Ns. valmiit einesruoat... Illuminatin & Alieneiden juonia, vai?

[Paitselo]

Niin, sanoi ervatsalo täältä tähän, ja söi monen muun palstalaisen tapaan kesänkin aikana valmiita (melkeinvalmiita) einesruokia. Vai söikö? Söitkö juuri SINÄ?

Mikä on suhteesi näihin pöperöihin?
Ainakin minä olen huomannut, että hieman omia mausteita näihin "sinkkujen ruokiin" lisäämällä tietyt "eineet" ovat ihan jees - vaikka en olekkaan enää sinkku - olen tosin välillä ns. Viitsimätön Kesäleski. Tosin nimenomaan KESÄ on just sitä aikaa kun meikäläinen meidän perheessä yleensä haluaa kokata, siis grillillä ja nimenomaan ulkona.

Mutta sitten tähän otsikon asiaan. Suomen kansan perinteiset "valmiseines-suosikit" taitavat olla nämä:

- Tölkkihernekeitto
- Lihaperunasoselaatikko
- Lihamakaroonilaatikko
- Perinteinen maksalaatikko
- Maksaloota ilman rusinoita
- Kaikenlaiset "kiusaukset" kinkulla/juustolla/vihanneksilla ym.

... kornilta lista näyttää, mutta tuo on tutkittu totuus.

Joten kerropas minulle/meille, miten just SINÄ käytät hyväksesi sapuskan laitossa edelle mainittuja ja maitsematta jääneitä eineksiä?

 

[Paitselo]

Lisätäänpäs heti tähän perään sikanauta-säilykepurkit. Mainiota retkievästä ainakin.

Kaiholla odotan, että koska Suomeen rantautuu "Ameriikan Herkku" - purkkiin säilötty Corned Beef? Jostakin ihmeen syystä tätä herkkusäilykettä pitää hakea Ruotsista tai Norjasta asti. Käsittääkseni esim. Virosta tätä ei saa? Tallinnan reportterimme The Veini voinee kirkastaa tilannetta? Luulis nyt ravintoloitsijan lukevan EDES tätä ketjua - vaikka ei ole suostunut mitään sanomaan palstan UUNIPERUNAKETJUSSA?

 

[eagle]

Lukiossa opettaja kertoi kuinka hänen ylä-asteen biologian ryhmässä oli monta oppilasta joka ei ollut koskaan syönyt kotona kuin eines/valmisruokaa. Siis vain mikroruokia. Kyllä se vähän huolestuttavaa on. Itse tulee syötyä vähän, mutta ei kauheasti sen takia että useissa on kovasti lisä&säilönaineita ja ihoni on yliherkkä niille. Mutta silloin tällöin ja jotain.

 

[Jack Daniel's]

Valmisruokia tulee suosittua lähinnä silloin, kun kukaan ei ole tekemässä minulle ruokaa. Saarioisen valmisruoat ovat ihan ok. Kanaviillokki ja maksalaatikko ovat suosiossani, mutta muutkin periaatteessa menee. Mm. Kanaviillokkeja tulee syötyä aina kaksi kerralla, koska yksi laatikko ei juuri nälkää vie.

 

[Paitselo]

Mm. Kanaviillokkeja tulee syötyä aina kaksi kerralla, koska yksi laatikko ei juuri nälkää vie.

Juu juu juu, mutta nyt lähinnä kiinnostaisi tietää, että MITEN sinä sen valmisruoan duunaat, ennekuin syöt sen?

Melko pienellä vaivalla noihin pöperöihin saa kuitenkin kivasti makua/ravintoaineita lisää. En vielä tässä vaiheessa kerro omia vinkkejäni - senkin takia, että ne ovat peräisin omilta opiskeluajoiltani 1970-1980 lukujen "viihdevuosilta". Toki tonnikalan nimen vannottiin jo silloin, mutta se nyt varsinaiseti kuulu tähän ketjuun, koska tonnikalasäilykkeille on muistaakseni iahn omakin ketjunsa.

Joten jatkakaa, kiitos...

 

[repe_joke]

Valmisruokiin en koske enää pitkällä tikullakaan. Etenkin jos valmisruuiksi luetaan vain nämä laatikkoruuat yms muut.

Aika usein tulee kuitenkin otettua kaupasta välipalaksi, dukesin tuplajuustohampparia. Ja joskus laiskuudenpuuskan iskiessä, tulee otettua saarioisten kinkkukumipitsoja. Uunissa niistä saa ihan siedettävän makuisia. Mikroon, kun moisen tunkaisee, niin jää melkein syömättä.
Ajastin vinkkinä vielä semmoinen, että heittää kumipitsan uuniin, uuni päälle 200 asteeseen, ja pitsa otetaan uunista pois, kun uuninauksauttaa, että lämpötila on 200c. Toimii aina uunimerkistä riippumatta, ja ei tarvitse vahdata kelloa, saatiko katsella pitsaa välillä.
Ja tuo toimii vain näissä 200gramman kumipitsoissa. En ole isompiin tuota kokeillut.

 

[Jack Daniel's]

Juu juu juu, mutta nyt lähinnä kiinnostaisi tietää, että MITEN sinä sen valmisruoan duunaat, ennekuin syöt sen?

Kalvoon reikiä ja laatikko mikroon pariksi minuutiksi, sen jälkeen ruoat lautaselle ja tuulensuojaan sopivan rauhallista tahtia.

 

[Paitselo]

Kalvoon reikiä ja laatikko mikroon pariksi minuutiksi, sen jälkeen ruoat lautaselle ja tuulensuojaan sopivan rauhallista tahtia.

Jaa, et siis mausta mitenkään? Noh, kukin tyylillään. Jos noista sinun mainostamistasi kana-annoksista on kyse, niin kyllä minä ennen mikroon laittoakin lisäisin pintaan hieman curryjauhetta... ja kenties jopa hieman sitruunapippuria - ei siihen kalvoon mitään reikiä tarvitse tehdä - revi koko kalvo pois, niin pääset ruokaasi maustamaan - jos pelkäät että ruoka kuumentuessaan roiskuu sitten pitkin sitä muovista mikron paistokupua, niin voit peittää sen annoksesi leivinpaperin siivulla - ei roiski enää.
Ja kun sen kanasatsin on kuitenkin kaupasta hakenut, niin samalla kaupareissulla voisi ostaa vaikkapa ISON PUNAISEN PAPRIKAN - se on kuitenkin suht halpaa, varsinkin kun ajattelee kuinka monta erittäin vitamiiniptoista "slaissia" siitä saakaan viillettyä leipiensä päälle.

 

[brehme_]

Yhtä poikkeuksetta lukuunottamatta halveksin valmisruokia, enkä osta niitä paitsi silloin kun on pakko. Varsinkin jotkut pöperöt joiden teema on ilmiselvästi "kotiruokaa kiireiselle" ovat tosi inhottavan makuisia. Niin, tuo poikkeus on maksalaatikko (mielellään Saarioisten) ja nimenomaan rusinoilla. Se sopii kaiken kanssa ja kaikkiin tilanteisiin. Uunissa, pannulla, mikrossa, milloin ko. herkun mitenkin sattuu haluamaan. Päälle puolukkahilloa ja se on siinä. Täydellinen kisaeväs!

 

[Sistis]

Vaikka olenkin sinkku, ja sinkun kuulemma 'pitäisi' syödä pelkästään pakastepitsoja ja muita valmisruokia, niin pitää todeta heti alkuun että boikotoin näitä. Jos on hyvin kova kiire, tai sitten olen menossa jonnekin missä ei ole oikein ruoanlaittomahdollisuuksia, saatan ostaa pakastepitsan. Mutta ne ovat käytännössä ainoita valmisruokia, joita alennun syömään.

Parempaa ruokaa saa tehtyä itse. Ja ruoanlaitto on sen verta helppoa, että mielelläänhän sitä kokkailee. Tai jos ei jaksa kokkailla, voi käydä vaikka kebabilla. Noh, sitä tulee tehtyä harvoin ja silloinkin vain kiireessä tai kännispäissään.

 

[scholl]

Valmisruokia tulee syötyä hyvin vähän vaikka olisi kiire. Silloin tulee haettua jotain fast foodia tai vastaavaa.

Poronkäristys valmisruokaa olen aina joskus ostanut. Valitettavasti annos on semipieni. Samoin Felix (nimi muuttunut nyt) Mexicana ja Dr. Oetker Ristorante Prosciutto pakastepizzoja tulee osteltua.

 

[Näkkäri]

Pakko mainita maailman paras valmisruoka, koska olen niiiiin onnellinen tästä löydöstä. Kyseessä on siis Finduksen valmistamat punaisessa pahviboksissa lymyilevät annokset. Nämä herkkulaatikot eivät ole ennen osuneet silmiini, koska niitä säilytetään pakkasessa ja yleensä kaupassa tulee tsekattua vain tuo perusvalmisruokahyllykkö. Joka tapauksessa makuvaihtoehtoja on monia ja voin vakuuttaa, että näitä maistettuaan löytää "valmareista" uuden ulottuvuuden. Hemmetin hyviä valmisruuiksi ja teollinen maku on tipotiessään.

ps. en ole kyseisen firman palveluksessa

 

[odwaz]

Olen viime aikoina välillä harrastanut näitä puolivalmiita pastoja. Pirkan pussi maksaa himpun yli euron ja on ihan syötävää, eikä tarvii kuin keittää 5min. Makuvaihtoehtojakin löytyy, varsinkin ns. paremmilta valmistajilta. Niissä on syötävääkin.

Joskus saatan sen pakastepizzankin syödä, mutta harvemmin. Silloinkin yleensä aina Grandiosa classic. Mutta kyllähän perussuomalaiset hernekeitto ja maksalaatikko on ihan ylivoimaisia tässä genressä. Aika harvoin niitäkään tulee syötyä.

 

[Rocco]

Valmisruokia en kotiini osta juuri koskaan. Jalostajan hernekeitto on ainoa mitä täällä on oikeastaan koskaan ollut kaapissa. Hernari on kuitenkin sellaista ruokaa että sitä ei jaksa tehdä itse. Ei vaikka omistaisi Aromipesän. (Aromiperän hernarista kyllä saa, mutta se on eri asia se.)

Töissä joskus tapaan ostaa lähikaupasta jotakin makaronilaatikkoa, pakastepizzaa tms einesannoksia ruokatauolla, mutta siihen jää einekset.

Tölkkisapuskana kotona on vain tonnikalaa (paloina vedessä), erilaisia tölkkipapuja ja tomaattipyrettä. Joskus kookosmaitoa.

 

[Vaughan]

Valmiruokia tuli syötyä aikanaan paljonkin. Ei niinkään siksi ettei olisi osannut valmistaa itsekin, vaan koska opiskeluaikoina tuli bunkattua säännöllisesti jopa kolmessa eri osoitteessa, eikä aina tiennyt etukäteen missä tulee ruokailtua seuraavana päivä, joten oli kätevää pitää hyvin säilyvää ruokaa käsillä jokaisessa jääkaapissa. Tuore tavara kun pilaantuu helposti, jos jää viikoksikin kaapin nurkkaan.

Suosikkini oli perinteinen kanaviillokki, johon itse lisäsin soijakastiketta ja sweet&hot chiliä sekä valkosipulia. Tällöin ruokaa saattoi edes silmät kiinni kuvitella itämaiseksi riisi&kana härdelliksi. Viillokki itse viilattuna toimi mielestäni paremmin kuin valmiit itämaiset sörsselit. Muistelisinpa myös, että itsenäisen elämäni alkuataipalella 90-luvun alussa mikroruokia oli tarjolla vähemmän kuin tänä päivänä, mutta kanaviillokkia on ollut aina...

Väheksytyt valmispizzat ovat myös mainioita alustoja oman luovuuden harjoittamiseksi. Jos haluaa tarjota helposti syötävää pienelle porukalle, niin ostaa Metripizzaa (joka ei nimestään huolimatta ole metrin mittainen!) ja lisää itse esim. kinkkua, ananasta, tomaattia, valkosipulia ja juustoa. Joku on jopa joskus luullut tällaista viritelmää kokonaan kotitekoiseksi.

Saksassa asuessani huomasin, että siellä suositaan enemmän pakasteruokia kuin mikroruokia. Empiirinen havaintoni oli, että pakastetut valmisruuat (esim. lasagne tai jauhelihapasta) olivat huomattavasti maukkaampia kuin kotimaiset mikropöperöt. Tiedä sitten johtuuko paremmista kokeista vai vain reilummasta suolan ja rasvan käytöstä? Myös pizzoja löytyi pakastealtaasta suomalaista markettia enemmän. Osa tuotteista hakkaisi keskimääräisen kebabpizzerian viiden euron lätyn koska vain!

Anekdoottina kerrotakoon kuinka saksalaisen vuokraisäntäni tyttöystävä oli kiinnostuneena kysellyt, että "millaista ruokaa se sinun suomalainen alivuokralaisesi syö?" Hän oli vastannut, että "pizzaa ja olutta."

 

[varjo]

Ravintotarpeen tyydyttäminen on toimenpide, joten se parasta suorittaa mahdollisimman tehokkaasti ts. valmisruokia tulee syötyä suht usein, olkoonkin että enimmäkseen pakastemallisia (Findukset pakastejutut ovat jääneet myös omaan lempparivalikoimaan, ovat hinta&laatu-suhteeltaan aivan ykkösiä).
Maustaminen yms. vaatisi maustamista, joten sellaistakaan jaksa alkaa tekemään. Roiskeläppäpizzoihin en sentään koske.

"Syöminen" sitten onkin eri asia ja silloin saavat einesruoat jäädä hyllylle, kun oikeasti tekee ruokaa. Laiskana tosin tämä tapahtuu ehkä kerran viikossa, jos silloinkaan. Yleisesti ottaen ruokailu on muutenkin simultaanitoimenpide, jonka aikana vähintäänkin katsoo telkkaria/tietokoneelta jotain sarjaa, tai sitten lukee jotain.

Kyse on siis aikalailla puhtaasti laiskuuden ja ruokanautinnon välisestä kilpailusta, jossa laiskuus vie voiton n. 6 kertaa seitsemästä ja silloin einessafkat ovat ihan riittävä tapa täyttää vatsa.

 

[Tpip]

Poronkäristys valmisruokaa olen aina joskus ostanut.

Tuo poronkäristys on melkoinen poikkeus mikroruokaskenessä. Oikeasti ihan maittavaa, mutta tosiaan himpun liian pieni annos. Näitä tuli syötyä vuosia sitten kesätöissä melkoinen kasa.

Nykyään valmisruokien käyttö on melko vähäistä, lähinnä purkkihernaria tulee satunnaisesti duunailtua. Ilman valmistelujahan tuo on melko tuubaa, mutta pienellä vaivannäöllä siitä saa oikein hyvää (ja kaasuttavaa) ruokaa. Sekaan kun viipaloi muutaman chilin, heittää vielä vähän tabascoa tahi muuta tulista kastiketta, lorauksen kermaa ja suikaloi palan kinkkua messiin, niin johan on eines. Lopuksi tietysti pieni luraus sinappia. Ainoa miinuspuoli on tuo chilin ja hernekeiton yhdistäminen, saattaa tulla melkoisia hajuhaittoja. Tätäkään versiota ei voi nykyään kovin usein harrastaa, kun sattuu olemaan vakituinen elämänkumppani joka ei pidä tulisesta ruuasta, eikä hajuhaitoista.

 

[Iker]

Näitä kanaviillokkeja, poronkäristyksiä ja muita vastaavia valmisruokia en osta ikinä. Valmiskiusaukset, keitot ja muut turhanpäiväiset pöperöt saavat jäädä kaupan hyllyyn.

Sen sijaan Saarioisen perinteinen maksalaatikko on aivan ykkönen, jos ei jaksa vääntää haastavaa makaroni-jauhelihamössöä tai vielä vaikeampaa riisi-kanamössöä.

400 gramman maksalaatikko on tarpeeksi iso ja täyttävä, itse nautin sen aina raejuuston ja puolukkahillon kera. Kyllä maistuu.

 

[ervatsalo]

Saastaista

Niin, itse olen ilman muuta sitä mieltä, että kyllä joka jannun ja jannuttaren pitää osata sen verran ruokaa vääntää, ettei tarvitse em. epäterveellisiä ja muutenkin moraalisesti ja eettisesti hyvin arveluttavia eineksiä suuhunsa tunkea.

Kun katsoo esimerkiksi roiskeläpän tuoteselostetta, on kristallinkirkaan selvää, että em. moskan runsas puputtaminen aiheuttaa hitaan ja kivuliaan kuoleman hylättynä ihmispolona jo nuorella iällä.

En malta olla myöskään huomauttamatta, että varsinkin näin kesäaikaan on täysin selvää, että valmisruoissa on kaikenlaista muutakin ainetta ja eritettä, kuin mitä tuoteseloste kertoo.

Tämä johtuu siitä, että ruokatehtailla maleksii kaikenkarvaisia kesätyöläisiä, jotka saastaisilla käsillään käpistelevät ruokatarvikkeita ja valvovan silmän välttäessä sekoittavat jopa tahallaan eritteitään ruokiin.

Tiedän lukemattomia tapauksia, joissa nuoret mieshenkilöt ovat suorittaneet em. kaltaisia kepposiaan. Ruokien sekaan on laitettu räävittömiä paperilappuja, syljeskelty, kuolattu ja luultavasti myös itsesaastutettu.

Myös hygienian suhteen ko. tahojen kanssa on niin ja näin. Porukka tuskin koskaan pesee käsiään vessassa käynnin tahi työsuhdepettingin jälkeen. Pitkistä tukista irtoaa hilsettä ja iljettäviä karvoja, jotka sitten päätyvät keittotaidottoman reppanan suuhun ja ruoansulatukseen.

Muutenkin valmisruokien ainekset ovat B-, jopa C-luokan elintarvikkeita, jotka sitten mausteilla ja erilaisilla hengenvaarallisilla kemikaaleilla saadaan maistumaan ihmisruoalta. Teuraseläinten parhaat palathan myydään kokonaisina ja muu moska jauhetaan ruokatehtailla mössöksi, josta sitten tehdään kaikki einesruoat.

Sama koskee kaikkia muitakin tarvikkeita, kuten kasviksia. Parhaat myydän kaupoissa ja toreilla ja ylijääneet puolipilaantuneet ja nahistuneet käppyrät jauhetaan ruokatehtaalla mössöksi joka sitten sekoitetaan toiseen mössöön joka sitten myydään vaikkapa "kinkkupitsana"

Asian tässä valossa päädynkin jokaista fiksumpaa jannua ja jannutarta välttämään näitä ilmestyskirjan petoon verrattavia umpisaastaisia tuotteita ja ostamaan keittokirjan tahi menemään töihin, jotta pääsee firman ruokalaan syömään edes kerran päivässä jotain ihmisarvoista!

Täältä tähän

 

[teemu73]

Onneksi itseltäni tuota ruoanlaittotaitoa sen verran löytyy, ettei näihin jätteisiin tarvitse koskea kuin äärimmäisessä hädässä. Ja tuo hätä on silloin kun ei työpaikalla ole muuta mahdollisuutta kuin mikrossa lämmitetty mikäliesotku, jota kutsutaan milloin makaronilaatikoksi, milloin pizzaksi jne. Tässä tapauksessa turvaudun parasta ennen päiväyksen salliessa Saarioisten Spagetti jauhelihakastike -annokseen, joka on vähiten kamala. Muita vastaavia mikroruokia en ole pystynyt syömään kokonaan. Yleisesti ottaen nämä sapuskat ovat sen näköisiä kuin joku olisi ne jo kertaalleen syönyt.

 

[Jii]

Pakko mainita maailman paras valmisruoka, koska olen niiiiin onnellinen tästä löydöstä. Kyseessä on siis Finduksen valmistamat punaisessa pahviboksissa lymyilevät annokset. Nämä herkkulaatikot eivät ole ennen osuneet silmiini, koska niitä säilytetään pakkasessa ja yleensä kaupassa tulee tsekattua vain tuo perusvalmisruokahyllykkö. Joka tapauksessa makuvaihtoehtoja on monia ja voin vakuuttaa, että näitä maistettuaan löytää "valmareista" uuden ulottuvuuden. Hemmetin hyviä valmisruuiksi ja teollinen maku on tipotiessään.

Yhdyn edelliseen. Oma suosikkini on 3 jauhelihapihviä lohkoperunoiden ja paprika-papuhäystön kera (annoksen nimeä en muista). Makuvaihtoehtoja on noin 6-7 jenkä ole via olen niistä maistanut neljää enkä ole yhteenkään pahaan törmännyt.

Hmm... minkäköhän tänään söis?

 

[mikkoz]

Makujen maanalainen

Kyllä. Olen tehnyt eines ruokia, eli:

- tosta "makaroni mössöstä" saa ihan okoota kun sen paistaa paistinpannulla öljyssä ja pistää mausteita ja lisäkkeitä vähä niinku tyyliin pyttis(tosin valmistajilla on eroa)
- mikrossa ainoa ruoka mitä valmistan on saarioisten kasviskeitto(jotkut muutkin noista sopista toimii) on ihan ok, tosin lisään siihen ohuesti makkaraa
- ja nuudeleista nyt saa ihan mitä vaan

Toisin sanoen käytän näitä hyväkseni, mutta harvemmin niistä ilman ehostamista hyvää tulee.

Mistään kaupan pitsasta(pakaste tai peruskuraläppä) en ole "aidon" makuista saanut kotiuunissa, vaikka olis mitä lisännyt. Joten yleensä en lähde edes yrittämään(en siis käytä lain).

 

[Metalwarrior]

Valmisruoat ovat yleensä niin perseestä, että pyrin välttämään mahdollisimman paljon. Joskus on pakko töihin ottaa mukaan, esim. semmonen kolmen pihvin annos lohkoperunoilla on ihan siedettävää.

 

[Lawless]

No, heittäydynpä sitten minäkin mainostuslinjalle ja totean, että Saarioisten lihakaalilaatikko on erinomaisen hyvää!

 

[tant gredulin]

Tämän täytyy olla The Pentin suosittelemaa, koska sitä ilmestyy minunkin ostoskassiini. Kaalilaatikon valmistus vie sen verran aikaa, ettei sitä tule kotioloissa enää tehtyä. Sitäpaitsi haju saattaa olla luotaantyöntävä.

Joskus in the day minulla oli ystävä, joka oli Jalostajalla töissä. Kesämökille kertyi huomattava määrä hernekeittopurkkeja, joten mielikuvitusta sai käyttää, että sai perheensä syömään soppaa. Kokeilluista versioista parhaiten toimivat seuraavat:
hernekeitto, jonka päälle pieneksi pilkottua raakaa sipulia
hernekeitto, jonka päälle smetanaa sitruunapippurilla maustettuna
hernekeitto, jonka päälle pieneksi pilkottua paistettua pekonia
tai jokin näiden yhdistelmistä.
Yllättäen hernekeittoa tulee syötyä nykyisin melko harvoin.