästä ja pojasta. Olisi kiva nähdä jonkun kirjoittavan tänne Barkovien tie NHL:ään ja tulevaksi Suomen maajoukkueen ykkössentteriksi moniksi vuosiksi eteenpäin sen jälkeen, kun Mikko Koivu luovuttaa asemansa maajoukkueessa Barkov juniorille ja Saku Koivu Mikael Granlundille. Granlundien perheen tie jääkiekon huipulle on ollut esillä jo useasti eri medioissa. Barkovien osalta tieto tulee ennemmin tai myöhemmin kaivettavaksi, muutenhan jääkiekkotoimittajat eivät osaa tehdä työtään. Jotkut kirjoittavat täällä, että Tampereella Barkovien tuhkimotarina tiedetään. Miksi tyydytään vain toteamaan näin eikä kerrota sitä meille muille, jotka emme tarinaa tunne?

Minua kiinnostaa aina se, että minkä ikäisenä isä tai äiti Barkov vei poikansa jäälle ensimmäistä kertaa. Minkäikäisenä juniori aloitti jääkiekkoilun seurassa (Tapparassa)? Mitä muita urheilulajeja juniori harrasti (tennis on mainittu)? Missä iässä juniori alkoi isänsä ja/tai seuravalmentajan johdolla valmistautumaan fyysisesti kovaan kamppailulajiin, jääkiekkoon. Kun aloitetaan jääkiekon tarvitseman erittäin monipuolisen voimaharjoittelun tekeminen, valitaan myös jääkiekko lopullisesti päälajiksi. Sen ymmärtää, kun katsoo Jarkko Niemistä ja Sasha Barkovia vierekkäin. Jääkiekkoilijan voimaharjoittelun aikaansaamalla kropalle ei pelata enää huipputennistä eikä -jalkapalloa. Jääkiekkoilijan hyvin treenattu kroppa soveltuu huipputasolla vain jääkiekkoon. Odotan näihin pohdintoihini vastauksia niiltä JA:n tamperelaisilta, jotka ovat täällä kertoneet tietävänsä sen, miten Barkov jr kehittyi nykyiseksi NHL-kiekkoilijaksi jo 18 vuoden iässä. Ellei sitä tehdä täällä, niin luotan Urheilulehden Jukka Rönkään ja Urheilusanomien Vesa Rantaseen, että Barkoveista perusteellinen selvitys nähdään tämän jääkiekkokauden aikana. Kumpi ehtii ensin?

Edit: eagle ehtikin jo aloittaa kertomisen Barkoveista, muut asiaa tuntevat voinevat lisätä omia kokemuksiaan.
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nuori Suomi -aikakaudella liikkumisen määrä Suomessa lapsien osalta romahti radikaalisti. Se on fakta, jonka kanssa meidän urheiluihmisten on vain pakko elää. Totuus on kamala.

Tämä on mielestäni melko erikoinen kommentti. Eikö taas oikeasti nähdä metsää puilta?

Onko tosiaan niin, että sinun mielestäsi Nuori Suomi aikakausi on suurin syy siihen, että lapset ei enää liiku? Taitaa totuus olla jossain muualla...
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Täällä on keskusteltu Barkoveista

Edit: eagle ehtikin jo aloittaa kertomisen Barkoveista, muut asiaa tuntevat voinevat lisätä omia kokemuksiaan.

Muistelisin että 2-vuotiaana jäälle(eli samassa iässä kuin allekirjoittanutkin) tennis jatkui aina teini-ikään saakka käsittääkseni. Se mitä Sasha itse korosti tehdessään läpilyöntiä SM-liigaan että hänen valmentajansa antoivat hänen pelata hänen omaa peliään. Ei roolitettu, ei sanottu että älä tee virheitä, jne. Valmentajat eivät myöskään olleet niitä surullisen kuuluisia huutajia.

Fysiikkaa ei Barkov kyllä varmaan ole ylettömiä määriä, ainakaan painoilla tehnyt, kovin nuorena. Sen takia siis ei tehnyt valintaa, vaan varmaan ihan vain siitä perinteisestä syystä "kummasta tykkää enemmän". Isä ei painostanut missään vaiheessa, auttoi ja opetti kyllä. Tämäkin aiemmin tullut esille Sashan toimesta puhuttaessa.

Isällä ei myöskään ole ollut tarvetta varmasti elää pojan kautta jääkiekkouraa, kun itse sen on tehnyt ja vaikuttaa kaikin puolin tervepäiseltä isältä muutenkin.

Näiden lisäksi uskon että se mikä on useimpien pelaajien taustalla on se yksi merkittävimmistä tekijöistä. Eli halu itse kehittyä ja tulla paremmaksi. Eli koskaan ei ole tyytyväinen siihen mitä on, vaan aina haluaa paremmaksi ja oppia lisää. Ja omalla ajalla tekee kaikkensa sen eteen että tämä onnistuu.
 

PJx

Jäsen
Kun Barkov on nyt nostettu lyömäaseeksi tähän keskusteluun, niin olisi kohtuullista pohtia myös Mäkisen roolia pojan tiellä kohti tähteyttä.

Jos olen vähääkään kartalla asiasta, niin Tappara-95 oli kyseisen herran "viimeinen ikäluokka" ja se näkyi asenteessa. Kaverit tekivät reeneissä jäällä oikeita asioita ja se näkyi. Niitä reenejä oli sivullisen kiva seurata sivusta. Jos en väärin muista niin kyseinen ikäluokka oli myös niskan päällä seuran sisäisissä peleissä vuotta vanhempia vastaan... ja osa vanhemmasta ikäluokasta kitisi, että 95 taklaavat... Aivan mutuna heitän, että joukkue pidettiin suht. hyvin kasassa pitkään. Olisiko ollut niin, että vasta C1:n noston kohdalla alkoi hajonta?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Muistelisin että 2-vuotiaana jäälle(eli samassa iässä kuin allekirjoittanutkin) tennis jatkui aina teini-ikään saakka käsittääkseni.

Kiitos olennaisesta tiedosta.Tästä on kaikki käynnistetty vanhempien toimesta, 2-vuotiaana. Vanhempien tukea ja Barkovien tapauksessa lapsi on saanut myös isältä huippuvalmennusta pienestä pitäen. Tennis on ollut erinomainen sivulaji tulevalle jääkiekkoilijalle. Kirjoitit siitä, mitä Sasha on urastaan kertonut. Se on tietysti tärkeää, mutta parhaiten pojan uran kehityksen 2-vuotiaasta alkaen tietää isä Barkov. Yleensä nämä isät eivät jätä kiveäkään kääntämättä, kun ohjaavat lapsiaan kohti huippu-urheilua. Toivottavasti Urheilulehti tai Urheilusanomat haastattelevat isä-Barkovia, jolloin saadaan lisätietoa mielenkiintoisesta aiheesta.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Kiitos olennaisesta tiedosta.Tästä on kaikki käynnistetty vanhempien toimesta, 2-vuotiaana. Vanhempien tukea ja Barkovien tapauksessa lapsi on saanut myös isältä huippuvalmennusta pienestä pitäen. Tennis on ollut erinomainen sivulaji tulevalle jääkiekkoilijalle. Kirjoitit siitä, mitä Sasha on urastaan kertonut. Se on tietysti tärkeää, mutta parhaiten pojan uran kehityksen 2-vuotiaasta alkaen tietää isä Barkov. Yleensä nämä isät eivät jätä kiveäkään kääntämättä, kun ohjaavat lapsiaan kohti huippu-urheilua. Toivottavasti Urheilulehti tai Urheilusanomat haastattelevat isä-Barkovia, jolloin saadaan lisätietoa mielenkiintoisesta aiheesta.

Isä Barkov taas korosti sitä ettei halunnut ottaa liian isoa roolia, ei nuorena eikä myöhemminkään. Opetti ja auttoi asioissa, mutta ei katsellut liian pitkälle, yrittänyt pakottaa tai muuta, vaan antoi pojan nauttia pelaamisesta ja löytää oman tiensä. Tämä siis jossain haastattelussa aikanaa. Totesi vielä hyvin "kuka jostain 10-vuotiaasta tietää mitä siitä tulee" tms.

Ja juuri tuollainen "käynnistetty 2-vuotiaana" kuulostaa niin kaukaiselta termiltä kuin voi jos on vähänkin kuunnellut/lukenut Barkov sr:n tai jr:n haastatteluita pojan urasta tähän pisteeseen.

Nopealla googletuksella löysin yhden artikkelin aiheesta ja siitäkin huokuu kaikki sellainen mikä juuri on ollut tukemassa sitä että Sasha itse tehnyt omat valintansa urheilun aloittamisen, jatkamisen ja kehittymisen suhteen. Vanhemmat ovat tukeneet, eivät pakottaneet tai ohjailleet. Tämä vastaava suhde on ollut lukemattomien urheilutapausten taustalla.

Tässä tuo linkki missä lainailtu vanhaa haastattelu: Barkov | Apu

Toki ajoittain homma voi toimia niin että "vanhemmat käynnistää uran", kuten Williamsseilla, mutta suurin osa tuollaisista tapauksista johtaa ihan muualle. Näistä valitettavan surullisia esimerkkejä läheltäkin nähneenä. Mutta ei Suomessa nyky-yhteiskunnassa malli toimi missä vanhemmat käynnistelee lastensa uria 2-vuotiaana tai muulloinkaan. Kyllä vanhemman tehtävä on vain tukea sitä omaa juttua minkä lapsi löytää, oli se sitten jääkiekko, jalkapallo, tennis, pianon soitto tai vaikka koulun käynti/opiskelu.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kiitos olennaisesta tiedosta.Tästä on kaikki käynnistetty vanhempien toimesta, 2-vuotiaana. Vanhempien tukea ja Barkovien tapauksessa lapsi on saanut myös isältä huippuvalmennusta pienestä pitäen. Tennis on ollut erinomainen sivulaji tulevalle jääkiekkoilijalle...

Aika surullista, kun isä puhuu lapsen harrastamisesta sanalla käynnistäminen. Lapsen harrastaminen pitäisi olla lapsen harrastamista, eikä minkään prosessin käynnistämistä.

Oliko tennis sivulaji vai harrastus, jota Barkov jr. tykkäsi pelata?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ja juuri tuollainen "käynnistetty 2-vuotiaana" kuulostaa niin kaukaiselta termiltä kuin voi jos on vähänkin kuunnellut/lukenut Barkov sr:n tai jr:n haastatteluita pojan urasta tähän pisteeseen.

Nythän tiedetään, että Sasha Barkov on 18-vuotiaana NHL-ammattilainen. Jääkiekkoilijan ura on sinun kertomasi mukaan aloitettu lapsen ollessa 2-vuotias. Vanhemmat ovat vieneet lapsen luistelemaan hänen ollessaan 2-vuotias. Sen jälkeen on vanhempien pitänyt viedä poikaansa luistelemaan ja myöhemmin pelailemaan usean vuoden ajan. Eihän pikkulapsi oma-aloitteisesti voi mennä mihinkään harrastuksiin vaan se vaatii vanhempien aktiivisuutta harrastaa lapsen mukana. Se, onko Barkovien perheessä ajateltu ollenkaan huippu-urheilijan uraa, ei vaikuta siihen mitään, että tuleva huippu-urheilijan ura on käynnistetty vanhempien toimesta lapsen ollessa 2-vuotias näin jälkeen päin tilannetta arvioitaessa.

Sitähän täällä on kovasti arvosteltu, kun vanhemmat ovat vieneet vaippaikäisiä lapsiaan harrastuksen pariin. Monet JA:n nimimerkit pitävät sitä ns. Kiina-ilmiönä, mutta tuskin kukaan arvostelee isä-Barkovia, kun vei poikansa luistelemaan 2-vuotiaana. Nyt on lähdettävä Ouluun, jossa mahdollisesti pääsen 7- ja 2,5 vuotiaiden lasten kanssa tekojäälle yleisöluisteluun mukaan. Siitä ei elämä enää parane, olla mukana toiminnassa, josta lapset tykkäävät.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh

Ei kellekkään käsittääkseni ole ongelma että lapsia viedään nuorena harrastusten pariin, vaan että nuorena väkisin alettaisiin jotain uraa luomaan. Tästähän on kyse. Yritä nyt ymmärtää se ero.

Minutkin päästettiin jäälle 2-vuotiaana ja olin innoissani. Itse sinne halusin, samoin joka kerta kun jää oli jäätynyt läheiselle kentälle sinne tahdoin. Mutta ei sinne kukaan minua väkisin vienyt tai uraa rakentanut.

Aivan samoin kun joku Litmanen kävi aamuisin itse potkimassa Lahden jalkapallohallissa, ei häntä sinne isä väkisin vienyt.

Suuri ero siinä että annat lapsen harrastaa jotain mistä hän tykkää ja tuet harrastuksessa niin paljon kuin mahdollista. Esim. opettamalla asioita, kuskaamalla harjoituksiin, pelaamalla lapsen kanssa, jne. Kuin siinä että pistät lapsen tekemään jotain mistä hän ei välttämättä tykkää, mutta haluat hänen pelaavan sitä lajia, koska hänestä pitää tulla nyt jääkiekkoilija/jalkapalloilija/tennispelaaja, tms.

Ja en tarkoita etteikö joskus voisi vähän patistaa harjoituksiin tai vaikka kotona tekemään ne pakolliset oheisharjoitteet, mutta kuitenkin itse lajiin se palo&halu tulee tulla lapsesta/nuoresta itsestään.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Syypäinä siskot ja veljet

Olen koko ikäni mylleröinyt urheilun parissa, sain ekat luistimet 4-vuotiaana. Pitkä taival lähinnä lätkän parissa sieltä 1970-luvulta aina tänne 2010-luvulle on voimisteluttanut ajatteluani yhä voimakkaammin sen suhteen, mikä tuottaa oivallisen alun, mikä johtaa siihen, että ihminen kasvaa urheilun, jopa huippu-urheilun pariin.

Selittäviä tekijöitä on paljon, mutta joihinkin rakenteellisiin seikkoihin olen törmännyt.

Yksi on tämä:

Tuleva huippu aloittaa tulevan päälajinsa hyvin varhaisessa iässä ja kyljessä on sitten muita lajeja, jotka tukevat päälajia. No, tässä ei ole mitään uutta. Mutta nostaisin keskusteluun erään vähemmälle huomiolle jääneen seikan nimitäin sisaret.

Yllättävän usein asetelmassa ovat yhdessä juuri nämä kaksi ulottuvuutta: varhainen aloitusikä ja veli, tai sisko.

Viime viikolla tutustuin HPK:n sensaatiomaisen nuoren maalivahdin Juuse Saroksen tarinaan. Kolme vuotta vanhemmalla Eemeli-veljellä on valtava merkitys Juusen kohdalla. Eemeli organisoi pelejä, joissa sitten Juuse-veli teutaroi maalissa eikä halunnut päästää yhtään maalia taakseen. Eemeli oli ovela, kun kiekko meni maaliin. Ei lasketa! Ei lasketa! huusi Eemeli. Toki laskettiin, mutta vain isojen poikien kesken - muutoin raivostunut Juuse olisi saattanut lähteä pois maalista...

Äsken luin eilistä sunnuntain Hesaria. 4-vuotiaana isänsä shakkiin tutustuttaman tuoreen norjalaisen maailmanmestarin Magnus Carlsenin suurimpia motivaatiotekijöitä pelaamiseen lapsena oli kolme vuotta vanhemman isosiskon voittaminen. Artikkelissa sanotaan hauskasti, että sisko on niitä harvoja ihmisiä maailmassa, joka on ylipäätään voittanut Magnusin shakissa. Carlsen on nyt 23-vuotias Norjan kansallissankari.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös